Ladaboard

Tervehdykset toivottelen.
Vielä teoreettisesti siitä välityssuhteiden eroista pa.n kulutukseen. Jos muut tekijät ovat samat, mutta välityssuhteissa on se 0,2 ero. Kuvitellaan toisella ajettavan 100km silloin sillä jossa kardaani pyörii sen 0,2 nopeammin tulee ajomatkaksi 80km ja molemmilla on mennyt 10lt bensiiniä. kulutukset ovat 10lt/100km ja 10lt/80km onhan siinä 20km ero kai se jossain tuntuu. Paljonko se 10lt/80km todella kuluttaa sadalla km:llä.

eikähän se ole niin että kun ladan vie kymenlaaksoon niin sen kulutus nousee vähintään parilla litralla per sata kilometriä. Aienminhan on todettu että omilla osilla ladan kulutus on normaalia. kaikki länsimainen hapatus lisää kulutusta...... Tässähän voisi olla pitkäkin luettelo mutta kaikki tietää mistä puhutaan.

^Niin se GM:n ruiskuko lisää kulutusta?

en tiedä miten ruiskukin kymenlaaksossa vie enemmän kuin muualla suomessa. Tarkoitinkin kyllä sitä weeperin kaasutinta mikä on lähes kaikissa kymenlaakson bensasyöpöissä.

Oon käsittänyt, että Jokari puhuis tässä ruiskusta. En tiedä sitten.

juu, siis nyt viimeisimmät vuodatukset on kun ruiskullakin menee enemmän beensaa. Koko topikin kun lukee läpi niin alkaa uskomaan niiden leveiden peräkärrynpyörien suureen vierintä vastukseen tai sitten kaikki säädöt tehdään päin persettä. Toki tiedän että ladakin kuluttaa kaiken minkä tankkiin laittaa, mutta jossain on jotain pielessä jos yhden ihmisen säätämät/tuunaamat vievät aina parisen litraa enemmän kuin muilla.

No vttuile vaan p*rkele, on se hyvä jos edes joku asia herättää keskustelua Seinäjoella taitaa nuo tinapyörät olla kovinkin harvinaisia kun aina niistäkin joku juttu pitää vääntää?

Bensasyöppöjä weebereitä en edelläänkään tiedä muita kuin omani, jonka kulutus on nykyään ihan kohtuullista kulkupuoleen nähden.
Pressakin voisi vaikka tyypätä tuon streetkillerin, voisi vaikka yllättyä siitä että kaikinpuolin parempaakin voi olla olemassa kuin se oma 1200cc nuhapumppu, jota ei edes suutintuunaamalla saa kulkemaan

Ja kyse oli ruutasta, sitä on kieltämättä melko vaikea säätää vituiksi kun ei sitä voi edes säätää, muutakuin huoltaa.
Mut muistetaan taas yksi aurinkoakin tärkeämpi asia, valmistajan ilmoittamat kulutukset, edelleen kun plärään 1500S ja 1700i ohjekirjoja niin valmistajan spekseihin menee, pl. rauhallinen maantieajo.

Omia romujani olen huoltanut parinkin keskivertoladailijan edestä ja huomattavasti tarkemmin, ihan turha v*ttuilla että miehessä on joku vika.

En ole pitkään aikaan enää kantanut mitään huolta kulutuksista, mut kun meillä täällä Kymenlaaksossa™ kaikki tällaiset poikkitieteelliset testailut, mutuilut ja visioinnit kuuluvat jokapäiväisiin huvituksiin, niin siksi näitä tulee vertailtua ja pähkäiltyä.

Kiitos

pressa kirjoitti:alkaa uskomaan niiden leveiden peräkärrynpyörien suureen vierintä vastukseen tai sitten kaikki säädöt tehdään päin persettä.

Nämä perustelut ontuvat, itselläni ainakaan eivät 195:set vaikuttaneet millään tavalla kulutukseen. Säädötkin tehdään kyllä ihan oikeilla laitteilla oikeisiin kohteisiin.

Lisäksi kulutus tuntuu olevan melko suhteellinen käsite, jotkuthan arvioivat kulutuksen, jotkut taas, kuten täälläpäin, tankkaavat aina korkkia myöten, korjailevat mittarilukeman ja saavat realistisia tuloksia.

Jokari kirjoitti:Omia romujani olen huoltanut parinkin keskivertoladailijan edestä ja huomattavasti tarkemmin, ihan turha v*ttuilla

Allekirjoitan. Kovin ovat täällä harvassa ne, jotka oikeasti ovat valmiita sijoittamaan ja näkemään vaivaa näiden raatojen eteen, ei näihin pas*oihin mitään parannusta saa tehtyä ilmaiseksi.

Sovitaan siis että kymenlaaksossa on kulutukset normaalit ja kaikki muut valehtelevat kulutuslukemat. Topikin alkupuolella todettiin että ajotavalla ei ole merkitystä kulutukseen, autot on parhaissa säädöissä ja autoihin on käytetty parhaita korvaus osia. Ilmeisesti tämäkin otetaan taas vinoiluna....

