Ympäristöystävällien silitysrauta

[Pavlovits]

Kaikki autonvalmistajat hehkuttavat nyt ympäristöystävällisyyttään. Paitsi päästöjä, jotkut ovat keksineet kierrätettävyyden ja uusiokäytön olevan joillekin hyvä myyntiargumentti.
Kodinkoneissa asia on toisin. Hinnat on painettu niin alas, että on jouduttu käyttämään heikompia materiaaleja, ja sellaisia teknisiä ratkaisuja, että tuotteiden käyttöikä on selvästi laskenut ja korjaamnen lähes mahdotonta. Niinpä jos joku värikasetti, hihna,suodatin tai joku muu pikkunippeli tulee matkansa päähän, hankitaan uusi kone, ja jätettä syntyy.

Joku fiksu valmistaja voisi valmistaa "ekolaitteen", joka olisi tehty selvästi pitkäikäisemmäksi ja myös korjauskelpooiseksi.Tuote voisi tietenkin maksaa enemmän kuin vastaava bulkkituote. Luulisi niitäkin myytävän, ostavathan jotkut hybridiautoja ja luomutomaattejakin.

[jta]

Kyllä tuota itekkin mieluummin ostais sellaisen joka on mahdollista korjata tarvittaessa. Nykysinhän kaikki tehdään heikoksi ja selllaiseksi ettei niitä voi korjata tai on kallista korjata. Eihän sitä muuten tavaraa saada kaupaksi jos ne tehdään kestämään isältä pojalle. Vanhat telkkarit ja pesukoneet on kestäny helposti tuon 20-30 vuotta mutta nykyiset pesukoneet hyvä jos sen 7 vuotta kestävät.

[PöyhöinKuusaalt]

Kyllä vanhaakin voi korjauttaa, niin usein sanotaan, että ei kannata korjata, uusi ei maksa paljon enempää. Tämä on käsittämätöntä! Korjaajat sanovat näin. Heidän leipänsä lähtee korjaamisesta. Vika voi usein olla aivan pieni, mutta sitä ei edes selvitetä, koska laitteen arvon katsotaan olevan jo niin pieni, että korjaus ei tuohon arvoon nähden olisi missään suhteessa. Mutta laitteen tärkein ominaisuushan on toimiminen eikä sen sen hetkisellä arvolla pitäisi olla mitään tekemistä laitteen käyttötarkoituksen kanssa.

Esim. Sain perintönä Pappani 60-vuotislahjaksi saaman kellon. Kello oli avaimella vedettävää mallia. Kello oli aina tikittänyt Kammarissa. Muistan sen tikityksen ja lyönnit. Se kuului Papan ja Mummin Kammariin. Minulle tuo kello oli merkittävä ja tärkeä. Ennen kun sain sen, isäni, kaikki kunnia hänelle, vei kellon korjattavaksi kun siinä oli jotain pikkuvikaa. Se ei käynyt tasaisesti. Hän vei sen tavalliseen kello/kultaliikkeeseen. Siellä sanottiin, ettei kannata korjata. Tulee kalliiksi.

No, isäni ei ajattele asioita aivan samoin kun minä ja hän yleensä uskoo "asiantuntijaan". No, ei kelloa korjattu. Siitä poistettiin arvokas kunnollinen koneisto ja pantiin tilalle muovinen kiinalainen patterilelupalikka. Kello ei enää tikitä eikä sitä saa lyömään. Ei sitä voi vetääkään.

Miksi kelloseppä toimi niin kuin toimi? Asiahan on aivan itsestään selvä. Hän kusetti asiakasta. Hän "korjasi" kellon halvalla ja asiakas oli tyytyväinen. Minä jolle kello tuli, en ollut tyytyväinen ja havaitsin kusetuksen heti. Mikä tämä kusetus sitten oli?

Tämä ns. kelloseppä sai itselleen kunnollisen, arvokkaan ja lähes toimivan kellokoneiston, josta hänelle tulee olemaan paljon hyötyä joko kokonaisena tai varaosina. Tällaista se on. Eihän isäni tietenkään koneistoa itselleen pyytänyt. Sehän oli jätettä.

Teki mieleni mennä juttelemaan sen sepän kanssa, mutta koska en mennyt heti, homma jäi tekemättä.

