Metsätyökollektiivin kuljetuskalustoksi hankittiin jälleen neuvostovalmisteinen ajoneuvo. Lada 2104, vm.-89, 1300 kuution remmikoneella.
Kollektiivin ensimmäisenä ja ainoana jäsenenä annoin autolle nimeksi karelianismin ja sosialistisen kilvoittelun hengessä "Ruskie Räntäkuu". Kantasuomalainen sylkäisisi nimen suupielestään muodossa "Punainen Lokakuu". (Raivoisia suosionosoituksia)
Tämän otsikon alla on tarkoitus jakaa kokemuksia Lada-auton ominaisuuksista metsäisissä askareissa.
Neljää yli yhdeksän korimalli imuroi sujuvasti persluukkuunsa metsätyökollektiivin keskeiset tuotantovälineet. Kuvan kokoonpano on osapuilleen seuraava:
- raivaussaha + valjaat
- 2 moottorisahaa + valikoima eripituisia laippoja ja ketjuja
- kypärä
- 20 l astia 2-tahtibensalle
- 10 l peilari teräketjuöljyä
- kombikannu + sekalaisia astioita
- kaatotunkki, köysiä, vetotalja, kaatosakset
- Työkalusarjoja, voiteluaineita, varaosia, viiloja
- Karttoja, työohjeita, taulukoita
- mittakeppi ja relaskooppi
- 2 ensiapupakkausta
- ja muuta
Ensimmäiset 350 kilometriä takana. Vikalista on seuraava.
- venttiilikopan tiiviste vuotaa
- flekti ja torvi eivät toimi
- raidetangon pään nivel taisi korkata kiveen ajon seurauksena
- matkamittari ei toimi
Viimeksi mainitusta viasta uskouduttuani tov. Pöyhöinkuusaalt kaivoi oitis rasvamontustaan vastaavan nopeus- matkamittariyhdistelmän. Sen vaihdoin toimimattoman paikalle sunnuntaina 10. heinäkuuta kuluvaa vuotta, mikä todistajain läsnäollessa tässä todettakoon.
Vanha matkamittari esitti kilometrimäärää 29 000 (toista kierrosta). Edellinen omistaja oli merkinnyt ajamansa kilometrit ruutupaperille, millainen löytyi huoltomuistion välistä. Huollossa matkamittari oli aina päivitetty vastaamaan osapuilleen ajopäiväkirjan tietoja. Syytä tähän menettelyyn en tiedä. Mittari on ollut pois pelistä huoltokirjan tietojen mukaan vuodesta -98.
Eteenpäin kohti uusia pettymyksiä!