Metsien vuotuinenkasvu.

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Suomesta on suljettu ja ollaan sulkemassa puunjalostuslaitoksia. Puhutaan puupulasta ja metsien vuotuisestakasvusta joka tutkimusten mukaan olisi isompi kuin puunjalostusteollisuuden raakapuuntarve. Näissä tutkimuksissa en ole nähnyt miten kasvu jakautuu nuoren-/korjuukypsänmetsän suhteen. Vai onko niin, kuin minä aavistelen, että metsiemme kasvu on pääasiallisesti enemmistöltään alle ranteenpaksuista metsää, joka on hakattavissa 50-60v päästä.

[samarai]

Kyllä toi varmaan juuri noin on vaikka en nyt mikään asiantuntija olekaan. Niinhän se on, että kun lakeeksi kaadetaan, niin ei siitä metsästä sama polvi enää ainakaan tukkipuuta myy. Kyllähän se kasvu on vastaavasti varmaan sitten nopeampaa sellaisissa taimikossa. Se on sitten eri asia minkälaatuista puuta niistä tulee - omasta mielestä hyötykasvanutta hötöpuuta jota nykyään tapaa jopa käytettävän esim. ovien ja ikkunoitten tarveaineena,tietysti ne johonkin massatavaraksi kyllä kelpaa. Sellaista kunnon tiheäsyistä "elämätöntä" puutavaraa ei taida olla enää juuri missään.

Ihmettelin joskus 90-luvun alussa Virossa kun tarkastelin taapelikasoja, että miten voi olla järjestään näin tiheäsyistä puutavaraa, niin yksi kaveri sanoi ettei Neuvostoliiton aikana harvennettu metsää juuri ollenkaan ja puut ovat siksi kitukasvuisia. Niin tiukkasyistä tavaraa en ole Suomessa nähnyt kuin jossain todella vanhoissa ovien karmeissa tms, eli ilmeisesti silloin ei täälläkään varmaan paljon metsiä harvennettu. Kyllä tietysti jotain kunnon korpikuusia jostain vieläkin löytyy.

[pressa]

wanha kansahan kaatoi eri paikoista puut eri tarkoituksiin
eli niitä tiheäsyisiä hitaastikasvaneita juurikin rakennuspuiksi
hötöpuu käy polttamiseenkin

isäni isoisä (1885-1961) jo aikoinaan almanakasta katsoi ajankohdan koska sydäntalvella pitää rakennuspuut kaataa
nyt myöhemmin 90-luvulla oli jossain tutkimuslaitoksessa insinöörien voimin päätelty sama asia
eli kun puu on sydäntalvella lepotilassa kuivimmillaan kaadettaessa saadaan siitä parasta rakennuspuuta eikä siinä ole lahotavaa sienikasvustoa aktiivisena

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Aikoinaan huimana ollessa tuli harrastettua purjelentoa. Kesät lennettiin ja talvet huollettiin ja korjattiin koneita. Siihen aikaan oli vielä käytössä puurakenteisia koneita joiden korjaukseen tarvittiin lujuusluokitettua puuta. Puu oli luokituksen lujimmasta päästä. Joku kertoili, että nykypäivänä ei olisi enää vastaavan luokituksen omaavaa puutavaraa suomlaisista metsistä saatavana. Joku yksittäinen runko saattaisi jostakin Lapin suojelluista metsistä vielä löytyä. Rakennusalan ammattilaiset tämän asian varmaankin tuntenevat. Ajatus johtaa toisaalta näihin muutamana vuotena sattuneisiin kattojen sortumisiin. Väittivät että ei olisi raaka-aine vika, mutta, mutta, kun valokuvista näytästi siltä kuin puutavara olisi repeillyt ja katkeillut näissä kattotuoleissa. Ei ole yksinkertainen ja yksipuolinen asia tämä kysymys metsistä. Kenellähän on ensimäinen kauppakirja näistä Suomen valtion rajojen sisällä olevista maa-alueista? Ja kuka lie ollut myyjä? Oliko Intiaanipäällikkö Istuvahärkä joka sanoi valkonaamoille, että äitimaata ei kukaan voi ostaa ei myydä eikä omistaa. Ainoastaan nauttia sen antimista, kohdella sitä hyvin ja suurella kunnioituksella. Viisas mies. Asettaisin rinnakkain monen antiikin viisaan kanssa, esim. Sokrateksen.

