1700i -97 & 1500S -90
Alueen säännöt
Jos oma viestiketjusi on täällä, korjaa otsikko oikeaan muotoon ja odota että ylläpito siirtää sen oikealle alueelle.
Otsikoi muotoon: TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)
Jos oma viestiketjusi on täällä, korjaa otsikko oikeaan muotoon ja odota että ylläpito siirtää sen oikealle alueelle.
Otsikoi muotoon: TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)
- START
- Lada kerhon jäsen
- Viestit: 2542
- Liittynyt: 20.7.2006 12:54
- Paikkakunta: JÄMSÄ kehityksen keskipiste
Re: 1700i -97 & 1500S -90
meillä oli jossain 4.1 vaikka piti olla 3.9
21013 1500 16vTIC projekti
21013 2300 16vTIC projekti
21013 2300 16vTIC projekti
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Hyvin menee taas
Pari päivää sitten rupesi kartaanin keskilaakeri rohisemaan siihen malliin että piti könytä kardaani irti ja vaihtaa mokoma. Ostin jortaanin käytettynä ja lakru on hieman kihissyt alusta asti, mut keski kuitenkin varmaan yli 15 tkm.
Jo oli aikakin sillä laakeri oli näköjään leikannut kiinni pariinkin kertaan koska se oli ulkokehältä ihan sininen kun oli ruvennut pyörimään tukikumin pesässä
No eihän siinä, uusi tukilaakeri kumeineen sekä uusi Fenoxin ristikko kiinni. Ja mikä tulos; taas tärisee niin vietävästi.
Kaiken tein huolella, merkkasin osaset niin ettei kääntymisen vaaraa ollut ja kasasin oikein ne, ristikon laitoin ihan normaalisti ruuvipenkissä kiinni ja kaikki lukkorenkaat meni hyvin paikoilleen. Ristikko kääntyili myös herkästi molempiin suuntiin. Näennäisesti kaikki OK, mutta ei...
En todellakaan tajua mitä teen väärin tai miksi nämä kardaanivärinät kiusaavat aina minua
Sinänsä huvittavaa että hetken aikaa kiinni ollut sijaiskardaani on oikea pohjanoteeraus hieman yli 10 tkm sitten tapahtuneesta täysrempasta huolimatta. Mm. molemmat ristit pykii toiseen suuntaan ihan huolella sekä näköjään pari laakerikuppia ei ole edes kunnolla paikoillaan koska lukkorenkaat irvistää.
Siitä huolimatta meni niin maan tasaiseen kyseisellä kardaanilla kuten myös tuolla korjatulla ennen remppaa

Pari päivää sitten rupesi kartaanin keskilaakeri rohisemaan siihen malliin että piti könytä kardaani irti ja vaihtaa mokoma. Ostin jortaanin käytettynä ja lakru on hieman kihissyt alusta asti, mut keski kuitenkin varmaan yli 15 tkm.
Jo oli aikakin sillä laakeri oli näköjään leikannut kiinni pariinkin kertaan koska se oli ulkokehältä ihan sininen kun oli ruvennut pyörimään tukikumin pesässä

No eihän siinä, uusi tukilaakeri kumeineen sekä uusi Fenoxin ristikko kiinni. Ja mikä tulos; taas tärisee niin vietävästi.
Kaiken tein huolella, merkkasin osaset niin ettei kääntymisen vaaraa ollut ja kasasin oikein ne, ristikon laitoin ihan normaalisti ruuvipenkissä kiinni ja kaikki lukkorenkaat meni hyvin paikoilleen. Ristikko kääntyili myös herkästi molempiin suuntiin. Näennäisesti kaikki OK, mutta ei...
En todellakaan tajua mitä teen väärin tai miksi nämä kardaanivärinät kiusaavat aina minua


Sinänsä huvittavaa että hetken aikaa kiinni ollut sijaiskardaani on oikea pohjanoteeraus hieman yli 10 tkm sitten tapahtuneesta täysrempasta huolimatta. Mm. molemmat ristit pykii toiseen suuntaan ihan huolella sekä näköjään pari laakerikuppia ei ole edes kunnolla paikoillaan koska lukkorenkaat irvistää.
Siitä huolimatta meni niin maan tasaiseen kyseisellä kardaanilla kuten myös tuolla korjatulla ennen remppaa

- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Tervehdykset toivottelen.
Kun kardaanin kannatinlaakeri vaihdetaan, niin monesti jää merkitsemättä sen laipan asento joka on booreilla ennen laakeria. Kardaani on painoitettu kokonaisena mukaan lukien kuminivel. Jos et merkinnyt laipan ja kardaanin asentoa, niin vesiletkulemmarit 2-4 kpl, yleensä 2 riittää, etummaisen akselin kannattimen puoleiseen päähän ja niiden asentoa muuttelemalla etsiä värinätön kohta. Tai sitten käynyt niin ohrasesti, että jonkun nivelen silmukat ovat hiukan taipuneet ja eivät ole enää akselit linjassa.
Suurin epäilykseni kohdistuu kuitenkin sen laipan asennon muuttumiseen. Ei muuta kuin kardaani poikki ja keskimutteri irta sekä tutkistelemaan näkyisikö joitakin merkkejä, viivoja, rosoja jotka paljastaisivat alkuperäisen asennon. Helpoin homma.
Kumihermoisuutta ja orsileivänsitkeyttä, niin kyllä se siitä iloksi muuttuu.
Kun kardaanin kannatinlaakeri vaihdetaan, niin monesti jää merkitsemättä sen laipan asento joka on booreilla ennen laakeria. Kardaani on painoitettu kokonaisena mukaan lukien kuminivel. Jos et merkinnyt laipan ja kardaanin asentoa, niin vesiletkulemmarit 2-4 kpl, yleensä 2 riittää, etummaisen akselin kannattimen puoleiseen päähän ja niiden asentoa muuttelemalla etsiä värinätön kohta. Tai sitten käynyt niin ohrasesti, että jonkun nivelen silmukat ovat hiukan taipuneet ja eivät ole enää akselit linjassa.
Suurin epäilykseni kohdistuu kuitenkin sen laipan asennon muuttumiseen. Ei muuta kuin kardaani poikki ja keskimutteri irta sekä tutkistelemaan näkyisikö joitakin merkkejä, viivoja, rosoja jotka paljastaisivat alkuperäisen asennon. Helpoin homma.
Kumihermoisuutta ja orsileivänsitkeyttä, niin kyllä se siitä iloksi muuttuu.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

Re: 1700i -97 & 1500S -90
Tähän voin vain sanoa vierestä hommaa seuranneena että laipan asento tuli VARMASTI merkattua ja oikein asennettua paikoilleen. Kyllä siinä niitä merkkejä oli ainakin 5 kappaletta yhdessä osassaUkki kirjoitti:Tervehdykset toivottelen.
Kun kardaanin kannatinlaakeri vaihdetaan, niin monesti jää merkitsemättä sen laipan asento joka on booreilla ennen laakeria. Kardaani on painoitettu kokonaisena mukaan lukien kuminivel. Jos et merkinnyt laipan ja kardaanin asentoa, niin vesiletkulemmarit 2-4 kpl, yleensä 2 riittää, etummaisen akselin kannattimen puoleiseen päähän ja niiden asentoa muuttelemalla etsiä värinätön kohta. Tai sitten käynyt niin ohrasesti, että jonkun nivelen silmukat ovat hiukan taipuneet ja eivät ole enää akselit linjassa.
Suurin epäilykseni kohdistuu kuitenkin sen laipan asennon muuttumiseen. Ei muuta kuin kardaani poikki ja keskimutteri irta sekä tutkistelemaan näkyisikö joitakin merkkejä, viivoja, rosoja jotka paljastaisivat alkuperäisen asennon. Helpoin homma.
Kumihermoisuutta ja orsileivänsitkeyttä, niin kyllä se siitä iloksi muuttuu.

