Ladaboard

Tänään vaihdoin 41-koon suuttimen tuohon pääsolenoidiin, josta katkaisin karan.

Tulos:
- ryyppy pysyy edelleen päällä
- käy edelleen neljällä
- takavaimennin ei ylikuumene
- nykii ja hyytyy liikkeelle lähdettäessä
- suorituskyky huono
- Check Engine palaa, koska pääsolenoidi ei säädä seosta

Sillä pystyy kuitenkin ajamaan, mikä oli tavoite. Nyt pystyn viemään sen Tampereelle degenin tutkittavaksi.

Harmillista, 50 kokoinen pitäisi olla parempi, mutta pääasia on, että auto on ajokelpoinen.

Jos sulla löytyy 0,5mm poranterä niin tee sopiva suutin.

jta kirjoitti:Jos sulla löytyy 0,5mm poranterä niin tee sopiva suutin.

Kiitos vinkistä! Ikävä kyllä minulla ei ole niin pientä terää.


Ajoin tänään Ladalla töihin. Se nykii ja hyytyy myös ajon aikana kaasua painaessa.

Tein sellaisen huomion, että nykimis- ja hyytymishetkellä taloudellisuusmittari hyppää punaiselle. Viittaisiko se siihen, että kaasarissa on ilmavuoto vai että kone ei saa tarpeeksi bensaa?

Kyseessä lienee noiden yhdistelmä. ECON-mittarin kuuluu mennä punaiselle, koska kaasua painettaessa imusarjan alipaine laskee ja koska kone ei ota kierroksia lisää, ei alipainettakaan synny enempää. Hyvä suutinkoko lienee jossain 50-60 -paikkeilla, mutta koska sellaista ei ole, on mentävä niillä mitä on. Ilmavuoto kompensoi nähtävästi 97-suuttimen suurta kokoa ja siksi se toimii niin hyvin. Yhdistettynä pääsuuttimen kanssa tulee kooksi 182, mikä on megalomaanisen iso suutin ykköskurkulle.

Lada tuli helatorstaina kuntoon degenin käsissä . Ajoin aamulla Keravalta Tampereelle.

Ennen matkaa olin vaihtanut taas 97-koon suuttimen pääsolenoidiin, josta oli kara katkaistu, jotta moottoritiellä olisi mukavampi ajaa. Matka meni sujuvasti, Ladalla riitti menohaluja ja bensaa kului.

Ladaa korjatessa meni koko päivä, koska siinä oli useampi vika samanaikaisesti.

Tässä lista korjauksista:

• - Kiihdytyspumpun ykköskurkun purkaussuutin ei virrannut kunnolla, se vaihdettiin
  - Kaasuttimen tiivisteet vaihdettiin
  - Kiihdytyspumpun kalvo vaihdettiin varmuuden vuoksi
  - Alkuperäinen kaasuttimen jalka asennettiin takaisin, koska sen laippa on suorempi kuin sen jalan, joka Ladaani asennettiin syksyllä 2016
  - (Alkuperäisen kaasuttimen jalan pääsolenoidin kierre oli uusittu kesällä 2017)
  - Tyhjäkäyntisolenoidi oli oikosulussa, se vaihdettiin
  - Pääsolenoidi vaihdettiin ehjään
  - Happianturi ei toiminut, se vaihdettiin
  - Sytytysennakkoa lisättiin kaasuvasteen parantamiseksi ja nykimisen poistamiseksi
  - Ryypyn kierroslukua laskettiin
  - Tarkistettiin pulssisuhdemittarilla, että solenoidit säätävät seosta

EDIT: Kohokammion bensanpinnan tarkistus tehtiin myös.

Koska solenoidien kanssa on ollut ongelmia, pohdin löytyisikö jostain kestävämpiä solenoideja. Tilasin eBayn kautta saksalaisesta varaosaliikkeestä kaksi Rekardon valmistamaa solenoidia, kuva alla.



Ne maksoivat yhteensä n. 35 euroa rahteineen. EBayn tuotekuvauksessa luki "Idle Valve - Lada 2107 and LADA SAMARA 2108 - 21099 art. 2108-1107420". Minulle lähetetyt solenoidit olivat mallia 2110-1107420. Pakkauksen takapuolella lukee, että solenoidit on tarkoitettu mm. kaasutinmalliin 21083-1107010-62 (Samaran Axtec), mutta mallia 21053-1107010-62 (2105/2107:n Axtec) ei mainita. Päättelin, että jos ne on tarkoitettu Samaran Axteciin, ne sopivat myös 2107:n Axteciin.

Asensin 21.5. Rekardon solenoidit pää- ja tyhjäkäyntipiireihin. Seuraavana päivänä kaasuvaste muuttui on/off-tyyppiseksi, ts. vaihtoehtoina tyhjäkäynti tai täysteho. Check engine -valo paloi ja epäilin pääsolenoidia. Vaihdoin 23.5. alkuperäistyyppisen käytetyn solenoidin takaisin pääpiiriin, kaasuvaste palautui normaaliksi ja Check engine -valo sammui. Tyhjäkäyntipiirin Rekardo-solenoidi ei vikaantunut, mutta vaihdoin silti senkin käytettyyn alkuperäistyyppiseen 27.5.