On niitä oikeitakin korjaajia. Ne korjaavat mielellään kaikkea kunnollista. Ne eivät rojuja suostu korjaamaankaan. Eivät sen takia, etteikö se kannattaisi, vaan siksi, että halpislelut pilkkaavat heidän ammattitaitoaan. Siksi köyhän ei kannata ostaa halpaa, koska sille ei löydy korjaajaa.

Ajatelkaahan kodinkoneita. Käyttöikä on laskettu. Tietty osaa hajoaa vähän takuun jälkeen. Merkkikorjaamot saavat osan tuloistaan maahantuojilta, valmistajilta ja myyntiketjuilta. Takuukorjaukset tehdään, mutta luulenpa että korjaajia ohjeistetaan neuvomaan asiakasparkaa siinä, ettei laitetta kannata korjata. Kyllä korjaaja ohjeensa maahantuojalta saa. Eihän hän muuten merkkikorjaaja olisi.

Mutta korjaaja korjaa vehkeen jos sitä vaaditaan tai kauniisti pyydetään. Ei kannata aina sokeasti uskoa "asiantuntijaa". Itsehän se on päätettävä minkä vehkeen haluaa korjauttaa ja minkä heittää rojuihin. Minä en ainakaan aina halua hankkia vaikeakäyttöisiä uusia leluja. Ladat olkoon leluina. Ne eivät ole vaikeakäyttöisiä vaikka ovatkin aina uusia. Jokainen retki TakaPotkulla on oma seikkailunsa. Siksipä ne niin addiktoivia ovatkin.

Korjauttakaa hyvät ihmiset itsellenne mieleiset lelut, vaikka joku muuta väittää. Asioiden arvo ei aina kulje käsikädessä niiden sen hetkisen rahallisen arvon kanssa.

[Pavlovits]

Vielä tuosta takuusta. Takuuajan päättyminen ei tarkoita sitä, että valmistaja vapautuisi vastuusta jos tuotteessa on valmistusvika. Minulta hajosi jääkaappi vuosi takuuajan päättymisen jälkeen. Huoltoliikkeen kustannusarvio oli sama kuin uuden kaapin. Soitin Upolle ja kysyin, onko laitteen kohtuullinen käyttöikä todella vain kolme vuotta. Asiallinen tuotepäällikkö ei kertonut näin olevan, ja pienen neuvottelun jälkeen sain sovituksi uuden kaapin kotiinkuljetettuna ja takuulla puoleen hintaan.

Sitten tuosta halpalaitteiden korjaamisesta.
Kellothan myytiin ennen kelloliikkeestä ja kalliilla hinnalla. Sitten markkinoille tuli Timex-kellot, joita myytiin halvalla esim.tavarataloissa, jollaisessa minäkin olin töissä. Kerran tuli asiakas kysymään sellaista rannekkeen jousitappia. Kelloliike oli sanonut, ettei noihin kelloihin saa varaosia. Neuvoin asiakasta ottamaan toisen jousitapin malliksi ja laittamaan Timexin taskuun piiloon. Jollei osaa sittenkään löytyisi kellokaupasta, yritettäisiin sitten hankkia sellaien jostakin. Oli kuulemma löytynyt helposti.

[,_,/ukka]

Taitaa viihde-elektroniikassa ennemin vanheta ominaisuudet kuin laitteet.
Kuka korjauttaa 5v vanhaa pelikonsolia, vaikka korjauksen hinta olisi murto-osa uuden hinnasta?
Kuka korjauttaa 5v vanhaa kuvaputkitelkkaria, vaikka korjaus maksaisi vain 150e?
Entäpä 5v vanha kännykkä, uutena maksanut 200e, korjauksen hinta 40e, korjauttaisitko?
Tai tietokone, 4v vanha, korjauksen hinta vain 50e, korjauttaisitko?
Miksi pitäisi tehdä ikuisesti kestäviä kalliita laitteita, kun ne ominaisuuksiltaan vanhenee muutamassa vuodessa.

Muissa kodinkoneissa korjauksen kannattamattomuus perustuu siihen, että ne valmistetaan 2e:n tuntipalkalla ja korjauksen hinta on 50e/tunti. Näin ei ollut ennen.

