Ladaboard

Tervehdykset toivottelen.
Ensimmäinen kerta jolloin tutustuin Ladaan tapahtui hyvissä olosuhteissa, paikka oli lentokenttä jossa harrastimme purjelentoa. Auto oli ensimmäisten 5:n joukossa jotka tulivat Kainuuseen. Muistan hyvin auton se oli 1200 väriltään vaaleanruskea. Sattui hinausvaijeri katkeamaan vintturista ja täytyi mennä hakemaan liitosholkit ja liitostyökalu vintturista joka oli kentän toisessa päässä. "Aja tuolla Ladalla, samalla voit kokeilla sitä miltä tuntuu uusi NL:nen auto" Mielellänihän minä tutustuin uutukaiseen, sillä oli mittarissa 500km:n kieppeillä. Istuin autoon ja ensimmäisenä oli ajoasennon säätö, mutta yllätys, en millään tuntunut saavan sopivaa asentoa istuimen, ohjauspyörän ja polkimien suhteen, kun istuin oli ainut jota pystyi liikuttamaan eestaas. Myöhemmin selvisi, että Italialaisissa kaikissa on suurinpiirtein sama suhdemitoitus. Samoten tuntui oudolta, että kaasupoljin ei ollut samassa tasossa muiden polkimien kanssa, vaan alempana. Samat ajoasennon erikoisuudet vallitsevat tänäkin päivänä, vaikka säätömahdollisuuksia on enempi. Monesti on käynyt mielessä, että olenkohan minä itse jotenkin mittasuhteiltani erikoinen? Autossa oli siistikäyntinen virkeäntuntuinen moottori. Auto tuntui muiltaosin erittäin hyvältä ja tulimme siihen tulokseen keskustelussamme omistajan ja muiden koeajajien kanssa, että Ladasta tulee myyntimenestys, niinkuin tulikin. Sehän hakkasi myyntiluvuillan kaikki muut merkit ns. mennentullen ja palatessa. Tämä tapahtui sinä vuonna keväällä, kun Lada tuli Suomen markkinoille.

Isän vm.85 punainen 1200s joskus 80-luvun lopulla jääradalla. Oli myös ensimmäinen autolla ajo kokemus.

,_,/ukka

-81 ajokortin saatuani ajoin kaverin vanhempien 2105 Ladaa. Oli liukas keli, jarrut olivat siinä kelissä Ladamaiset. Ei mitenkään heti "ihastunut"...
-88 sitten hankin ensimmäisen oman 1200L malliin, kunhan oli 100 tkm ajanut, oli tottunut ja muovautunut Ladaan.

Muistaakseni -85 talvella. Äijä meni metsälinjaa peraten pusikon läpi ja minä siirsin auton tietäpitkin n. 2,5km pusikon toiselle puolelle.

Jaa,a. Kai se oli joskus 19 vuotiaana, kun sain lakkiaislahjaksi vuoden 2002 keväällä 1200L Ladan. Aiemmin en ollut Ladoihin paljoa kajonnut, nykyään siitäkin edestä.

Ukki kirjoitti: Istuin autoon ja ensimmäisenä oli ajoasennon säätö, mutta yllätys, en millään tuntunut saavan sopivaa asentoa istuimen, ohjauspyörän ja polkimien suhteen, kun istuin oli ainut jota pystyi liikuttamaan eestaas. Myöhemmin selvisi, että Italialaisissa kaikissa on suurinpiirtein sama suhdemitoitus.

Tässä käytettiin ns. ISA-normia.
Italian Standard Ape

No enpäs olisi tuotakaan muuten huomannut, mutta maanantainahan tuleekin näköjään kymmenen vuotta täyteen...
31.12.1997 isäukko rassasi Ladastaan kilvet irti ja siitä tämä meikäläisen kumipyöräharrastus sitten lähti.

tais olla vuonna -99 kun tuli kokeiltua kaverin pelto-nappista

Pavlovits kirjoitti:

Ukki kirjoitti: Istuin autoon ja ensimmäisenä oli ajoasennon säätö, mutta yllätys, en millään tuntunut saavan sopivaa asentoa istuimen, ohjauspyörän ja polkimien suhteen, kun istuin oli ainut jota pystyi liikuttamaan eestaas. Myöhemmin selvisi, että Italialaisissa kaikissa on suurinpiirtein sama suhdemitoitus.

Tässä käytettiin ns. ISA-normia.
Italian Standard Ape

Eli suomennettuna kuljettajan on hyvä omistaa gorillan mittasuhteet, tai ainakin käsien olis hyvä ylettää vähintään maahan asti suoraan seistessä

Ja asiaan. Ekan kerran ajoin itse joskus 13-vuotiaana tossa yhdellä mettätiellä, vuosi tais olla 2000. "Autona" oli nyt jo edesmennyt 1200S -88. Olihan se silloinkin yhtä kamalaa kuin nykyäänkin, ajat muuttuu mutta ladat ei...

vuonna 1980 ja yhä edelleen.

olikohan joskus 1989-1990 eli 13-14 vuotiaana, jos en ihan väärin muista niin ensimmäiset Lada ajot (autolla ajot yleensäkin) suoritin valvotusti sorakuoppa-alueella Lada 1200 -74:llä, oli vanhemmilla vara-autona, komea tummansininen, harmi että hävittivät sen aikanaan. tais olla muuten vuonna -90 kun silloin syntyi pikkuveli ja tarvittiin 6 hengen autoa ja meil oli Dodge Aspen ja silloinhan tarvitaan vara-autoksi luotettavaa kulkinetta

sitten 1991 eli 15 vuotiaana mulla oli peltolada (eli olen ollut peltotuunaaja), Lada 1200 -77 oli jo valmiiksi tuherrettu 3-väriseksi ja siinä oli lokasuojissa "VFTS-levikkeet" autolle kävi vähän huonosti kapeilla metsäteillä ja vähäisellä kokemuksella. Purkuosia tuosta raadosta on varmasti vieläkin tallella.

sitten 1994 kortin saatuani kokemusta tuli isän 1200L -87:lla johon oli tuunattu 1,6 kone ja pätkityt jouset teki ajamisesta kauheaa, lisäksi sain kokemusta äitin paristakin 21083 Samarasta. elokuussa 1995 sain hankittua ensimmäisen oman käyttö-Ladan 1200S -83, sen jälkeen lähes pelkkää Ladailua olen ajanut ainakin malleja:
11193, 2101, 21013, 2102, 2103, 2104, 21043, 2105, 21051, 21053, 21061, 2107, 21074, 21083, 21083-20, 2109, 21093, 21093-20, 21099-21, 210993, 21102, 21103, 2111, 21113, 21114, 2112, 2121, 21214-20,

oliks paha?

-81 kaverilla kuskina uudella valkealla 1200L:ällä
(itelä oli "a"mallin escortti sillon)
Täytyy sanoa ettei innostanu Ladan Omistajuus,,
"sillon"

T.Esa

Lada-Jussi kirjoitti:....

Olisit nyt vielä laittanut kaikkien kotteroiden tyyppikilpien numerot sekä niiden kertoman infon samaan, jäi jotenkin vajaaksi nyt...

jussi on niin viel nuori.