[supliikki]

Hötöpuutahan se sahatavara on enimmäkseen. Ainakin se sahatavara mikä on sahattu Suomessa kasvaneista puista. Eihän tässä voi muuta kuin hyväsyvästi nyökytellä. Näin on asia. Vaan kummasti se on sittenkin pysynyt pystyssä takavuosien myrskyissä. Ei nykypäivän laudoista puuveneitä tehdä. Jos kohta nykyään avuksi on tullut kaikenlaiset puunkäsittelyt niinkun nyt vaikka lämpökäsittely

[Pavlovits]

Kyllähän kun kuutostietäkin lähtee etelästä viisikin tuntia ajamaan ja katselee ymprilleen, tuntuu ihmeelliseltä, että puupula.

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Täällä meilläpäin ovat hakanneet sillätavalla viisaasti, että ns. luonto-ihmiset eivät havaitsisi niitä hakkuiden seurauksia. Maanteiden varsille jätetään "suojametsä" aukkoja ei huomaa jos ei nouse vaaralle, tunturille tai lentokoneesta sen huomaa parhaiten. Samoin saarien puusto hakataan siten, että rannoille jää se suojametsä. Pankaapa merkille kun tulee TV:stä satelliitti kuvia maamme itärajalta. Aikaisemmin niistä erotti Suomen alueenrajan, kun metsät olivat hakatut. Nyt ei erota sitä rajaa enää oikein hyvin, kun Suomalaiset ovat hakanneet Karjalan metsät. Saappaat nähä mitä tapahtuu ja miten puuta jalostava teollisuus säilyy Suomessa. Toisaalta automaation lisäys käytettyä raakapuukuutiota kohti vähentää työpaikkoja ja on vähentänyt melko voimakkaasti. Ulkomaisen omistuksen lisääntyessä voitot valuvat samoin enenevässä määrin pois Suomesta. Tämä tilanne taitaa olla kuin se vanha Harakka sillä tervatulla sillalla, kun nokka irtoaa niin pyrstö tarttuu ja päinvastoin.

[ff8728]

Semmonen terve talonpoikaisjärjen käyttö olisi suotavaa metsäalallakin. On ihan liikaa erilaisia koulukuntia, kaikki pitävät kiinni omista tavoistaan kynsin ja hampain, vaikka huomaavat olevansa väärässäkin. Konsta Pylkkänen varmaan sanoisi pahimmille kouhoille, lopettakaa typerehtimästä. Ihmiset painaa rahan kuva silmissä pitkin metsiä, seurauksista välittämättä.
Lienee tosiasia että sellanen hyvälaatuinen pihkapuu alkaa olla hakusassa, tarkoitan sellasia tiheäsyisiä solakoita runkoja. Sitä "hötöpuuta" kyllä löytyy.
Enpä osaa tuohon ukin arveluun sanoa mistä se metsien kasvu etupäässä tulee. Tuntuisi äkkiseltään että nuori metsähän se turpoaa, joku sellanen 15-20 vuodn ikäinen puusto.

[Jaska HKI]

Nykyään maaseudulla on niin vähän asukkaita että metsänhoitokin on osittain niin ja näin.Oikea kaupinkilainenhan pelkää mennä metsään ilman GPS:sää ja survaival varusteita.Ei sieltä metsästä kunnon tukkipuita tule jos kasvavat männyt taistelevat valosta ja elintilasta.70-luvulla tehtiin suuria ojituksia ja apulantaa kauhottiin moottorikelkan ahkioista maastoon tuhansia tonneja....joissakin paikoin lannoitus auttoi joissakin ei.Kotikylällläni on nk."Häkkisen suo" n. 100ha,missä oli ennen hyvin hilloja.Ojituksen jälkeen hillat siirtyivät ojanpenkoille josta ne myöhemmin hävisivät.Keväisin suo päästää sulamisvedet nopeasti läpi katkaisten kylätien.Mäntyjä ei happamessa turpeessa kasva,kanalinnun poikaset hukkuvat keväisin ojiin.Kesällä suo on niin kuiva että näppäskengillä yli pääsee.En tiedä mikä perikunta alueen omistaa mutta tuotto on pyöreä 0€/vuosi