,_,/ukka

[PöyhöinKuusaalt]

Eivät ominaisuudet mihinkään vanhene! Ihmisen tarpeet tai ihmiselle kaupatut tarpeet lisääntyvät ja päivittyvät. Minulle 80-luvun lopun Finlux SkyDesing -televisio on todella hyvä ja laadukas. Kuvaputkihan siinä on, mutten minä paljon sähköä vieviä plasmoja kaipaakaan. Ei sieltä sellaisesta sen kummempia ohjelmia tule kuin tuosta minun töllöstänikään.

Entä sitten muu viihde-elektroniikka. On sanottu, että 60-luvulla tehtiin lähes parhaat putkivahvistimet. Ostin 80-luvun lopulla stereot. Maksoivat ihan vietävästi. Kaijuttimina on todella laadukkaat Cervin Vegat. CD-soitin on mahdollisimman yksinkertainen ja halpa, mutta soittaa vaikka millaiset naarmuuntuneet helmet. Ei korjaa virheitä eikä sotkeudu niihin.

Vahvistimeni on pimentynyt 2kertaa. Kerran paloi sulake itseaiheuttamani virtapiikin vuoksi. Vahvistimessa on todella laadukkaat väliseinäeristimet, joten muuta ei pala kovinkaan helposti. Toisen kerran siitä paloi joku osa vanhuuttaan. Hovikorjaajani etsi osaa puolivuotta ja löysi sen Hollannista. Tekee remontit ilmaiseksi. Jos osaa ei olisi löytynyt, hän olisi saanut vahvistimen itselleen varaosiksi.

Nyt oli TalonNaiseni saanut Kuusaal pimennettyä kaiuttimen diskantin. Ei liene suurta vikaa, joten korjautetaan. Niin ja kerran vahvistimen virtanappulan kosketin oli mennyt rikki. Ei siis siinäkään mitään kummempaa.

Mikä sitten kännykkätekniikassa vanhenee. Minulle ei mikään. Minulla on Nokia 3310 vai mikä tuo vanha peruskapuala onkaan. Oikeastaan minulla on niitä kaksi. Tämä on kestänyt kohta 7v. Minä puhun siihen ja lähetän tekstiä. Sanovat tätä mallia parhaaksi tekstittää. Koulussa kerran yksi juniori sanoi, että tuo malli kestää melkein ilmakiväärillä ampumisen, heittelyn tiiliseinään ja monta muuta ilkeää kepposta. Olivat kokeilleet kuinka kauan tuollainen lelu kestää kun se on pakko saada hajalle että saisi uuden.

Eikä tietotekniikka vanhene, vaan vaatimukset sen käytöön lisääntyvät. Kyllä meillä rahaa on kaikkiin uusiin koneisiin ja järjestelmiin, esim. kouluissa, mutta opetukseen ei saada lisärahaa. Pelit liidaavat tietotekniikkavaatimuksia. Uudet multimegamediarealiaikaräiskinnät vaativat aina kovempaa suorituskykyä koneilta. Tekstiä ja nettiä saa hoideltua aika vanholla 386silla. Ja moni hyötyohjelma pyörii kymmenen vuoden takaisilla koneilla.

On muistettava että meille myydään tarpeita ei niinkään laitteita. Mainonta luo tarpeet ja yhteisön paine tuo ne konkreettiseksi. Mitä ihmeen järkeä on seinän kokoisessa TVssä? Mihin tarvitsemme koko olohuoneen valtaavaa KotiTeatteria? Siis mihin me jokainen sellaista tarvisimme? Harrastajat olkoot erikseen. Ohjelman laatu ei siitä parane vaikka se näkyisikin olohuoneen joka seinältä. Ja kuvan laadun paranemisesta voi olla ja montaa mieltä. Hemmetin Digissä tulee välilä puhe ja liike eri aikaan, suut käyvät ja puhe on jo mennyt. Välillä pikselit vilkkuu ja kuva nykiin. Kuva pysähtyy ja ääni tulee. Kaikkea roskaa, joka ennen olisi saanut ruutuun ilmestymään kuvan "Hetkinen..."

Mihin tarvitaan tallentavaa digipoksia? Olihan jo aikanaan VHS-videoiden aikana yleisesti hyväksyttyä, ettei niitä nauhoituksia kuitenkaan muista katsoa. Tässä jälleen harrastajat erikseen. Ohjelmaa, turhaa ja hyvää, tulee niin paljon, etten usko nykyään varsinkaan kenenkään jaksavan katsoa sitä 500tuntia, joka noihin joihinkin bokseihin mahtuu.

