Ladaboard

Tuollainen sekunda-brittipyörä eli intialainen Royal Enfield tuli viikonloppua haettua.

Moottoripyöräkausi varmasti monella jo ohi, mutta osui sattumalta vielä silmään kuva omasta pyörästä viime kesältä, kun tuli savut otettua ja ajeltua pihassa - joten kerron vähän sen tarinaa:



Kyseessä siis 1-sylinterinen sivuventtiili Ariel VB600 - aikoinaan 50-luvulla Päitsin sivuvaunuluokassa paljon käytetty pyörämalli, jossa tunnettiin lempinimellä "kuussatanen tamma" - mikä juontuu tehtaan logosta. Koska pyörä oli suunniteltu juuri sivuvaunuveturiksi, malliin kuuluu mm. vahvistetut pinnat takapyörässä. Iskunpituus 102mm, mikä oli 50-luvulla toiseksi pisin brittiläisistä tuotantopyöristä - pisin 110mm oli Norton 660:lla.

Tämä pyörä on vuosimalliltaan -59 vaikka Ariel Ltd lopetti 4-tahtipyörien valmistuksen Selly-Oakin tehtaalla Birminghamissa jo vuonna -57 - tehden siitä eteenpäin vain 2-tahtipyöriä vuoteen -62, jolloin koko merkki siirtyi BSA:n haltuun. Tehtaalle jäi kuitenkin -57 jälkeen paljon vanhojen eri 4-tahtiversioiden valmiita komponentteja, joita alettiin kasata tehtaalla sekaisin vielä myytäväksi "aftermarket" tuotantopyöriksi. Esim. tässä omassa Arielissa on SquareFourin 1000:n runko. Pyörä tuli hankittua jo joskus 70-luvun lopussa ja rekisterissä se oli viimeksi joskus 80-luvun puolivälissä -vanha musta kilpi on kuitenkin edelleen kiinni. Oli aikoinaan tallissa myös toinen samanlainen -54 mallinen, jonka tiedän nykyisin olevan museorekisteröitynä Forssan suunnalla. Yhden entisöidyn VB600:n bongasin myös toukokuussa Lahden Classic Motorshowssa: kuva1 kuva2

Pyörän erikoisuus on moottorissa ns. "kynänjousi-mäntäpumppu", mikä syöttää kerrallaan vain noin ruokalusikallisen voiteluun- mikä on myös sen "akilleen kantapää". Itse VB600 moottorihan on peräisin jo 30-luvun Arielista, mutta esim. Norton käytti jo silloin rataspumppua. Mäntäpumpusta johtuen myös öljyn pitää ehdottomasti olla 1-aste öljyä - ohjekirjan mukaan kesällä SAE50 ja talvella SAE40.

Taustalla näkyvä Transit on ostettu uutena kesäkuussa -89. Hieman kyllä kuvasta näyttäisi, että omistaja on kahdessakymmenessä vuodessa ehtinyt rapistunut enemmän kuin se.

mulla on ollu honba CB 125 mut myin sen pois nyt ei oo ku pari pappista toinen on projektin alla vielä kyllä mun pitäis otaa pyärä kesäks ku on vähä tota motoristin vikaa

Suzuki gn250 -06. Ajomaara talla hetkella n. 15tkm ja ajoa kertyy paivittain lisaa. ollut omistuksessa lahes kaksi vuotta ja ollut erittain luotettava. Ei koskaan mitaan teknisia ongelmia, kromiosat tosin alkavat ruostua ja alumiinisissa osista korroosio ryomii lakkauksen alla.



Vespa px200 -08. Ajettu nyt n. 800km. Yksi viimeisimpia valmistettuja Vespa PX:ia. Talla ajelen myos saannollisesti ja tahan saakka toiminut ilman ongelmia.



Musta Vespa px200 -08. Ajomaara 28km ja taman pidan ainakin toistaiseksi olohuoneessa koristeena odottamassa arvon nousua. Mikali alkaa vaikuttaa etta naiden keraily/rahallinen arvo ei ole nousussa, niin sitten otan sen ajoon kunhan harmaa vespa on "loppuunajettu".

