Ladaboard

Eräs tuttu väitti oppineensa autoalan oppilaitoksessa että jarrunesteen laadun aistinvaraiseen toteamiseen riittää että jarrunestettä hieroo sormien välissä.Pitäisikö harjoitella uudella ja käytetyllä?

Ennenvanhaan lääkärit diagnotisoivat diabeteksen maistamalla potilaan virtsaa. Aistinvarainen toteaminen sekin.

Kusta voi kai (jos jostain syystä haluaa) maistaa, mutta jarrunesteen kanssa en suosittelisi. Ainakin vanhakantainen glykolipohjainen on happo, tosin lievä sellainen. Olettehan joskus nähneet jonkun länsiauton jarrupääsylinterin alla alueen, jolta maali on irronnut. Silikooni- tai mineraalipohjaisista en tiedä, miten hyö käyttäytyyt.

Muistan lukeneeni, että jarrunesteen vetisyyden voi mitata yleismittarilla, jännitealueella. Oma näppituntumani riittää nippelinappeli erottamaan kakstahtipensan tavallisesta.

Jarrunestettä ei kannata jatkaa pakkasnesteellä, yritetty on. Ja siis myös erehdytty. Myöskään Aeroshell fluid 4 (meniköhän se just nuaan ?) oli tuiki sopimaton jatke jarrunesteelle. Alaikäisenä kesäkinnerissä käytettiin vettä, kaikki rahna kun meni bensaan.
Pakkasneste puuroutti seoksen, Aeroshell turmeli jarrukumit. Vesi ei kestänyt useita rajuja jarrutuksia. Jarrut katosivat palatakseen vasta pitkän odottelun jälkeen.