Tarve hankkia uutta on eräs pakko, joka meille on saatu syötettyä. Kun kerran muutkin, Onhan se hyvä, Kyllä nyt on hyvä aika vaihtaa ja kaikkea tyhjiin fraaseihin piiloutuvia perusteluja, joita ei oikeasti ole ajateltu.

Ihminen käyttäköön aikansa ja rahansa mihin lystää. Mutta perustelkoon kaiken maailman elektroniikan ostamisen siten, että minä haluan uusia leluja, koska ne ovat hienoja ja niitä on kiva näyttää kaverille tai ainakin puhua siitä mitä kaikkea itsellä on ostanut.

Työpaikat ovat pahimpia. Vuorotyössä tehtaalla kaiken kulkiessa hyvin ja virman ollessa tyytyväinen on aikaa pohdiskella leluja. "On se kyllä kätevää kun menee löysistä kotiin niin kääntää kaasugrillin päälle ja paistaa makkaraa." "Ai, mulla on kyllä sellainen sähkögrilli, jossa on ajastin ja säädettävä lämpö. Se on kyllä kätevä." "Mukava kun pääsee työnantajan ajalla saunaan. Muistiko kukaan laittaa sitä päälle?" "Tuostapa muistuikin mieleeni, että soitanpa tästä kännykällä kiukaan kotoa päälle. Pääsee suoraan löylyyn." "Eikö muija ole kotona?" "Ei se osaa saunaa laittaa päälle." "Siksi meillä onkin hetivalmis kiuas, ettei muijan tarvi kiukuta kun sauna ei ole koskaan lämmin kun se haluaa mennä." "Kävin muuten uiselemassa sillä uudella Mariinilla, jossa on se sisämoottori ja sitten on se 40hp nelitahti sitä uistelua varten. Ajelin pari tuntia. Taisi olla 6 viehettä vetämässä. Kerran siellä joku nyppäsi ja kovaa, mutta irtihän se pääsi." " Joo minä kävin Karibialla pyytämässä Barraguudia..." NIIN ja kaikkea tällaista.

Mihin jää itsetekemisen riemu? Ei sitä ole kun ei osata tehdä itse. Eikä nykyään tarvikaan. Mutta takavedot. Niitä ei saa enää uusia ja niiden kanssa on rassauduttava. Onhan sekin jonkinlainen luotu tarve, että pitää olla TakaVeto.

"Lapsoset leikkiköön leluillaan. Kohta kaakao jäähtyy. Syntiset rukoilkoon jumaliaan. MaailmanPyörä palaa! MaailmanPyörä palaa! Palaa!

Annetaan vaan kaikille harrasteille niille kuuluva kunnia. Leikkiähän ne ovat. Mutta perustella niitä ei kannata kaiken maailman järkisyillä ja kannattavuuksilla. Kaikki kannattaa ja ei mikään.

[Jokari]

Eivät ominaisuudet mihinkään vanhene! Ihmisen tarpeet tai ihmiselle kaupatut tarpeet lisääntyvät ja päivittyvät. Minulle 80-luvun lopun Finlux SkyDesing -televisio on todella hyvä ja laadukas. Kuvaputkihan siinä on, mutten minä paljon sähköä vieviä plasmoja kaipaakaan.

Kuvaputki vie suhteessa kokoonsa aina paljon tehoa.

Tulevaisuus näyttää kuinka nykyiset plasma- ja LCD-näytöt kestävät. Hyvä ja isolla rahalla valmistettu kuvaputkinäyttö/telkkari on loistava kuvaltaan ja kestävä, mutta se on aina näkynyt hinnoissa. Harvempi on ostanut sitä 2000€ CRT-näyttöä tai 1500€ telkkaria.
Halvoissa ja kalliimmissakin kuvaputkissa on omat ongelmansa (geometriavirheet, sumentuminen, kuvaputken tummuminen yms.), joten mun mielestä kuvaputki ei ole siis mikään ylivertainen muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Eikä tietotekniikka vanhene, vaan vaatimukset sen käytöön lisääntyvät. Kyllä meillä rahaa on kaikkiin uusiin koneisiin ja järjestelmiin, esim. kouluissa, mutta opetukseen ei saada lisärahaa. Pelit liidaavat tietotekniikkavaatimuksia. Uudet
multimegamediarealiaikaräiskinnät vaativat aina kovempaa suorituskykyä koneilta. Tekstiä ja nettiä saa hoideltua aika vanholla 386silla. Ja moni hyötyohjelma pyörii kymmenen vuoden takaisilla koneilla.

