Ladaboard

Miten sinä koet viesteissä olevat kirjoitus virheet? Puutuko kieliasuun, vai nieletkö kiukun närkästyneenä, vai kiinnitätkö asiaan edes huomiota?

,_,/ukka

,_,/ukka kirjoitti:Miten sinä koet viesteissä olevat kirjoitus virheet? Puutuko kieliasuun, vai nieletkö kiukun närkästyneenä, vai kiinnitätkö asiaan edes huomiota?

,_,/ukka

Niin paljon tulee luettua netistä kaikenlaista jotta typoja ei useimmiten edes huomaa.. vasta jos oikein tarkkaan alkaa jotain lukemaan, saattaa asiaan kiinnittää huomiota.

Häiritsevät! Otsikon kuuluisi olla: Häiritsevätkö kirjoitusvirheet?

,_,/ukka kirjoitti:Miten sinä koet viesteissä olevat kirjoitus virheet? Puutuko kieliasuun, vai nieletkö kiukun närkästyneenä, vai kiinnitätkö asiaan edes huomiota?

Kuten Mikko tuossa totesi, niin hulluksi tulisi jos netissä jokaisesta virheestä mielensä pahoittaisi. Kysymys on kuitenkin hyvä, koska olen joskus juuri sinun kohdallasi miettinyt, että kun teksti on selkeän näköistä ja järkevää, niin kuitenkin sinne väliin pamahtaa muutama floppi juuri noiden yhdyssanojen muodossa.

Suomenkielessä predikaattiin lisätään monikkoa ilmaiseva liite. Häiritä on perusverbi. Jos monen asian häiritsemistä kysytään se ilmaistaan: Häiritsevätkö?

Lisäksi Suomenkieli on täynnänsä yhdyssanoja, joista angloamerikkalaisessa kielessä ei ole hajuakaan. Itselleni yhdyssanat ovat yhtä helvettiä. Nykyisin kuitenkin pärjään niiden kanssa. Kirjoitusvirheitä (yhteen) tulee tehtyä luvattoman paljon niin tahattomasti kuin tahallaan. Karvoistaan, joista se ei pääse, Koira tunnetaan.

Mutta kaikkein hurjinta on tuo VauhtiNuorison TsättiKieli. Ei välimerkkejä, sanavälejä, isoja, eikä alkeellisintakaan tietoa siitä, miten asian voisi tehdä toiselle edes hieman ymmärrettävämmäksi.

Mutta nykyään on se nopeus valttia. Aikaa ei ole. On pölötettävä vaikkei olisi asiaa ja kirjoitettava kaiken maailman NaamaKirjoihin sellaista tahtia, ettei siinä enää muista miten ne Vanhat kirjoittivat ja ymmärsivät kirjoitusta.

Säännöt on osattava ja historia tunnettava, ennen kuin voi rikkoa sääntöjä ja yrittää muuttaa historiaa toistamasta itseään.

Siis kirjoitellaan vaikka Venättä, kunhan se, jonka halutaan lukevan, saa mahdollisuuden ymmärtää. Kirjoitettaessa on ajateltava lukijaa, oltava hänelle kohtelias. Miksi muuten kirjoitettaisiin?

kyllä ne joskus ärsyttää,mutta turha rueta minunkaa nalkuttamaaan koska itelläki tulee virheitä useesti.

Lappeen Rannat ja kone pellit ottaa aivoon, putkeen ja ilman välimerkkejä kirjoittaminen v*tuttaa ja vielä korpeaa se kun pitää kahden-neljän sanan jälkeen hakata entteriä että teksti on kapea ja korkea pötkö.

Eli onhan
se kiva hakata
sitä entteriä
että saa
käyttöä sekin

ei toki tekisi pahaa kirjottaa välimerkkejä että joku voisi ymmärtää mitä kirjottaja haluaa tai mistä sitä tietää mitä se haluaa kun ei ymmärrä

Häiritsee, varsinkin omat.

Kyllähän ne välillä silmään pistää, muttei ole varaa huudella, en osaa itsekään pilkku-, ym. kirjoitussääntöjä.

