Ilmailua -topic

[Jouska]

Moi,

Norjan Ju-88 entisöinnissä:

http://www.toredgarolsen.net/junkers88.htm

[Jouska]

Moi,

Nuo 8:10 replicat olivat 70-80 luvulla myytyjä rakennussarjoja, nykyisin keskitytään enemmän oikean kokoisiin ja mahdollisimman alkuperäisiin koneisiin. Se oli ennen kai raha-, ja moottorikysymys. Sopivan isotehoisia alkuperäisiä mäntämoottoreita oli vaikea löytää/saada mistään. Siksi rakennussarjat olivat noita 8:10 kokoon tehtyjä.

Nykyisin on enemmän rahaa ja tietotaitoa käytettävissä, työstökoneita ovat kehittyneempiä ja ehkä halvempia kuin ennen. Varmaan tuollaista autotallitilaakin on enemmän käytettävissä kuin ennen vanhaan. Lisäksi noita II maailmansodan aikaisia moottoreita on löydetty ja jopa kootaan aikanaan alasammutuiden koneiden moottorien osasista.

Nyt itsekin muistan takavuosina lukeneeni lehtijutun jossa joku suomalainen vanhempi mies rakensi FW 190 konetta melkein alkuperäisessä koossa. Muistelisiko Pavlovits juuri tätä projektia?? Rakennusaineina oli puu/vaneri ja kone oli aika pitkälle rakennettu. Oli siinä lehdessä kuviakin melko valmiista koneesta. Siitä on jo ainakin 10 vuotta aikaa. Ettei vaari olisi vaan kuollut kun ei ole enää mitään kuulunut.

Tuossa on yksi projekti josta ei ole kuulunut yhtään mitään pitkään aikaan. Vanerirakenteinen 1:1 Me 109 G-6 kone:

http://www.youtube.com/watch?v=7KbdK0EsvQg

[Jouska]

Moi,

Sitten vielä VL Myrsky projektista linkkejä:

http://www.vlmyrsky.fi/

http://www.imy.fi/uutiset.html?a100=59

[Jouska]

Tuossa on yksi projekti josta ei ole kuulunut yhtään mitään pitkään aikaan. Vanerirakenteinen 1:1 Me 109 G-6 kone:

http://www.youtube.com/watch?v=7KbdK0EsvQg

Aika alkutekijöissä tuo projekti... ei voi päätellä, tuleeko koskaan valmista..

Mutta eikö tuohon aikaan käytetty paljonkin puuta kun metalleista oli pulaa?

Sodan alkupuolella saksalaiset eivät käyttäneet puuta/vaneria kuin ihan sodan viimeisinä hetkinä kun metalleista alkoi olla pulaa.

Venäläiset käyttivät sodan alussa hyvin paljon vaneria ja puuta koneissaan koska heillä oli metalleista pulaa. Heidän kun piti rakentaa valtavan paljon lentokoneita hyvin lyhyessä ajassa. Amerikan avun avulla sitten sodan loppua kohti alkoivat korvata puuta metallilla juuri näissä hävittäjälentokoneissa.

Suomessa ei taas ollut osaamista metallirakenteisista lentokoneista kun Bristol Blenheimin verran. Siksi täällä käytettiin hyvin paljon puuta lentokoneissa. Riittävän puhdasta alumiinia oli lisäksi lähes mahdotonta saada. Ainoat paikat josta sitä saattoi saada oli Ruotsi ja Sveitsi.

[Jouska]

Moi,

Tässä linkissä/ blogissa on paljon asiaa lentokoneiden entisöintityöstä Suomessa.

http://www.ilmailumuseoyhdistys.fi/blogi.html

[Pavlovits]

Tällainen kuudella tuhannen hevosvoiman moottorilla varustettu lentovene kuljetti sota-aikana sotatarvikkeitta Kirkkoniemeen ja paluumatkalla Saksaan haavoittuneita paaripotilaita.

http://en.wikipedia.org/wiki/Blohm_%26_Voss_BV_222
https://www.youtube.com/watch?v=zDlBspsvGnU

[Jouska]

Moi,

Ensimmäiset Dieselit lentokoneisiin taidettiin tehdä viime vuosisadan alkupuolella. Saksalaiset sovittelivat Dieseliä ainakin Ju 86 pommikoneeseen 1930-luvulla. Kyllähän niitä on ollut markkinoilla viimeiset 20 vuotta ainakin näihin pienlentokoneisiin. Käsittääkseni eivät ne ole yleistyneet jostain syystä. Niistä en oikein tiedä sen enempää.

[Jouska]

Moi,

VL Myrsky projekti etenee.

VL Myrsky projektiin löytyi Jämsäläisestä romukaupasta alkuperäisiä siiven metalliosia. Todennäköisesti nuo raudat ovat olleet siellä romukaupassa aina 1950-luvun alusta asti jolloin noita ilmavoimien lentokoneita myytiin romuttamoille. Hyvä että 60 vuoden jälkeen löytyy tuollaisia alkuperäisiä osia ettei niitä tarvitse enää alkaa tekemään itse.

http://www.vlmyrsky.fi/uutiset.html?17

[wileeni]

Tämä on sitten kultua, ei koettua. Kun viimeksi lentokoneen huoltotöitä tein, olivat ne ilmavaivojen Drakeneita ja 21 Migejä.