Tietotekniikka vanhenee nykyään todella nopeasti ja niin se on tehnyt aina. Vaatimukset tottakai kasvavat siinä sivussa.

Tekstinkäsittely onnistuu kyllä 386:sella, mutta nykyisen netin selaus on likipitäen mahdotonta. Tai ei voi sanoa mahdotonta kuin osin, mutta äärettömän tuskaista ja hidasta. Nykyään netti on täynnä Java-kikkareita, videoita sun muita, joka vaativat tehoa riittävästi.

Mihin tarvitaan tallentavaa digipoksia? Olihan jo aikanaan VHS-videoiden aikana yleisesti hyväksyttyä, ettei niitä nauhoituksia kuitenkaan muista katsoa. Tässä jälleen harrastajat erikseen. Ohjelmaa, turhaa ja hyvää, tulee niin paljon, etten usko nykyään varsinkaan kenenkään jaksavan katsoa sitä 500tuntia, joka noihin joihinkin bokseihin mahtuu.

Jokainen saa kai itse päättää tarvitseeko tallentavaa boksia vai ei. Ainakin omalla kohdalla kahdella virittimellä varustettu tallentava boksi on osoittautunut äärettömän hyväksi laitteeksi aivan normaalikäytössä. Minkäänlaista paluuta ei ole VHS-aikaan. Käytettävyys, tallennuksen helppous, ohjelmien kelaus yms. käyttöä helpottavat kymmenet pikkuseikat pesevät vhs:n mennen tullen.
VHS on ikivanha media, joka venähti jo yli-ikäiseksi. Onneksi se on nyt jo virallisesti kuollut ja kuopattu.
Jos joku sanoo että digibokseissa on vikoja, niin kyllä niitä oli VHS-videoissakin, varsinkin vähääkään vanhempana. Hihnat luistaa, nauha kurttaantuu, kuvapäät hajoaa ja likaantuu yms. muita ärsyttäviä juttuja.
Eikä sitä tallennustilaa ole koskaan liikaa, se on vähän sama asia kuin että autoissa ei ole koskaan liikaa tehoa

[Pavlovits]

Kyllä minä olen Pöyhösen kanssa pitkälti samaa mieltä siitä, että on tosi paljon vempaimia, joille markkinamiehet ovat ensin tehneet tarpeen ja sitten me huomaamme, että ilman niitä emme tule toimeen. En minä ainakaan olisi tullut ajatelleeksi, että olisi se mukavaa, jos olisi olemassa navigaattori/kotiteatteri/katumaasturi/taulutelkkari.

[PöyhöinKuusaalt]

VHS oli mätä! Vuoden jaksoin olla 80-luvun alussa kiinnostuntu vilmien katsomisesta. Ääniteltyä tai nauhoteltua tuli ja niillä teki jotain. VeliPuolikuita katsoin ja kelasin vuosikausia.

Tosiaankin harrastuneisuus ratkaisee. Auton tehoissakin on sama. Otin tuohon vanhenemiseen juuri sen takia kantaa, että monet luulevat ja väittävät yht´äkkiä tarvitsevansa plasmatelkaa.

Ja eihän tuolla 386 enää mitään tee. Pelkkä kirjoituskone. Mutta entäpä vanha commadore. Mulla olisi ja pelejäkin kai vaikka kuinka. Meillä oli Commadore 128 sisäänrakennetulla levykeasemalla ilman diskettiasemaa tosin. Varmaan toimisi vieläkin. Saimme sen ilmaiseksi pankin kautta, koska se virma jonka piti laskuttaa kaatui.