Kun bemariin ostaa osia, se on ku laittas rahaa pankkiin.
- Lada-Jussi
- Viestit: 10245
- Liittynyt: 24.9.2003 17:48
- Paikkakunta: Janakkala
Re: 1700i -97 & 1500S -90
1500S (21053) on alkuperäismaassa joko 4,1 (standart malli) tai 3,9 (norma malli), vientiautoissa on tavattu täällä vaihtelevasti, onkohan näissä tapauksissa ollut eroa merkkikylteissä, eli 4,1 lukee autossa 1500S ja 3,9 lukee autossa 1500, lähinnä siinä takasivussa?START kirjoitti:meillä oli jossain 4.1 vaikka piti olla 3.9

Re: 1700i -97 & 1500S -90
Tähän voin vain sanoa vierestä hommaa seuranneena että laipan asento tuli VARMASTI merkattua ja oikein asennettua paikoilleen. Kyllä siinä niitä merkkejä oli ainakin 5 kappaletta yhdessä osassaBME316 kirjoitti:[.

Tervehdykset toivottelen.
Miten se kumilimpun ja akselin tasapainoitus tapahtuu, sitä eivät Togliatissa kertoneet, kun seurasimme 14 päivää Ladan valmistusta aivan hihnan alusta siihen asti, kun valmis tuote ajettiin junanvaunuun. Kardaani oli kokonainen se limppu oli myös paikoillaa ja oli ns. kuristettu sellaisella pannalla, että meni sopivasti pultteihin. Sen kuitenkin kertoivat, että on tasapainoitettu kokonaisena. Huoltokoulussa toistivat saman kertomuksen ja Ladan keskuskorjaamolla sama jorina. Uskon kuitenkin 10-0, että heidän kertomuksensa on oikeanlaitainen.
Siellä Keskuskorjaamolla nähtiin sellainen mestarillinen suoritus, kun asentaja purki, puhdisti, ja kokosi sekä sääti Ladan kaasuttimen. (Täytyy olla jonkunverran harjoitellut) Minulta ei tapahtuisi, mutta sitähän voisi kokeilla jollakin yhteistapaamisella.
Sen jälkeen voisi kehaista, että tuntee Ladan kuin omat taskunsa jopa silmät ummessa


Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

Re: 1700i -97 & 1500S -90
"][.[/quote]
Siellä Keskuskorjaamolla nähtiin sellainen mestarillinen suoritus, kun asentaja purki, puhdisti, ja kokosi sekä sääti Ladan kaasuttimen. (Täytyy olla jonkunverran harjoitellut) Minulta ei tapahtuisi, mutta sitähän voisi kokeilla jollakin yhteistapaamisella.
Sen jälkeen voisi kehaista, että tuntee Ladan kuin omat taskunsa jopa silmät ummessa
[/quote]
Tervehdykset toivottele.
Tärkein unohtu tuosta kaasaritekstistä. Kaasutinasentaja teki tuon homman silmät sidottuna. Olen muistaakseni kertonut tämän aikaisemminkin jossakin tarinassani. Tässä on tärkeä täydennys.
Siellä Keskuskorjaamolla nähtiin sellainen mestarillinen suoritus, kun asentaja purki, puhdisti, ja kokosi sekä sääti Ladan kaasuttimen. (Täytyy olla jonkunverran harjoitellut) Minulta ei tapahtuisi, mutta sitähän voisi kokeilla jollakin yhteistapaamisella.
Sen jälkeen voisi kehaista, että tuntee Ladan kuin omat taskunsa jopa silmät ummessa


Tervehdykset toivottele.
Tärkein unohtu tuosta kaasaritekstistä. Kaasutinasentaja teki tuon homman silmät sidottuna. Olen muistaakseni kertonut tämän aikaisemminkin jossakin tarinassani. Tässä on tärkeä täydennys.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

