Kokemuksia lämpöpumpusta

[PöyhöinKuusaalt]

Siis sulatusteho riittä, mutta jos vekotin ei saa käskyä sulattaa riittävästi, kun pyydetty lämpö saadaan muutenkin irti vain kennoston pinnan ollessa sula. Jos huurretta kertyy, pumppu sulattaa vain läheltä kennostoa, huurteen pinta kerää lisää nestettä, tämä muuttuu jääksi, taas sulaa vain kennoston pinnan ympäriltä, jne.

Ja aina jää johonkin kannas, joka pitää jääkuoren kasassa ja toiseen paikkaan sulaa reikä, josta pumppu saa sen pienen määrän ilmaa imettyä kennostoon, jolla se taas saa sen vähäisen määrän lämpöä.

Eli Liian ISO pumppu liian pieni lämmönulosotto. Tässä syy jäätymiseen.

Pumppu ei mitenkään voi tietää miten paljon sen tarvitsee sulattaa. Ainoa mikä sulatusta säätelee on se, että äly-yksikkö vertaa antamaansa lämpöä siihen, miten helposti se pystyy tämän tuottamaan. Pumpussani ei ole vakiosulatusta. Sulatus riippuu siis tarpeesta, jonka tämä vekotin itse arvioi.

Heti kun pumppu laitetaan isolle teholle se pyörittää vähän aikaa ja alkaa sulattaa. Pumpussa ei ole sulatuskaapelia. Se käyttää nestettä ns. toisinpäin. Ja jos tämä sulatus ei riitä se vasta sitten lämmittää nestettä lisää ja kierrättää edelleen ns. väärinpäin.

[Toveri Sladimir]

Jos pumpussasi ei ole sulatuskaapelia, se ei tule toimimaan. Kaapelin tehtävä ei ole sulattaa kennoa, vaan pitää sulatusvedelle reitti vapaana. Laita ihmeessä sulatuskaapeli sinne itse, ei ole kovin kummoinen homma. Käsitykseni mukaan kennon sulatuksen pitäisi toimia, jos sisätiloista löytyy lämmintä ilmaa(yli säädetyn minimilämmön),jota tuo takaperin toiminto tarvii. Kennon se veti jäähän minullakin ja ropelli raapi jäähän, kunnes tuo kaapelihomman sain kuntoon.

[PöyhöinKuusaalt]

Jaa. En tiedä sulatuskaapelista enkä uskalla näillä LVI -taidoilla lähteä noin kallista Vekotinta Virittämään. Virittäminen jääköön näihin tämän Voorumin pääasiallisiin kohteisiin. Enkä sitäpaitso tiedä onko siellä kaapelia. Jospa vaikka vain luulen siitä jostain.

[Toveri Sladimir]

No katso, onko kennon alapuolelle viritetty sellainen lattakaapeli, joka kulkee myös vesireikien vierestä. Se on itsesäätyvää vesiputken sulanapitokaapelia, joka näihin halpispumppuihin (kuten Panasonic) on hutaistu maahantuojalla. Se on kytketty suoraan virran sisääntuloon, joten lämmittää, vaikka hellelukemilla jäähdytystoiminnolla!!! Jos tämä olisi järkevä tehdasasennus, niin siihen tulisi sähkö vain sulatusjaksolla ja wattimääräkin olisi moninkertainen. Ei nimittäin paljoa lämmitä parikymmentä wattia tuollaisen potkurin viimassa. Jos sinulla ei sitä ole, niin laitat se ennemmin tai myöhemmin.

[PöyhöinKuusaalt]

Kun ei ole noita kuvaamiasi vesiputkia. Ne vesiputket tai lämmönvaihtonesteputket menevät eristettyinä suoraan seinästä sisään. Ei ole mitään erillistä vesikiertoa.

Pumpussani ei ole tosiaankaan kuin tuo lämmönvaihtonestekierto. Sähkön vekotin ottaa sisältä suoraan sisäyksikköön.

En todellakaan ymmärrä mihin tuohon voisi laittaa lisäsulatusjärjestelmän, ellei sitä sitten laittaisi koko kennostoon. Ja tässä nyt ei olisi mitään järkeä.

[Toveri Sladimir]

Siis mitä vesiputkia??? Ulkona olevan kennon alla on pellistä tehty pohjalevy. Siinä on reikä/reikiä, joista kennolta valuva sulatusvesi tippuu maahan. Sulatuskaapeli varmistaa, että valuva vesi pääsee virtaamaan maahan asti, eikä jäädy pohjalevyyn kiinni ja kasva jäävuoreksi. Sulatusvesi siis virtaa kaapelin sulsna pitämää reittiä pitkin. Joko ymmärsit???