Kyllä minun vanhempani, varsinkin isäni, oli ostamassa aina uutta ja hemmetin kallista. Ei oltu köyhiä eikä kipeitä. Halvalla ei saa hyvää hän aina väitti. Mutta häntä kusetettiin. Hänelle myytiin käyttötarkoitukseen nähden kohtuuttoman monimutkaisia ja kalliita vehkeitä. Hän uskoi "asiantuntijaan" jälleen kerran. Videot maksoivat n. 8000mk 80-luvun alussa. Sellaiset tarvi olla, koska niissä oli hidastettuna takaisinpäin toiminto. Saattoi katsoa Olympialaisten urheilusuorituksia hidastettuna takaisin kelaten. Nopeus oli myös säädettävissä. Kyllä isäni myös nauhoittu, mutta tuskin katsoi. Niissä oli LP-toiminto. Mutta edelleen kaikki kunnia isälleni. Tämä oli hänelle tärkeää.

Sainhan minä nauttia noista hienoista vehkeistä. Paljon hyvääkin siis tuossa. On nuo videot vieläkin toimivat. LP-toiminto vain ei enää toimi. Autostereotkin odottavat asennusta. Muistaakseen ne maksoivat 80-luvun lopulla 11 500mk. Kevyet PioneerTykit. Kyllä jytisi eikä turhaan.

Mutta minullahan on tämä hörhöelämäntapa, jossa kulutus on melko pientä. Keräilen vanhaa ja vaalin hyviä vehkeitä. Esim. 80-luvun Teknisk vai miten se kirjoitettiin, viritinvahvistimet ovat aivan huippuluokkaa. Levysoittimet myös. No olisihan noita. Ja ostinhan minä sen lämpöpunpun ja tämän kannettavan ja...

[Jaska HKI]

Eivät ominaisuudet mihinkään vanhene! Ihmisen tarpeet tai ihmiselle kaupatut tarpeet lisääntyvät ja päivittyvät. Minulle 80-luvun lopun Finlux SkyDesing -televisio on todella hyvä ja laadukas. Kuvaputkihan siinä on, mutten minä paljon sähköä vieviä plasmoja kaipaakaan. Ei sieltä sellaisesta sen kummempia ohjelmia tule kuin tuosta minun töllöstänikään.

Entä sitten muu viihde-elektroniikka. On sanottu, että 60-luvulla tehtiin lähes parhaat putkivahvistimet. Ostin 80-luvun lopulla stereot. Maksoivat ihan vietävästi. Kaijuttimina on todella laadukkaat Cervin Vegat. CD-soitin on mahdollisimman yksinkertainen ja halpa, mutta soittaa vaikka millaiset naarmuuntuneet helmet. Ei korjaa virheitä eikä sotkeudu niihin.

Vahvistimeni on pimentynyt 2kertaa. Kerran paloi sulake itseaiheuttamani virtapiikin vuoksi. Vahvistimessa on todella laadukkaat väliseinäeristimet, joten muuta ei pala kovinkaan helposti. Toisen kerran siitä paloi joku osa vanhuuttaan. Hovikorjaajani etsi osaa puolivuotta ja löysi sen Hollannista. Tekee remontit ilmaiseksi. Jos osaa ei olisi löytynyt, hän olisi saanut vahvistimen itselleen varaosiksi.

Nyt oli TalonNaiseni saanut Kuusaal pimennettyä kaiuttimen diskantin. Ei liene suurta vikaa, joten korjautetaan. Niin ja kerran vahvistimen virtanappulan kosketin oli mennyt rikki. Ei siis siinäkään mitään kummempaa.

Mikä sitten kännykkätekniikassa vanhenee. Minulle ei mikään. Minulla on Nokia 3310 vai mikä tuo vanha peruskapuala onkaan. Oikeastaan minulla on niitä kaksi. Tämä on kestänyt kohta 7v. Minä puhun siihen ja lähetän tekstiä. Sanovat tätä mallia parhaaksi tekstittää. Koulussa kerran yksi juniori sanoi, että tuo malli kestää melkein ilmakiväärillä ampumisen, heittelyn tiiliseinään ja monta muuta ilkeää kepposta. Olivat kokeilleet kuinka kauan tuollainen lelu kestää kun se on pakko saada hajalle että saisi uuden.

Eikä tietotekniikka vanhene, vaan vaatimukset sen käytöön lisääntyvät. Kyllä meillä rahaa on kaikkiin uusiin koneisiin ja järjestelmiin, esim. kouluissa, mutta opetukseen ei saada lisärahaa. Pelit liidaavat tietotekniikkavaatimuksia. Uudet multimegamediarealiaikaräiskinnät vaativat aina kovempaa suorituskykyä koneilta. Tekstiä ja nettiä saa hoideltua aika vanholla 386silla. Ja moni hyötyohjelma pyörii kymmenen vuoden takaisilla koneilla.