Pienkoneista ainakin Cessnaa saa Centaurion 2.0 dieselillä. Oululaisten Tervalentäjien molemmat Cessnat ovat tällaisia dieselöityjä. Uusia saa tehtaalta valmiiksi Dieselmoottorilla. Polttoainekustannukset, harrastelentämisen suurimmat kustannukset, (lupakirjaa huomioimati) putoavat noin neljännekseen. Noin sen takia, että talvella valmistaja edellyttää käytettäväksi kerosiinia (sitä, jota suihkukoneetkin käyttävät), ja se on Dieseliä hinnakkaampaa. Siis, mitä suurempi osuus tunneista lennetään kesällä, sitä suurempi on ero.

[Pavlovits]

Tovereilla oli sota-aikana Jermolajov pommikoneesta dieselversio.

[wileeni]

Koska kuultua, ei koettua, niin en tiedä mikä osuus hintaerosta johtuu kulutuksesta, mikä litrahinnoista. Semmoinenkin termiitti, kuin moottoripolttoöljy on vähän hakusassa. Kun aikoinaan Sveanmaalta tultiin Suomeen, ajettiin täällä ruotsalaisilla autoilla n.s. tupaöljyllä. Vieläkö moista on, ja hyväksyykö nykyinen moottori semmoisen menoveden ?
Lentobensan hintaakaan en tiedä, enkä rupea selvittämään. Männäsuvena jokkisajoissa epäiltiin käytetyn lentobensaa. Silloin kuulin hinnasta "vähän auki kolome eurua". Vaan tsekkaamaton tieto tämäkin. Ja on se aina mahollista, että kaltaiseni naattikorva (rälläkät, paineilmavasarat yms.) sekoittaa neljännekseen ja neljänneksen. Ken täsmällisemmin tietää, olla hyvä ja kertoo.

Väärässä ketjussa tietty, mutta naapurikunnassa ovat dieselöineet vanhoja neukkupyöriä. Niistäkään ei mene Dieselveroa, millä käyttövaimo-nimellä se nykyään kulkeekaan.

[wileeni]

Lentobensan hinta yli kolmen €:n. (Kaleva). Moottoripolttoöljy alle €:n (Tervalentäjien kalustovastaava, ostavat 1000 litran erissä)
Kulutuksista en tiedä, mutta kun moottoria pystytään käyttämään optimikierrosalueella (lisää faarttia, niin potkuri säätyy haukkaamaan ahneemmin ilmaa), niin ei tiisseli ollenkaan huonolta tunnu. Vaan kuten sanottu, näitä tuntumisiahan nämä jo mulla.

[Jouska]

Moi,

Tuo Hurricane saatiin valmiiksi juuri ja juuri näihin Suomessa järjestettäviin Ilmailunäytöksiin. Koneen maalauksen esikuvana on Suomen Ilmavoimissa lentänyt sotasaalis Hurricane II joka lensi viimeisen kerran 70 vuotta sitten. Ilmavoimien omat vanhat Hurricanet olivat tuolloin Mk I tyyppiä. Yksi niistä on jäljellä ja restauroitavana.

[wileeni]

Huomenissa menossa katsomaan Hurrikaania Oulunsalon tuurdöskiihin "sekalaisten" Laidunkauden avajaisissa kuvatulla Borgwardilla. Hawker Hurricane on jäänyt jälkipyykeissä jotenkin Spitfiren varjoon. Suomeen ostettiin muutama Englannista, (ainakin) yksi sotasaaliskone kunnostettiin ja liekö vielä Aatulta saatu hänen saaliitaan ?

[Jouska]

Moi,

Kannattaa mennä katsomaan, noita harvemmin tulee Suomeen asti käymään. Veikkaan, että taitaa tämä käynti jäädä viimeiseksi käynniksi tässä maassa.

Tuo on vaarallista puuhaa maailmalla laittaa lentokuntoon II maailmansodan koneita. Hyvin monet sitten tuhoutuvat tai vaurioituvat käytössä. Näin on käynyt esim. lukemattomille Messerschmiteille, ja kaiken maailman muille vempeleille.

Jostain syystä jotkin englantilaiset vempeleet ovat käyttäjän kannalta kovin hankalia. Tällaiseksi osoittautui mm. Hurricanen Rolls Royce moottori Suomessa. Se oli hyvin monimutkainen ja vaati paljon vara-osia ja huoltoa. Täällä ei tietenkään tunnettu Rolssin saloja ja miten se piti säätää. Ehkä myös Suomen ilmasto-olosuhteet tekivät ylläpidosta hankalaa. Joka tapauksessa jo vuonna 1942 mietittiin Suomessa että miten Mk 1 versioista päästäisiin eroon. Niitä muistaakseni tyrkytettiin Jugoslaviaan. Heillä kun taisi olla samanlaisia ennestään. Eivät huolineet.

Nämä Suomeen Talvisodan aikoihin tulleet Hurricane Mk 1 versiot olivat käytettyjä ja osin loppuun asti lennettyjä Suomeen tullessaan. Täällä niiden huomattiin soveltuvan parhaiten pommikonelauttojen alas ampumiseen. Valitettavasti vaan melkein kaikki ilmataistelut olivat tuolloin hävittäjien välisiä kahnauksia.

Karhumäen veljeksistä muistaakseni Niilo lensi oikein sotalentoja Hurricanella kun palveli hävittäjälaivueessa. Häneltä sitten kyseltiin, että minkälainen se kone oikein on lentää??? Niilo vastasi että aika omituinen. Ohjaimet olivat hänen mielestään kovin tunnottomia kuin olisi pätkiä kuminauhoja laitettu sinne ohjain vaijereiden väliin.