Tässä kuvat Rekardon solenoidista ja ManseMotorsilta hankitusta ns. alkuperäistyyppisestä solenoidista. Suuttimet paikallaan ne näyttävät samanlaisilta, mutta suuttimet irrotettuna huomasin, että Rekardon kara on pidempi. Degen oli myös tilannut Rekardon solenoideja ja mittasi niiden resistanssiksi 25 ohmia, kun alkuperäisen resistanssi on 48 ohmia. Nämä Rekardon 2110-1107420-solenoidit eivät siis ole mekaanisesti ja sähköisesti samanlaisia kuin alkuperäiset.


Huomasin 27.5., että myös 23.5. asentamani pääpiirin solenoidin kaasuvaste muuttui on/off-tyyppiseksi ja Check engine -valo paloi taas. Vaihdoin alkuperäistyyppisen käytetyn solenoidin pääpiiriin ja kaasuvaste palautui taas normaaliksi. Tein myös sellaisen havainnon, että ruuhkassa mateleminen ja pysähtely saa pääsolenoidin takertelemaan ja kaasuvaste alkaa lähestymään on/off-käytöstä. Kaasuvaste normalisoituu, kun ruuhkasta pääsee pois ja Ladan nopeus kasvaa.

Mietimme degenin kanssa voisiko Ladani pääsolenoidin ohjaussignaalissa olla jotain sellaista, joka aiheuttaa solenoidien vikaantumista, esim. ylijännitettä. Sitä on tarkoitus vielä tutkia.

En minä näistä enää paljoa muista, mutta pari pointtia tuli mieleen:

-miten sähköt kytkettynä solenoidien pituusero? Vaikuttaa aika suurelta lepoasennossa tuossa kuvassa.

-tuo kärkihän lähtee irti sen kuin vetää (ainakin niissä alkuperäisissä lähti), mitä jos tuon lyhyemmän kärjen kokeilisi vaihtaa tuohon uuteen solenoidiin?

-onko solenoidien paikka jostain syystä erityisen kuuma? Voisi kuvitella että takeretelu voisi johtua liiasta lämmöstä. Toki voi olla että boksikin jollain tavalla ylikuumenee jossain tietyssä olosuhteissa.

Havaintoja omasta axtecista sen verran että siinä ainakin kaasari kävi turkasen kuumana. Ei ollu mitään asiaa mennä koskeen heti ajon jälkeen. Onnistuin polttaan rakot sormiin. Vaikka tavallinenkin kaasari käy kuumana niin ei siinä tuolleen ole käsiään polttanut.

mush kirjoitti:En minä näistä enää paljoa muista, mutta pari pointtia tuli mieleen:

-miten sähköt kytkettynä solenoidien pituusero? Vaikuttaa aika suurelta lepoasennossa tuossa kuvassa.

-tuo kärkihän lähtee irti sen kuin vetää (ainakin niissä alkuperäisissä lähti), mitä jos tuon lyhyemmän kärjen kokeilisi vaihtaa tuohon uuteen solenoidiin?

-onko solenoidien paikka jostain syystä erityisen kuuma? Voisi kuvitella että takeretelu voisi johtua liiasta lämmöstä. Toki voi olla että boksikin jollain tavalla ylikuumenee jossain tietyssä olosuhteissa.

En tullut mitanneeksi solenoidien karojen pituuksia sähköt kytkettyinä. Hyvä pointti, voisi jossain vaiheessa tutkia.
Juu, solenoidin kärki pitää aina vaihtaa vanhasta uuteen, koska uusien mukana tulee väärän kokoinen kärki, valmistajasta riippumatta.
Kaasuttimen takaosa, jossa solenoidit ovat, on tosiaan hyvin kuuma. Todennäköisesti pääsolenoidin takertelu johtui siitä.

Pääkaupunkiseudun Lada-kerhon tapaamisessa 7.6. degen teki vielä yhden säädön Ladaani. Hän vaihtoi ykköskurkun pääsuuttimen 85:stä 97,5:een. Tarkoituksena oli laskea pääsolenoidin pulssisuhdetta eli sen aukioloaikaa. Mitä pienempi pulssisuhde on, sitä vähemmän solenoidi tekee töitä. Mitä vähemmän se tekee töitä, sitä pidempään se kestää.

Tavoite saavutettiin: 85-kokoisella pääsuuttimella pääsolenoidin pulssisuhde oli muistaakseni 80% ja 97,5-kokoisella pääsuuttimella pulssisuhde on 50%. Huomasin positiivisen muutoksen ajaessani kotiin tapaamisesta, tuntui kuin olisin ajanut eri autolla. Nykimistä ei enää esiintynyt ja Ladani kiihtyikin vähän paremmin. Pääsuuttimen suurentamisen jälkeen Lada on toiminut hyvin.