On muistettava että meille myydään tarpeita ei niinkään laitteita. Mainonta luo tarpeet ja yhteisön paine tuo ne konkreettiseksi. Mitä ihmeen järkeä on seinän kokoisessa TVssä? Mihin tarvitsemme koko olohuoneen valtaavaa KotiTeatteria? Siis mihin me jokainen sellaista tarvisimme? Harrastajat olkoot erikseen. Ohjelman laatu ei siitä parane vaikka se näkyisikin olohuoneen joka seinältä. Ja kuvan laadun paranemisesta voi olla ja montaa mieltä. Hemmetin Digissä tulee välilä puhe ja liike eri aikaan, suut käyvät ja puhe on jo mennyt. Välillä pikselit vilkkuu ja kuva nykiin. Kuva pysähtyy ja ääni tulee. Kaikkea roskaa, joka ennen olisi saanut ruutuun ilmestymään kuvan "Hetkinen..."

Mihin tarvitaan tallentavaa digipoksia? Olihan jo aikanaan VHS-videoiden aikana yleisesti hyväksyttyä, ettei niitä nauhoituksia kuitenkaan muista katsoa. Tässä jälleen harrastajat erikseen. Ohjelmaa, turhaa ja hyvää, tulee niin paljon, etten usko nykyään varsinkaan kenenkään jaksavan katsoa sitä 500tuntia, joka noihin joihinkin bokseihin mahtuu.

Tarve hankkia uutta on eräs pakko, joka meille on saatu syötettyä. Kun kerran muutkin, Onhan se hyvä, Kyllä nyt on hyvä aika vaihtaa ja kaikkea tyhjiin fraaseihin piiloutuvia perusteluja, joita ei oikeasti ole ajateltu.

Ihminen käyttäköön aikansa ja rahansa mihin lystää. Mutta perustelkoon kaiken maailman elektroniikan ostamisen siten, että minä haluan uusia leluja, koska ne ovat hienoja ja niitä on kiva näyttää kaverille tai ainakin puhua siitä mitä kaikkea itsellä on ostanut.

Työpaikat ovat pahimpia. Vuorotyössä tehtaalla kaiken kulkiessa hyvin ja virman ollessa tyytyväinen on aikaa pohdiskella leluja. "On se kyllä kätevää kun menee löysistä kotiin niin kääntää kaasugrillin päälle ja paistaa makkaraa." "Ai, mulla on kyllä sellainen sähkögrilli, jossa on ajastin ja säädettävä lämpö. Se on kyllä kätevä." "Mukava kun pääsee työnantajan ajalla saunaan. Muistiko kukaan laittaa sitä päälle?" "Tuostapa muistuikin mieleeni, että soitanpa tästä kännykällä kiukaan kotoa päälle. Pääsee suoraan löylyyn." "Eikö muija ole kotona?" "Ei se osaa saunaa laittaa päälle." "Siksi meillä onkin hetivalmis kiuas, ettei muijan tarvi kiukuta kun sauna ei ole koskaan lämmin kun se haluaa mennä." "Kävin muuten uiselemassa sillä uudella Mariinilla, jossa on se sisämoottori ja sitten on se 40hp nelitahti sitä uistelua varten. Ajelin pari tuntia. Taisi olla 6 viehettä vetämässä. Kerran siellä joku nyppäsi ja kovaa, mutta irtihän se pääsi." " Joo minä kävin Karibialla pyytämässä Barraguudia..." NIIN ja kaikkea tällaista.

Mihin jää itsetekemisen riemu? Ei sitä ole kun ei osata tehdä itse. Eikä nykyään tarvikaan. Mutta takavedot. Niitä ei saa enää uusia ja niiden kanssa on rassauduttava. Onhan sekin jonkinlainen luotu tarve, että pitää olla TakaVeto.

"Lapsoset leikkiköön leluillaan. Kohta kaakao jäähtyy. Syntiset rukoilkoon jumaliaan. MaailmanPyörä palaa! MaailmanPyörä palaa! Palaa!