[PöyhöinKuusaalt]

Luin huonosti. Aivan totta. Kirjoitit sulatusvesireijistä. Luetun ymmärtämisessä oli ongelma.

Näiden reikien jäätyminen ei ole ollut tähän asti ongelma. Alhaalla ropelilla on ollut tähän asti jäätymistilanteissa hyvin tilaa pyöriä. Jään ja huurteen kertyminen on ollut suurinta ylänurkissa.

Kovemmilla pakkasilla ilmankosteuden ollessa paljon alhaisempi kuin näillä syssyn +- 5 tuhnukeleillä mitään jäätymisongelmaa ei ole. No, tämänhän olen sanonut jo monta kertaa.

[PöyhöinKuusaalt]

No niin. Nyt siis on tykitetty. Talonmies tykitti niille UlkomaanPelleille kunnolla lämpöä.

Noin 80 neliötä olivat lämmittäneet. Ja kysehän oli alkuperäisestä -49 valmistuneesta rintamamiestalosta. Ei lisäeristysremontteja.

3 huonetta alakerrassa, eteistä, josta on raput ylös ja ylhäällä yhtä huonetta oli lämmitetty. Säätöarvoksi oli laitettu 24 astetta.

Ei mitään JäätymisOngelmaa.

Nyt minulla täällä asetuksena 22 ja 3alakerran huonetta lämmitetään. Ilmankosteus 99% Ilmatieteenlaitoksen mukaan.

Kennostossa ei ole edes Huurretta. Eli tämä vekotin ei jäädy, jos se toimii omalla tehoalueellaan.

Väitän edelleen, että näissä kalliissa ja isoissa pumpuissa ongelmia tulee, jos niitä ajetaan tyhjäkäynnillä.

Ja muuten: Jos joltakulta jäätyvät umpeen alla olevat vedenpoistoreijät, niitähän voidaan suurentaa tai poistaa osa alaosasta kokonaan. Miksei koko alaosaa.

Alaosa ei ole kenties siellä muuta kuin sen takia, etteivät amerikkalaiset tuomioistuimet pääse puimaan sellaisia tapauksia, jossa joku on halunnut tunkea näppinsä sinne sisään kun suuri ropelli pyörii silminnäkemättömän nopeasti.

[Toveri Sladimir]

No rauhoituhan pöyhöin ja mieti ennenkuin kirjoitat. Luuletko, että puhallin imee kennoston läpi mitään, jos vieressä on reikä mistä ilma virtaa helpommin kuin kennon läpi. Ja sulatukseen tuo vajaakäyttö ei kyllä vaikuta mitään, jos sisällä riittää lämmintä. Eikä sitä poistovedelle tarkoitettua sulatuskaapelia tarvita plussakeleillä ollenkaan, koska vesi jäätyy vasta pakkasella. Kenno kyllä saattaa huurtua, mutta sitä varten on se sulatustoiminto. Taitaa olla se lämpöpumppufoorumi parempi paikka keskustella meille kummallekkin.

[PöyhöinKuusaalt]

En minä jaksa monilla Voorumeilla liikkua. Yhdessäkin on liikaa.

Sitähän minä ihmettelenkin miten jotkut pumput sitten jäätyvät sieltä alhaalta enemmän kuin toiset.

Korostan edelleen, että alaosan jäätyminen ei ole ollut mikään ongelma. Itse kennoston jäätäminen on. Eli sulatustoiminto on se joka muuttuu sen mukaan, miten pumppua kuormitetaan.

Ja tämä alitehokäyttökokemus nyt vaan on käytännönkokemusta tällaisesta isosta pumpusta. En sitten tiedä onko tämä käytäntö teorian vastaista.

Minun pumppuni ei sulata tiettyjen aikamäärien välein. Tätä olen seurannut, koska tuo jäätyminen viimetalvena askarrutti. Tai sitten kellotuksessani oli rankasti virhettä.

Sellaiset pumput eivät ole minun makuuni, joita tarvitsee virittää jälkikäteen. Vaadin että lelu toimii sellaisenaan. Mutta se on otettava huomioon, että mitoituksia kannattaa miettiä. Ei Kopejkaan mielestäni kannata laittaa pientä MeriDieseliä, jolla sitten voidaan ajaa minuutti tyhjäkäynnillä, sammuttaa se, jotta vauhti putoaa nopeusrajoitusten mukaiseksi ja taas V12 minuutiksi pälle. Tai toisinpäin eli laittaa 1200ketju Zhilin keulille ja lähteä vetämään kenttätykkiä.