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Jossakin jotkut metsäntutkijat kertoivat joku aika sitten, en muista missä, kuinka metsien kasvu ylittää kulutuksen. Mutta eivät kertoneet minkä ikäistä metsät keskimäärin ovat. Monenko vuosikymmenen päästä ne ovat hakattavissa. Koulukuntia on monia. Surkeimman lopputuloksen taisi saada aikaiseksi mies jonka nimeä täällä Pohjoissuomessa kantaa moni entinen koivumetsä. Niitä kutsutaan vieläkin Osaranaukeiksi. Lappi kärsi kaikesta eniten tästä opista. Kurjan näköisiä ovat metsät näillä aukoilla tänäkin päivänä. Tavallinen sälli vastaa tekonsa ja huutonsa, toisaalta sama sälli maksaa myös herrojen toilailut. Epätasapaino taitaa vallita. Paljonko lienee alaläpimitta puulle tänäpäivänä, kun Kuhmon sahalle kelpaa jo alle 5cm:n aisariuku.

[samarai]

Jos kohta nykyään avuksi on tullut kaikenlaiset puunkäsittelyt niinkun nyt vaikka lämpökäsittely

Niin kumma kun se puu yleensäkin säilyi ennen ilman näitä käsittelyitä ja lahosuojauksia. Vieläkin jos jonkun wanhan ladon harmaata puupintaa puukolla vuolee niin sieltä tulee esiin kirkas puupinta.

[samarai]

Paljonko lienee alaläpimitta puulle tänäpäivänä, kun Kuhmon sahalle kelpaa jo alle 5cm:n aisariuku.

Saahan siitä yhden vajaakanttisen 2x2:sen sahattua.

[ff8728]

Pressahan tuossa aiemmin jo sivusi tuota puunsäilymisasiaa. Ennen ukot kävelivät metsissä ja valikoivat tarvispuunsa hyvissä ajoin ennen kaatamista, jopa vuosiakin aikaisemmin. Rakennuspuut, pärepuut yms. oli jo valmiina "pankissa", käytiin vaan sitten sopivana vuodenaikana kaatamassa, kotiin hakemassa. Kesällähän se joulukuusikin lienee paras etsiä, käy sitten joulukuussa hakemassa sen kotiin( jos ei naapuri ole valinnut samaa puuta ja kerennyt ensin)

[samarai]

Pressahan tuossa aiemmin jo sivusi tuota puunsäilymisasiaa. Ennen ukot kävelivät metsissä ja valikoivat tarvispuunsa hyvissä ajoin ennen kaatamista, jopa vuosiakin aikaisemmin. Rakennuspuut, pärepuut yms. oli jo valmiina "pankissa", käytiin vaan sitten sopivana vuodenaikana kaatamassa, kotiin hakemassa. Kesällähän se joulukuusikin lienee paras etsiä, käy sitten joulukuussa hakemassa sen kotiin( jos ei naapuri ole valinnut samaa puuta ja kerennyt ensin)

Joo näinhän se on varmasti mennyt. Ennen on varmaan kuitenkin niitä tiheäsyisiä puitakin kuitenkin löytynyt helpommin ja vastaavasti niitä hyötykasvaneita hötöpuita vähemmän. Omasta mielestä puu ei tarvitse kyllä vieläkään mitään lahonsuojaaineita - ainoastaan joko tervaa tai puna/keltamultaa jos sitä pitää välttämättä käsitellä.

Ja jos ton kaatosavotan (omasta metsästä) oikein fiksusti ajottaisi, niin eikös se kannattaisi siinä joulukuun alkupäivinä alkaa kaataamaan, niistä latvoista saisi sitten niitä joulukuusiakin vaikka myytäväksi asti -varsinkin jos on kuusivaltaista puustoa. Sellainen käpyjä täynnä oleva latvakuusihan oli ainakin ennen haluttu.

[ff8728]

Klasun jatkuva kasvatusmenetelmä on ihan hyvä, toimii varmasti alueilla jossa maassa riittää kasvuvoimaa, rehevän puoleisilla mailla. Metsänhoitoyhdistuksen miehille tuo menetelmä ainakin takavuosina oli kuin punainen vaate härälle, ärsyttävä.
Nykyään on puupelto kasvatusmenetelmä suosiossa, samaa puulajia istutellaan muutama hehtaari, pahemmin maaperästä välittämättä. Tehokkuus ja kiire antaa vauhtia rauhallisille ajatuksille.