Re: 1700i -97 & 1500S -90
Joo ei tosiaan ole päässyt osaset kääntymään niinkuin kirjoitin. Siitä lähdetään. Merkkasin ne ylihuolellisesti ennen katkaisua, varsinkin sen pooreilla olevan laipan.
Pikkasenhan niitä haarukoita joutuu takomaan kun on ensin puristanut ristikon toiseen laitaan. Ladassa kun on niin ahtaat nuo haarukat että laakerikuppi ei tule oikein kunnolla ulos että sen saisi kiskaistua pihalle esim. ruuvipenkkiin kiinnittäen ja sit nitkutellen.
Niin pakko naputella se ristikko sitten toiseen laitaan vasaralla että molemmat laakerikupit saa ajatettua riittävän ulos, jonka jälkeen mahtuukin sopivalla meisselillä lyömään sisäkautta toisen laakerikupin pihalle ja sit se onkin jo melkein irti.
Jos tollainen järeä teräs nyt siitä tykkää kyttyrää niin se on sitten paskaa tekoa. Tismalleen samalla metodilla tuo hoviasentaja kertoi noita purkaneensa eikä ikinä mitään ongelmia. Kuitenkin muutaman kardaanin enemmän korjannut kuin minä
Enkä myöskään puristanut kardaania lyttyyn haarukoiden takaa niinkuin eräs turaaja teki, vaan kardaani oli ruuvipenkin leukojen alla kevyessä jumissa aina kun sitä piti operoida.
Pikkasenhan niitä haarukoita joutuu takomaan kun on ensin puristanut ristikon toiseen laitaan. Ladassa kun on niin ahtaat nuo haarukat että laakerikuppi ei tule oikein kunnolla ulos että sen saisi kiskaistua pihalle esim. ruuvipenkkiin kiinnittäen ja sit nitkutellen.
Niin pakko naputella se ristikko sitten toiseen laitaan vasaralla että molemmat laakerikupit saa ajatettua riittävän ulos, jonka jälkeen mahtuukin sopivalla meisselillä lyömään sisäkautta toisen laakerikupin pihalle ja sit se onkin jo melkein irti.
Jos tollainen järeä teräs nyt siitä tykkää kyttyrää niin se on sitten paskaa tekoa. Tismalleen samalla metodilla tuo hoviasentaja kertoi noita purkaneensa eikä ikinä mitään ongelmia. Kuitenkin muutaman kardaanin enemmän korjannut kuin minä

Enkä myöskään puristanut kardaania lyttyyn haarukoiden takaa niinkuin eräs turaaja teki, vaan kardaani oli ruuvipenkin leukojen alla kevyessä jumissa aina kun sitä piti operoida.
- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Tervehdykset toivottelen.
Ladan kardaaninristikoiden vaihto on melkolailla "ahdashomma" kun ne ovat mitoitettu aikalailla ahtaiksi. Helpoimmin lähtee siten, että molemmat kupit painetaan ulos minkä ne tulevat ristikosta painaen. Sen jälkeen pujotetaan ristikko kuppien välistä ja sitten kupit otetaan tuurnalla sisäpuolelta naputellen pois.
Kasaaminen on oikeastaan vieläkin hankalampi ja aika usein jää ainakin yksi neula poikittain kupin pohjalle ja heti tulee mieleen, että silmukat ovat painuneet akselinkeskilinjaa kohti. Moni on väkisellä painanut kupit siinäkin tapauksessa paikoilleen ja jyrinä on alkanut. Tämän oireen aiheuttajan hoksaa yleisimmin siitä, että nivel on jäykkä jompaan-kumpaan suuntaan tai molempiin.
Ladan kardaaninristikoiden vaihto on melkolailla "ahdashomma" kun ne ovat mitoitettu aikalailla ahtaiksi. Helpoimmin lähtee siten, että molemmat kupit painetaan ulos minkä ne tulevat ristikosta painaen. Sen jälkeen pujotetaan ristikko kuppien välistä ja sitten kupit otetaan tuurnalla sisäpuolelta naputellen pois.
Kasaaminen on oikeastaan vieläkin hankalampi ja aika usein jää ainakin yksi neula poikittain kupin pohjalle ja heti tulee mieleen, että silmukat ovat painuneet akselinkeskilinjaa kohti. Moni on väkisellä painanut kupit siinäkin tapauksessa paikoilleen ja jyrinä on alkanut. Tämän oireen aiheuttajan hoksaa yleisimmin siitä, että nivel on jäykkä jompaan-kumpaan suuntaan tai molempiin.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