Annetaan vaan kaikille harrasteille niille kuuluva kunnia. Leikkiähän ne ovat. Mutta perustella niitä ei kannata kaiken maailman järkisyillä ja kannattavuuksilla. Kaikki kannattaa ja ei mikään.

Edelliset perustelut sopivat myös maailmankuvaani.En koe jääväni paljosta paitsi vaikka minulla on 150 markalla ostettu Mitsubishi viritinvahvistin ja Fisher kasettidekki 80-luvulta.Pioneer levysoittimen sain veljeltä.Sennhaiser kuulokkeet on ollut jo 21 vuotta.Raditehnika kaiuttimet 28 vuotta.Vaateet ostan kirpputorilta enimmäkseen.Ostan puolirisoja laitteita kirpputoreilta ja korjailen niitä.Kännykkäaikaan siirryin vasta 10/2004.Ensimmäinen oma kännykkä,Nokia 1100 maksoi uutena
28€ ja toimii moitteettomasti vieläkin.Kun appiukko osti tässä taannoin uuden sähkövatkaimen niin pyysin vanhaa itselleni koska se "haisi"....vika oli kuolleentunut vääntökatkasimen lirvake joka katkaisi huonosti valokaaren ja siirsi sen eristysbakeliittiin joka lämmetessään haisi.On muuten komea Norjassa tehty Adax....kuka muistaa merkin?

[Pavlovits]

Onko sen mallinen Adax, jossa on pohjassa tulppa, minkä alla on voiman ulosotto tehosekoittimelle?

[Jaska HKI]

Onko sen mallinen Adax, jossa on pohjassa tulppa, minkä alla on voiman ulosotto tehosekoittimelle?

Tehosekoitin ulosotto on päädyssä.Avamiseen tarvii avata 4 ruuvia.Kasatessa huomioitava vispilähammaspyörien asennot niin vispilät kääntyvät toistensa lomitse.

[jeesma]

Kyllähän noita ympäristöystävällisiä silitys rautoja nurkista löytyy montaa eri kokoa, luoti hellalle lämpenemään ruuan valmistuksen yhteydessä.
Ainiin eihän se ole enään ympäristöystävällistä polttaa puita hellassa "hiukkaspäästöt ja ennen aikaiset kuolemat".

[Jusu]

Esim. Sain perintönä Pappani 60-vuotislahjaksi saaman kellon. Kello oli avaimella vedettävää mallia. Kello oli aina tikittänyt Kammarissa. Muistan sen tikityksen ja lyönnit. Se kuului Papan ja Mummin Kammariin. Minulle tuo kello oli merkittävä ja tärkeä. Ennen kun sain sen, isäni, kaikki kunnia hänelle, vei kellon korjattavaksi kun siinä oli jotain pikkuvikaa. Se ei käynyt tasaisesti. Hän vei sen tavalliseen kello/kultaliikkeeseen. Siellä sanottiin, ettei kannata korjata. Tulee kalliiksi.

No, isäni ei ajattele asioita aivan samoin kun minä ja hän yleensä uskoo "asiantuntijaan". No, ei kelloa korjattu. Siitä poistettiin arvokas kunnollinen koneisto ja pantiin tilalle muovinen kiinalainen patterilelupalikka. Kello ei enää tikitä eikä sitä saa lyömään. Ei sitä voi vetääkään.

Samaan malliin isoäiti "korjuutti" wanhan kellonsa kun se rupesi käkäilemään. Muoriska on nyt sitten monta vuotta tillistellyt kelloa joka ei enää raksuta tai lyö. Koneiston kohtaloa en tiedä. Wituiks män...

[far angst]

Kukaan ei kiellä ketään elämästä niin ekologisesti, kuin tahtoo. Itse asiassa niinhän on parempi meidän kaikkien kannalta.
Ymmärrän, että alussa mainittu ekosilitysrauta on esimerkki, jolla asiaa valaistaan, ei itse asia. Silti tartun esimerkkiin:
maasepät aikoinaan tekivät silitysrautoja, joihin laitettiin hiiliä sisälle. Sellaisen kun hakee, saa rohdinpaidan sileäksi.
Ja hällällä lämmitettäviä silitysrautoja on niitäkin, että siitä vaan ekoilemaan.

Järkevä ekoilu lienee yhteinen etu, mutta en itse ainakaan suostu Linkolaksi edes Linkolan lähelle, saati sitten paikalle.