Kirjoitusasuun voi silti yritää panostaa, että tulisi ymmärretyksi.
Tässä hieno esimerkki siitä miten voi tuntea itsensä lukihäiriöiseksi:

laitoin kone huoneen puolelle itse liimautuvaa 10mm jostain kohdin ilamastointi teippiä hyvin pysynyt siihen tuli peltiin
jos sinne lattialle tulee vettä niin se ohut yleensä bongaa ylös alkaa ruostuminenkin

Myös murresanat voi toisinaan ymmärtää kirjoitusvirheeksi, esim:
Laittaa= Ostaa, hankkia
Pelli= Pelti
Ketä= Kuka jne.

audiq kirjoitti:Häiritsee, varsinkin omat.

..Etenkin nykyään, kun niitä ei pääse täällä jälkeenpäin korjaamaan.

mua häiritsee ne tyypit jotka jaksaa aina mussuttaa pienistäkin kirjoitusvirheistä. ite en välitä niin kauan kun asia on ymmärrettävissä ja nopeasti luettuna asian ymmärtää vaikka joka sanassa olisi selkeitä virheitä.

enemmän häiritsee se että 1500S:stä puhutaan 2105:nä, tai 110 HB:sta puhutaan 112:na jne...

Lada-Jussi kirjoitti:enemmän häiritsee se että 1500S:stä puhutaan 2105:nä, tai 110 HB:sta puhutaan 112:na jne...

Olen aiemmin havainnut myös puuttumista perinteiseen 2101 vs. 21013-syndroomaan..
Itsehän juuri kerroitkin jutun juonen; 110 HB on syntistä Suomi-tuningia, mallihan on (2)112, ei oikeilla nimillä puhuminen voi häiritä.

siina vaiheessa alkaa kylla kyrsimaan ihan tosissaan kun joku alkaa puhumaan pellivanteista.

Sepä on niin, että toiselle nopeateksti on toiselle hidasta. Jos kirjoittaja tiivistää asian äärimmilleen, isokirjaimittama, pilkuittamatta ja muuten Tsättityylaamalla, kirjoitus voi olla hänelle itselleen selkeää ja ytimekästä. Mutta mistä tiedetään millainen lukija on toisessa päässä lankaa tai langatonta.

Eivät asiat yksinkertaisia ole. Sille, joka tietää ja osaa, ne saattavat sellaisia olla. Mutta entä niille, jotka opettelevat? Jos TekninenTeksti on yhtä pötköä, kaikki mutkat oiottuna, saattaa olla kovin vaikeaa saada siitä mitään tolkkua.

Varokaas vaa ku miä ala vetää nopeet Kuusaat, johoki teknisii ja selittelen min ruiskuonkelmii, ni monelle tulee hiki lukies. Ei nää Latajutut liia yksinkertasii o et vois vaa tykittää. Meikä o se havainnu ja miä kirjotan siks vähä tarinamaisest, et niil jotka haluu oppii ja lukee min virheist o mahollisuus lukee min juttuu.

Miähä alus kirjoti Kuusaat. Siit tul kommenttii. Luultii AmisTunariks ja mikskä kaikee lippispojaks. No, jotka o tavannu tiätää enemmä. Siks miä aloi kirjottaa yleiskiälel. Yleiskiäl antaa mahiksii tajuta enemmä. Miä tiijä et Kuusaa o murha vaikeet lukee eikä sit osaa moni ees kirjottaa. Mulleha kirjottamiin o helppoo. Miä oon opetellu se ku e koulus ehtiny sit oppii.

Eli Selkeyttä Toverit

Tervehykset toevotan.
Eipähän nuo oo kovin voemakkaasti häerinneet ja empä paljo ota huomioon, kun tahtoopi itellähi niitä haksahuksia sattuo. Se tavvaelija, joka ei soa lukemmoasa seleväksi arvaelkoon mitä mahtannee tuohi kirjaenpötkyn rustoaja tarkottanneen ja jos ei soane selevvee, räntätköön uuven ja kysyköön selevennystä. Ihteni mielestä oesi mukavvoo jos pantasi pokstoavie omalla murtteella jälekkäen. Se voan tahtoo mennä ouvon näköseksi, kun on ommoo sepustusta ja näetä uusia sanoja sekasin. Ottanneko tuosta selevvee ite Lusiveeruskaan. Van eihän sen senkään tarvihe kaekkie tietee ja ymmärtteä.