Tänään käytin Ladan päästömittauksessa. Tulokset olivat hyvät.

2560 rpm
CO 0,015
CO2 14,67
HC 96
O2 0,62
Lambda 1,024

950 rpm
CO 0,026
CO2 15,12
HC 99
O2 0,21
Lambda 1,004

Hyvät arvot!!! Noin se axtec pelaa, kun se pidetään kunnossa!

Abis kirjoitti: Juu, solenoidin kärki pitää aina vaihtaa vanhasta uuteen, koska uusien mukana tulee väärän kokoinen kärki, valmistajasta riippumatta.

Ilmaisin itseäni vähän huonosti (ei mitenkään epätavallista ), tarkoitin sitä valkoista muoviosaa, kärkeä. Sekin pitäisi lähteä ihan ottamalla irti. Ai mistäkö tiedän? Omasta Axtecista oli aikoinaan "korjattu" suuttimet napsimalla kärjet poikki. Siinä vaiheessa kun tilalle hommatuista toinen antautui, sai vanhasta vielä toimivan vaihtamalla ehjän kärjen katkotun tilalle.

Abis kirjoitti: Tänään käytin Ladan päästömittauksessa. Tulokset olivat hyvät.

HC on ihan rimaa hipoen läpi, mutta sinänsä jos kauan ollut ongelmaa päällä, voi olla kattikin vielä tukossa. Läpi kuitenkin.

Ladalla ajaessa sattuu ja tapahtuu. Torstaina 02.08. ajaessani pääkaupunkiseudun Lada-kerhon tapaamiseen kytkin muuttui löysäksi eikä irrottanut enää. Viimeisen kilometrin ajan vaihteita piti runnoa voimalla sisään. Niin kovaa, että vaihdekepin nuppikin irtosi ja jäi käteen.

Tapaamiseen päästyäni totesimme, että kytkinnestesäililö oli tyhjä. Kytkimen työsylinteri vuotaa. Nestesäiliön täytön ja ilmaamisen jälkeen kytkin alkoi pikkuhiljaa taas toimia. Degen lainasi kytkinnestettä. Olen lisännyt nestettä vielä tuonkin jälkeen.

Tapaamisen jälkeen kotimatka meni muuten hyvin, mutta muutama sata metriä ennen kotipihaa Lada sammui, eikä enää käynnistynyt. Aloin työntämään sitä kohti kotia. Onneksi naapuri sattui ajamaan vastaan ja tuli avuksi. Pääsimme melkein perille, mutta vauhti hyytyi kotikadun ylämäessä, onhan 2107:n omamassa 1030 kg.

Onneksi tien varressa oli tuntemattomia nuoria miehiä, jotka tarjosivat apuaan ja yhdessä saimme Ladan työnnettyä omaan parkkiruutuunsa. Degenin avulla tehty diagnoosi: kohokammion tulppa irtosi ja bensa valui pois kaasuttimesta.

Tulppa putosi kaasuttimen jalassa olevaan kaukaloon:


Lähikuva tulpasta:


Tulppa takaisin paikallaan tukkimassa kohokammioon kulkevaa kanavaa:


Minkä ihmeen takia kohokammioon on tehty tehtaalla reikä ja laitettu siihen tulppa, joka saattaa irrota ja pysäyttää auton? Ilmeisesti jossain versiossa tuossa reiässä on liitin ja letku jonnekin?

Kytkimen työsylinteri on menossa vaihtoon. Ladan ollessa parkissa työsylinterin kohdalle ilmestyy märkä läntti. Samalla tehdään öljynvaihto ja venttiilien säätö.

Abis kirjoitti:


Minkä ihmeen takia kohokammioon on tehty tehtaalla reikä ja laitettu siihen tulppa, joka saattaa irrota ja pysäyttää auton? Ilmeisesti jossain versiossa tuossa reiässä on liitin ja letku jonnekin?

Siksi ettei kaasutinta ole tarkoitettu tuollaiseen käyttöön, vaan siinä paikalla on alunperin jonkin moinen "powervalve"

Kyllä, "normi-Solexissa" on kolmion muotoinen kalvo siinä kohtaa. Sen tehtävä on rikastaa seosta alipaineen ohjaamana, talla pohjaan -> alipaine tippuu -> kalvon ohjaamana rikastetaan seosta.

Axtecissa tätä ominaisuutta ei tarvita, koska lambda ohjaa seosta solenoidin avulla. Solenoidi on kyllä samassa kanavassa.

Ladan vanhassa pre-Axtec Solexissakin on paikka solenoidille, poraukset vain rungossa erilaiset, kalvon paikka, alipainekanava ja suutin koneistettu, solenoidin paikka koskematon. Eli kyllä tätä sähkön vallankumousta oli osattu jo odottaa