Re: 1700i -97 & 1500S -90
Vaihdeltiin tossa Maran kanssa uusi, samanlainen ristikko tilalle varmasti kaikkia ristikon asennussääntöjä noudattaen. Vanhassa ristissä ei ollut sen kummempia tökkimisiä havaittavissa kuin uudessakaan.
Ihan rahtusen herkempi tuli nivelestä kuin ennen, joten ehkä sitten tuli pikkasen tiukalle painettua joku kuppi vaikka sitä koitti välttää.
Nyt menee taas niin maan tasaseen
Kyllä voi olla pienestä kiinni...
Ihan rahtusen herkempi tuli nivelestä kuin ennen, joten ehkä sitten tuli pikkasen tiukalle painettua joku kuppi vaikka sitä koitti välttää.
Nyt menee taas niin maan tasaseen

- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Tervehdykset toivottelen.
Kokonaisena tasapainoitetun kardaanin risikoiden vaihto ei homma joka tuostavain huitastaan, varsinkaan Ladan. Jos nivel on toiseen suuntaan jäykkä, niin voi olla melko varma, että täristää. Nivelen kupin ollessa puristettu liian syvälle, vaikka vain muutaman sadasosa millin, niin siinä ristikko on hieman epäkeskeinen ja samalla toisen akselin massa on siirtynyt hieman epäkeskeiseksi. Tämä tunnustaa ripsien halkomiselta, mutta tärinä on tosiasia. Monta kertaa massauksen jälkeen kardaanin pesu on tarpeellinen, vaikka sanovat, että eihän sitä massata. Ihmeellistä kyllä pesu on se "ihmeellinen" asia.
Tärkeimmät asiat jotka autossa pitää olla hyvässä kunnossa ja toimivia ovat:"Jarrut ja ohjauslaitteet" Vaikka useat narisevat, kun esim. katsastuksessa reputetaan juuri näiden osakokonaisuuksien tai yksittäisten osien viallisuuden ja niiden toimimattomuuden vuoksi. On elintärkeää, että edes kerran vuodessa joku ne tarkastaa.
Kokonaisena tasapainoitetun kardaanin risikoiden vaihto ei homma joka tuostavain huitastaan, varsinkaan Ladan. Jos nivel on toiseen suuntaan jäykkä, niin voi olla melko varma, että täristää. Nivelen kupin ollessa puristettu liian syvälle, vaikka vain muutaman sadasosa millin, niin siinä ristikko on hieman epäkeskeinen ja samalla toisen akselin massa on siirtynyt hieman epäkeskeiseksi. Tämä tunnustaa ripsien halkomiselta, mutta tärinä on tosiasia. Monta kertaa massauksen jälkeen kardaanin pesu on tarpeellinen, vaikka sanovat, että eihän sitä massata. Ihmeellistä kyllä pesu on se "ihmeellinen" asia.
Tärkeimmät asiat jotka autossa pitää olla hyvässä kunnossa ja toimivia ovat:"Jarrut ja ohjauslaitteet" Vaikka useat narisevat, kun esim. katsastuksessa reputetaan juuri näiden osakokonaisuuksien tai yksittäisten osien viallisuuden ja niiden toimimattomuuden vuoksi. On elintärkeää, että edes kerran vuodessa joku ne tarkastaa.
Meijän Ukki tietää vanhasta Ladasta melkein kaiken, kun sen velipoika on nähnyt jälet 