Ainut Ariel-kokemus on noin vuodelta -54.
Silloin sain enoni Arskan takaistuimella ikimuistoista kyytiä.
Ne käyntiäänet olivat mahtava verrattuna myöhempien aikojen vinguttimiin. Tuntui, että lyhtytolppien välillä ei mäntä montakaan kertaa käynyt yläkuolokohdassa.

Samaa mieltä, nuo isot 1-sylinteriset pitkäiskuiset on kyllä mukavia pelejä. Kone käy harvakseltaan ja papattaa mukavan matalalta, ei mitään 10000rpm siritystä. Hiekkatiellä kun päästelee menemään niin aina työtahdilla piirtyy soraan jälki takarenkaasta.

Tuli otettua videon pätkäkin kun silloin kesällä Arskalla pihassa vähän leikittiin:
http://www.youtube.com/watch?v=3mM5R3SJ3mQ

Sytytystä säätämällä (tangossa namiska) noilla sivuventtiilikoneilla ennen vanhaan oikea brittimies pystyi antamaan tarvittaessa vaikka tupakkaan tulta. Ja ajonestolaitteena taas käännettiin namiska täysin aikaiselle. Silloin ei kannata paljon monotella käyntiin tai voi tulla lähtö maata kiertävälle radalle.

samarai kirjoitti:Tuli otettua videon pätkäkin kun silloin kesällä Arskalla pihassa vähän leikittiin:
http://www.youtube.com/watch?v=3mM5R3SJ3mQ

Kovat jätkäthän ei kypärää käytä...

Hyvät ääninäytteet.
Mäntä lyö vain hiukan tiuhempaan kuin kuskin pumppu.

Eihän ne 50-luvullakaan juuri mitään kypäriä käyttänyt eikä ainakaan 60-luvun oikeat Jawa-rokkerit

Suomen wanhin rekisterissä oleva moottoripyörä:
http://www.iltalehti.fi/autot/200810308507356_am.shtml

Hieno ja aitoa motskari tyyliä. Nurmikolla ajo sallittu omalla pihalla Tolla pelillä sitten vaan ensikeväänä motoristikirkkoon, tänne Lietoon, nahkatti ylle ja jalkaan vanhat jatsarit.

Tuli tästä mieleen, että yks tuttu myisi K-pyöräänsä. On kilvissä ja ajossa, madallettu ja maalattu tipunkeltaiseksi. Se on hieno! Kauppa sisältää myös orkkiskuntoisen sivuvaunun. Keväällä sanoi laittavansa myyntiin. Harmi, kun mulla ei ole A-korttia, enkä ajatellut sellaista ajaakaan.

Makuasioita tietysti, mutta itsellä kiinnostus häviää heti myös moottoripyörissä, jos niihin on menty tekemään jotain omia räpellyksiä. Pahimpia mp-räpeltäjiä ovatkin mielestäni perinteisesti HD-kuskit. Pitää mennä laittamaan heti jo uusiin pyöriin jotain "suoraputkivirityksiä" pelkästään äänien takia yms.

Tallissa oleskelee vuonna 1964 uutena ostettu MZ 300 ES ei ole rekisterissä ollut vuosiin tai tarvisko sanoa vuosikymmeniin sillä tuli parina kesänä ajeltua olisiko mittarissa jotain 20000 km.Olen vähän tutkiskellut asiaa luulempa että kyseistä mallia ei valmistettu paljonkaan ei ainakaan tuotu Suomeen, olisko jollain asiasta parempaa tietoa?.

samarai kirjoitti:Makuasioita tietysti, mutta itsellä kiinnostus häviää heti myös moottoripyörissä, jos niihin on menty tekemään jotain omia räpellyksiä. Pahimpia mp-räpeltäjiä ovatkin mielestäni perinteisesti HD-kuskit. Pitää mennä laittamaan heti jo uusiin pyöriin jotain "suoraputkivirityksiä" pelkästään äänien takia yms.

HD on loppuseltaan hyvä rakentelu kohde kun valikoimaa löytyy reilusti erilaisille osille. Customit näin yleensäkkin on hyviä rakentelun kohteita juurikin edellä mainitusta syystä eli osia on vähintäänkin riittävästi. Vastaavasti kyykkyihin ei hirveesti ole valmiita osia joten näiden rakentelu noilta osin vähäisempää. Näissä keskitytään enemmänkin sinne tekniikan puolelle nostamaan jo muutenkin riittävän korkeita tehoja vieläkin isommaksi.