Ladaboard

Ystäväni lähtee tänään Syynäyttämään MettäKoiraansa. Itse hän on pitänyt LatailuLakkoa pidempään kuin minä tässä talvella.

Pari täppiä kävi tuossa helmoihin lyömässä ilman suojakaasuja. Kelpaavat.

Saa nähdä mitä takajousissa olevista jäykistyskumeista sanotaan. Viimeksi ei noista kuulemma oltu mainittu. Pakoputkessa on pieni reikä. Käskin antaa olla tai teipata. Ei se putki ilmatiivis tarvitse olla. Jotain muutakin taisi olla, mutta Me mennään.

Tänään on viimeinen SyyniPäivä, joten kannattaa käydä kokeilemassa.

Mutta ei tässä kaikki. Tärkeintä tässä on seuraava:

Läheden 4v. ToivoElmeriArmaan kanssa mukaan. Käydään katsomassa miten autovikoja tutkitaan. Meillähän on tässä pihassa ollut hänen kanssaan usein Toivon ja EHEn autokorjaamo. Ja tuollaista ApuMiestä ei ole kaikilla. Siinä on mies, joka osaa järjestää työkalut ja laittaa ne takaisin. Myös työkalujen valinta kuhunkin kohteeseen sujuu vaivattomasti.

Viimeksi lauantaina KorjaamoKaverini korjasi tuosta varaosaTIINEestä antennikiinnikkeen, peräkärrytöpselin ja pakoputken. Ja hyvä tuli kuule. Siinä ei muuta kuin NokkaTuhissut. Ja koko ajan minulle kerrottiin mitä oltiin tekemässä.

Siis pitäkäähän meille peukkuja, jotta saadaan ikimuistoinen kokemus. Kyllä me Pojat osataan...

Ja läpas että nasahti. Pissapojasse ei ollut nestettä. Vasen etulaakeri karvan verran väljä.

Pakoputkivuodosta ei piitattu. Pieni oli. Takajousien kumiset jäykistyspalat eivät saaneet muuta aikaan kuin katsekontaktin.

Mutta meitä Miehiähän oli siellä 3. Minulla vähän HeimoKampetta päällä. Siinä sitten kertoilin koko ajan Korjauskaverilleni ToivoElmerille juttua siitä, mitä aina kulloinkin oli meneillään. Ja kaverihan kuunteli omaksuen. Varmasti voisi samassa tilanteessa kertoilla jollekin toiselle mitä tapahtuu.

Pohja oli muuten hyvässä kunnossa. Värihän tuohon oli vaihdettu, mutten tiedä tuliko muutos otteeseen. Maidonharmaasta metsänvihreään.

Mutta kyllä vaan Immeiset meitä lempeällä hymyllä katselivat. Siis meitä KorjausMiehiä. Ikäeroahan meillä ei käytännössä ole yhtään. Niin samalla tasolla pystytään kulkemaan. Kumpikin pääsee vaivatta toisen tasolle ja ajatusmaailmaan.

Autojuttujen jälkeen seikkailtiin Afrikassa ja tutustuttiin MalariaMoskiittoon, suojapuvut päällä tietenkin. Minä olin oppipoikana. Niin ja sitten olimme Ropotteja. Minä olin Metus ja toinen oli Strall. Kovaa taistelua.

Lopuksi kiiteltiin puolin ja toisin ihansta päivästä ja puuhista. Halailtiin ja kerrottiin, etenkin ToivoElmeri, kuinka paljon toisistamme tykkäämme. Nähdään taas...

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Värihän tuohon oli vaihdettu, mutten tiedä tuliko muutos otteeseen. Maidonharmaasta metsänvihreään.

Eipä tässä uusimmassa otetyypissä ole auton väriä edes mainittu...