Re: 1700i -97 & 1500S -90
Eipä ole mitään erikoista tapahtunut 1500S:n osalta. Jarrukengät vaihtelin tuossa taannoin niiden peräöljyssä uitettujen tilalle ja näin saatiin taas jarrujakin takaisin. Samalla kiristelin hieman kuskin etulaakeria niin loppui suurin osa etusten puoltamisesta.
Malpassin perinteinen bensanpaineensäädin tuli kanssa asenneltua ja samalla pistin Webruun uuden neulaventtiilin. Tyhjäkäynti tasoittui heti ja kierroksilla ongelmana ollut hullu rikastus loppui samantien. Kai se tulvii jossei neula pidä, uusi vakiopumppu työnti tyhjäkäynnillä 0,35 bar, kumma kun joskus "hieman" rupesi käymään raskaasti tyhjää...
GFF/LCF ratapäivillä tuli käytyä Joutsassa ja Lata kesti armottoman rääkin moitteetta ja kotiinkin vielä päästiin. Pikkuvikoja toki ilmeni, mutta ei mitään isoja ottaen huomioon armottomat ajo-olosuhteet ja vielä armottomamman kuskin
Latukka lentää..
(Kiitokset kuvasta Keltsi @ Fiatforum)
Malpassin perinteinen bensanpaineensäädin tuli kanssa asenneltua ja samalla pistin Webruun uuden neulaventtiilin. Tyhjäkäynti tasoittui heti ja kierroksilla ongelmana ollut hullu rikastus loppui samantien. Kai se tulvii jossei neula pidä, uusi vakiopumppu työnti tyhjäkäynnillä 0,35 bar, kumma kun joskus "hieman" rupesi käymään raskaasti tyhjää...
GFF/LCF ratapäivillä tuli käytyä Joutsassa ja Lata kesti armottoman rääkin moitteetta ja kotiinkin vielä päästiin. Pikkuvikoja toki ilmeni, mutta ei mitään isoja ottaen huomioon armottomat ajo-olosuhteet ja vielä armottomamman kuskin

Latukka lentää..
(Kiitokset kuvasta Keltsi @ Fiatforum)
- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
- PöyhöinKuusaalt
- Viestit: 7252
- Liittynyt: 12.3.2007 0:05
- Paikkakunta: MarkankyläKuusaa (KouvostoLiitto), KännykkätieKanervala
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Oletkos Jokari niin kyllästynyt näihin, ettei mitään tapahdu. Ajatko edes näillä? Vai kirjoitatko jo sinne mahdollisen Uuden Suuntautumisesi mukaiseen Voorumiin?
No, olethan toki AikaMiehenTyön tehnyt kirjoittaessasi tänne, joten kai se joskus tuppaa vähän tuntuvan, että kaikki on sanottu. Mutta kyllähän Lata aina sanottavaa keksii.
No, olethan toki AikaMiehenTyön tehnyt kirjoittaessasi tänne, joten kai se joskus tuppaa vähän tuntuvan, että kaikki on sanottu. Mutta kyllähän Lata aina sanottavaa keksii.

Ottaa pataan kun Lataan
Mis Min Lapain?
Mis Min Lapain?
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Molemmat on liikenteessä ja toisesta koitetaan kauppoja vääntääkkin.
Paljon on tapahtunut tuon maaliskuisen viime postauksen jälkeen, mutta niistä lisää ihan toisilla foorumeilla. Minun puolestani tämä topikki saa vajota alaspäin kaikessa rauhassa.
Jutellaan maanantaina lisää.
Paljon on tapahtunut tuon maaliskuisen viime postauksen jälkeen, mutta niistä lisää ihan toisilla foorumeilla. Minun puolestani tämä topikki saa vajota alaspäin kaikessa rauhassa.
Jutellaan maanantaina lisää.
- Joka kerta kun liikenteessä näkee etuvetoisen Ladan, niin v*tuttaa ainakin tunnin.
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
Member of Kymenlaakson Kusipäät™
- PöyhöinKuusaalt
- Viestit: 7252
- Liittynyt: 12.3.2007 0:05
- Paikkakunta: MarkankyläKuusaa (KouvostoLiitto), KännykkätieKanervala
Re: 1700i -97 & 1500S -90
Näimmä Teemmä. Annetaan tämän hautautua arkistojen pölykerrosten alle. Sitten sen tarinat etsimellä löytyilevät oikeisiin osotteisiin.
Ottaa pataan kun Lataan
Mis Min Lapain?
Mis Min Lapain?