Mutta en kyllä tiedä minkä kokoisia pumppuja teillä muilla on asennettuina ja minkä kokoisia huoneistoja niillä lämmitätte.

Ja näissä LVI -asioissa on niin monta muuttujaa että... Varsinkin juuri tuolla I -osastossa. Monenkohan julkisen rakennuksen I oikeasti toimii vaikka se siellä laskelmissa toimiikin ja sitä jatkuvasti säädetäänkin.

Tämä Ilmalämpöpumppuproblematiikkahan on tällä I alalla varsin kevyttä purtavaa.

[PöyhöinKuusaalt]

Pavlovits aloitti tämän juttusarjan ansiokkaasti.

Mutta muutama huomio:

Ensin tulivat turvekammit ja kodat.
Sitten Savutuvat.
Matkittiinpa Lännestä piisien muuraus, johon oli varaa vain varakkailla.
Vastavirtatulisijakin tuli lännestä ja mitä todennäköisemmin Ruotsista.

Lämmiteltiin niillä ja näillä melko pitkään, kunnes;

Tulivatten Öljytuijut vai kamiinaksiko jotkut haluavat tätä hajuttajaa mainita.
Tuli ÖljyKriisi ja pantiin Sähkölle...

No, tätähän voisi jatkaa aina lämpöpumppuihin asti maalämpöpumpuista puhumattakaan ja nehän kävisivät tähän otsikkoon, mutta...

Toivottavasti muutikin kokevat näitten Ropelli Räpeltimien kanssa jotakin.

[Lada Scandinavia]

Kerroin tästä Chunlan merkkisestä lämpöpumpusta jonka nään joka yö työajossa, Turun teollisuusalueella. Sunnuntaiyöllä oli taas kertynyt paljon jäätä pumpun ympärille ja nyt kone piti hirveää ääntä. Viimeyönä ei pumpusta kuullut enää mitään, kaiketi simahtanut. Tällä viikolla luvataan pakkasta tänne Turkuunkin.

[PöyhöinKuusaalt]

Olen nyt ajellut viikon Pumppua seuraten toimintaa ja tehden vähän säätökokeiluja.

Edelleen lämmitetään kolmea alakerran huonetta, joista keskimmäisessä on sisäyksikkö. Kaukosäädin on n. 4m päässä yksiköstä. Kauempana se ei paljon voi olla, koska sillä on oltava näköyhteys sisäyksikköön. Olikohan pisin etäisyys 6-7m mistä singnaali tavoittaa tunnistimen.

Olen ajanut asetusarvona 22 - 20 astetta vähän tilanteesta riippuen. Kammarissa on tällöin lämpöä 19 - 17 astetta eli sopiva minulle. Nukun kammarissa. Keittiössä lämpö on ollut arviolta 18 - 16.

Ensin ajoin niin, että pidin sisäyksikön puhalluksen minimissään eli Quiet toiminnon päällä. Lämpötila oli tasaisempi huoneissa, koska sisäyksikkö ei puhaltanut niin selkeästi kaukosäätimeen vaan ilma sotkeutui aikaisemmin. Lisäksi ajoin puhalluksen melko alaviistoon.

Havaintoja:
1. Ulkoykikkö joutui varsin koville. Seurasin sen nopeutta.
- Syynä se, että lämmönvaihtoaineen piti olla varsin kuumaa, jotta siitä siirtyisi vähäisellä puhalluksella riittävästi lämpöä asetetun arvon saavuttamiseksi.
2. Sulatustoiminto toimi hyvin, mutta järjestelmä kävi sulatuksella varsin usein.

Vaihdoin systeemiä. Sisäyksikkö joko puhallusteholla 1 tai 2. Tavoitteena saada ulkoyksikön kuormaa vähemmällä. Toisaalta huoneiden lämpötilaero kasvoi. Ajoin ilman edelleen jonkin verran alaviistoon.

Havaintoja:
- Sisäyksikön puhallinkierrokset heittelevät, koska saavutettuaan tavoitelämmön tai ylitettyään sen, järjestelmä vähentää puhallusta.
- Vetoisuus lisääntyi huomattavasti ja kuten totesin lämpötilaerot.
- Ulkoyksikön kuorma laski selvästi ja sulatuskerrat vähenivät.
- Lämpötunne ei miellyttänyt minua.