Tervehdykset toivottelen.
Vielä siihen välitysuhteen vaikutuksesta kulutukseen. Silloin aikoinaan, kun etsittiin niiden muutamien Kainuussa olevien poikkeuksellisesti enempi kuluttavien Ladojen syitä tähän poikkeuksellisuuteen. Kulutukset testattiin sellaisella pa.kulutusmittarilla, jonka säiliöstä mittauksen aikana pa. meni kaasariin. Tämä tietysti matkamittarin tarkistuspisteillä, oli muuten katsastusmiesten taksamittareiden tarkistusta varten merkitty matka. Näin saatiin selville se kulutusmäärä, kun verrattiin muutamaan ns. tavallisen kulutuksen Ladoihin. Ja niinkuin kerroin niissä oli väärän välitysuhteen vetopyöräparit. En muista suhteita mutta 0,2 on aika lähellä mitä kulutuseroihin verrattuna oli. Suurinpiirtein sitä luokkaa kuin esimerkissäni oli mutta eri litralukemilla. 10lt/100km on vain esimerkki. Kun niihin, jotka kuluttivat ns. normaalia enempi vaihdettiin oikeat vetopyöräparit putosi kulutuslukemat ns. normaaliksi.

Noniin jotain dataa uuden padan syönnistä; 9,3 l/100 km. Hieman yli 100 km matkaa ja loput uuden padan testausta eli suomeksi kaasu pohjassa. Olen erittäin tyytyväinen

Ja lisää, matkassa pääsin jo 8,2L/100 km meikäläisen äärettömän epätasaisella kaasujalalla. Tosi hyvin

Vähän matematiikkaa... 3.9 perä vs. 4.1 perä. 3.9/4.1 = 0.9512

Eli sillä moottorin kierrosmäärällä millä ajetaan 100km 3.9 perällä pääsee 4.1 perällä vain 95,12km. Välitysero on siis silloin n. 4,88% luokkaa. Tämä on periaatteessa suoraan mahdollista implementoida kulutukseen noin 5% virheenä, siten että kulutus kasvaa sen mainitun 5% käytettäessä lyhempää perää... Käytännössä siis 10litran kulutus 100km:llä oli noin puoli litraa suurempi lyhemmällä perällä. Tosin yleisesti ottaen kuten BME316 edellä sanoi, näin yksinkertaista se ei ole.

Muuttuvia tekijöitä on ainakin seuraavat (ja vielä monet muut päälle):

-kierrosluku on lyhemmällä perällä suurempi kuin pienellä. Männännopeuden kasvaessa kitkavastus sylinterin säinää vasten kasvaa likimain verrannollisena neliöön. Tämä taas nostaa kulutusta.

-Yksinkertaisen koneiden periaatteiden avulla taas voidaan perustella, että kulutus laskee. Mitä pitempi varsi lekassa on sitä helpompi on lyödä kovaa. Eli suomeksi saman työn tekemiseen tarvitaan vähemmän momenttia kun välitys on lyhempi.

-Jokaisella moottorilla on ominainen teho vs. kierrosluku käyrä. Eli jollain tietyllä kohdalla (vääntöhuippu) moottori toimii tehokkaimmin suhteessa kulutetun energian määrään. Tämä kohta ei kuitenkaan välttämättä ole se, jolla auto kulkee vähemmällä polttoaineella. Siinä saadaan vain paras hyötysuhde. Tämä voidaan implementoida normaaliin käytäntöön kaasutinmoottorissa siten, että jos auto kulkee sopivasti "pintakaasulla" ollaan lähellä oikeaa kohtaa. Monessa ajamassani autossa suurimmalla vaihteella tämä kohta tuntuu olevan noin 90km/h:n kohdassa. Aiheessa mainittuihin 3.9 vs. 4.1 perien en suhteeseen en ota kantaa. Vaihkutus on suuntaan tai toiseen.

Tässä siis ajatuksia. Monelle nämä ovat itsestään selviä totuuksia, mutta kirjoittelimpa kuitenkin.

Niin toi perävälkän vaikutus kulutukseen on tosiaan hyvinkin teoreettinen. Onhan tässäkin topikissa yksi kottero esiintynyt jossa välkkä on vaihtunut 4,3 --> 3,9 eikä oikein selvää vaikutusta. En nyt kuitenkaan päätäni laita pantiksi, mut pienellä menee ennen ja jälkeen...

4,1 ja 4,3 perillä 5.vaihteella kierrokset sattuu siellä normi maantievauhdeissa aika hyvin, niin että jaksaa vetää ilman kummempaa polkemista. 3,9 välityksellä kierrokset laskee jo sen muutaman sata kierrosta eli johonkin 3000 tuntumaan ja silloin vaatii jo enemmän kaasun painelua koska mistään väännöstä ei voi puhua takavedoissa...
Tämä taas tällaisena mutuiluna™...

itsellä tuo 1700 kaasari kone lyhyellä perällä vie matkassa n.9 litraa,satasta ajaessa vitos vaihteella kierrokset pikkusen reilu 3000 rpm(meilkein 3500) ladan omaan mittariin, kaasuttimena 1600cc:n uusi alipaine hässäkkä karburaattori suoraan rajan takaa. vie bensaa juu mutta ei nyhdä ei nypytä ja kulkee joten olkoot
pyöreä lamppuinen 1500cc koneella meni parhaillaan matkassa 7 pintaan mutta meno oli sen mukaista, ei passannut olla maha löysällä tai pikku veitikka herkällä päällä kaupunki ajossa

noin niinkuin vertailu kohteena 123 koppanen 300d vei ennen kaide kosketusta (kiitos volvon kuskin) matkassa 8 litraa ja farmari letukka 11-12 bensa kasilla