Nyt säädin sisäyksikön puhalluksen 1asentoon. Ilmanjakosiivekkeet harittavat oikeaan ja vasempaan. Puhallus ohjataan varsin ylös, ei aivan vaakaan.

Havintoja:
-Lämpötunne on tasainen. Vetoisuus hävisi. Lämpötilaerot ovat pieniä. Sisäyksikkö ajaa tasaista nopeutta. Ukoykikön kuorma on pieni ja sulatuksia harvoin.


Tämä näyttäisi parhaalta kombinaatiolta. Kuuma puhallusilma ei tule alas lattiatasoon kylmemmän ilman sekaan ja aiheuta pyörteisyyttä sekoittaessaan erilämpöisiä ilmamassoja. Ilma kiertää asunnossa rauhallisemmin.

Pari kertaa olen Viiliksen vuoksi lämmittänyt pysty- eli pönttöuunia. Ensin lämmitin tuota ihan uutta, joka on samassa huoneessa sisäyksikön kanssa. Ensin ajattelin, että vetoisuus lisääntyy valtavasti, mutta yllättävän tasaisesti lämpö jakautui. Eilen lämmitin vanhaa uunia kammarissa. On se sentään jotakin tuo oikea UUNILÄMPÖ.
Mitään jäätymisongelmia ei ole ollut.

[Toveri Sladimir]

Oletko oikeasti sitä mieltä, että kaukosäätimen sijainnilla olisi jotain merkitystä. Ei ainakaan minun näkemissäni lämpöpumpuissa ole tuossa kapulassa mitään termostaattia. Termostaatti on kummassakin yksikössä. Itse pidän puhallinnopeutena toiseksi suurinta kummassakin pumpussa. Silloin ilma kiertää kunnolla ja melutasokin pysyy siedettävänä. Talossa tuo virtaus kiertää huoneesta toiseen, kyseessä siis perinteinen piipun ympärille tehty 50-luvun talo. Mukavasti lähtee uunin lämpökin liikkeelle, eikä huoneissa ole enää entisenlaista lämpötila eroa. Autotallin pumpulla lähtee nyt neljäs talvi. Laskelmieni mukaan se on jo hankkinut hintansa kokonaan pois. Toivottavast pelaa vielä monta vuotta, korjaaminen tuon Panasonicin suhteen ei ole kovin kiinnostavaa. Seuraava pumppu autotalliin on sitten toista merkkiä ja eiköhän tuo hyötysuhdekkin tässä vielä vuosien saatossa parane. Autotallissa on alkuperäinen -81 öljylämmityskattila, jonka korjaaminen tarvittaessa on kyseenalaista. Pumpulla kun pärjää -20 pakkasille. Senjälkeen tarvitaan muuta lämmitysmuotoa, niin eiköhän nuo muutamat päivät talvessa lämmittäisi vaikka sähköpuhaltimella. Niinkauan kun öljypoltin pelaa, niin öljyä poltetaan. Viimeksi tilasin silloin, kun lämpöpumppua ei ollut.

[xum128]

Moro!

Kyllä mulle ainaskin asentaja vuosin sitten sano, että joissain ilmalämpöpumpuissa se kaukosäätimen paikka on hyvinkin oleellinen, kun kerta siihen vertaa minkälaista lämpöö pistetään. Ilmeisesti sen pitäis olla seinäkiinnikkeessä tietyssä korkeudessa(n.150cm?).
Mun mitsussa ei kaukosäätimen paikalla oo väliä, koska se on siellä sisäyksikössä se mistä kattoo lämmön.
Asentaja vaan sano, että laita pari astetta isommalle pumppu, mitä haluat huoneen lämmöks, just sen takia koska se on siellä sisäyksikössä.

Sama asentaja sano kans, että mitsun pumpuissa oli ollut ongelmia sulatuksen kanssa koska sulatusaika tai sulatusteho oli liian pieni. Omassa pumpussa ei ainakaan oo ollu sitä ongelmaa.

Ite oo ollu tosi tyytyväinen tohon omaan hankintaan.
Tänä syksynä se ei meinannu lähtee päälle. Ei oltu käytetty koko kesänä.
Laitoin sen päälle niin se vaan vähän hönkäs ja si jäi tilttiiin.
Asentaja paikalle ja käyntiin. Hetken se oli hiljaa, mutta lähti sit kunnolla hönkiin.
Kai siellä on vaan antureita niin paljon ja niitä tsekkaili, eikä halunnut lähtee puhaltaan.