Talbot-kokemuksia muilla?

[JohnDoe]

Tuli mieleen kysyä, onko monella foorumilaisella kokemuksia ja muistoja Talboteista. Kyseisen harrasteautoni merkkifoorumi on aika hiljainen nykyään. Sakkehan täälläkin puolella on Talbot-harrastajaksi alkanut, mutta tuntuu nyt kanssa vähän hankkiutuvan kalustosta ainakin osittain eroon. Tiettyä yhtäläisyyttä Ladaan on: ketjukone ja edullinen "kansanauto" aikanaan. Pitiväthän venäläisetkin ison Talbotin mallista sen verran, että valitsivat Mossen Alekon suunnittelun lähtökohdaksi.

Itselle on näitä isompia maleja, 1510 ja Solara, kertynyt nurkkiin useita - parista ehkä pitäisi jo luopuakin. Yksi 1510 on käynyt läpi perinpohjaisen ja kaliimman kunnostuksen, mutta museorekisterikunnossa ei vielä sisustan ja kaikkien yksityiskohtien osalta ole.

[pahnapuhallin]

Talbotteihin tutustuin 90-luvun alkupuoliskolla. Ensin siniharmaa 1510GL -83, isäni entinen, joka lähti vuonna -94 "välikäden kautta" Petroskoihin taksiksi . Tämän auton erityispiirre oli kaverilta ilmaiseksi saamani 70-luvun lopun Audi 100:sta peräisin olleet lampunpesimet (puskurin kumisarvet) säiliöineen -leimalla kun vaadittiin lampunpesimet toimimaan silloin, ja kärähtäneet pyyhinpesimet oli arvokkaat korjata.

-Toinen kokemus punainen Horizon 1,3 GL -82, ostin Tampereelta keväällä -95 1300mk:lla, myin vuotta myöhemmin 1600mk:lla -ainoa auto, jolla olen netonnut
Tähän Horizoniin vaihdoin vanhemmat pehmeät Chrysler-Simca etupenkit alkuperäisten Saab-tyylisten tilalle. Nämä laiskanlinnat aivan mahtavat istua, mukavampia ei rahalla saa
Tässä horisontissa oli Finlandia-kattoluukku, hieno varuste muuten, mutta ikävä piirre oli luukkua auki pidettäessä auton matkustamoon imeytyvä savu Horizonin matkustamon ilmanpoisto oli järjestetty takaluukun runkoon jasennetuilla kumiläpillä, jotka kattoluukun imun johdosta alkoivat imeä pakokaasua sisälle hyttiin...Vaihdekeppi oli molemmissa (4-speed) Talboteissa sohlon tuntuinen, mutta tässä Horisontissa sivuttaisliike kepissä oli aivan tolkuton -syyksi paljastui kepin juuressa ollut vaalea muovikehikko, joka oli ratkennut. Peltipanta palikan ympärille, ja vaihteet alkoi löytymään

Näin jälkeenpäin muistellen tuntuu siltä, että iso 1510 oli paremmin ja laadukkaammin tehty, hiljaisempi ja lämpimämpi -olihan se uutena ollut kalliimpikin.

Plussaa Talbotille:

- Lämmin
- suuntavakaa
- kohtuuruokainen
- tilava (erik. 1510)
- nerokas takapenkin kippaussysteemi
- mukava jousitus ja penkit
- hyvät valot, huomiovalotoiminto
- tehokkaat jarrut
- ei paha ruostumaan
- kotimainen

Miinusta:

- epätarkka vaihteensiirto
- kitinät, narinat sisustasta (erik. Horizon)
- kehnolaatuiset, pakkaselle arat muoviosat sisällä
- hitaanpuoleinen ohjaus
- yläpallonivelet lyhytikäiset
- vararenkaan sijoitus

[JohnDoe]

Sentään joku tähän vastannut.

Tietysti voisi vähän omaakin kokemusta kirjoittaa. Lapsuudessa olin paljon Talbotin kyydissä, kun eno sellaisen osti uutena ja Talbotin vaihtuessa Pösöön tämä -83 1510 GL siirtyi sitten papalleni, joka ajoikin sillä ihan 90-luvun lopulle asti. Vaihtui vielä uudempaan Solaran GLS-malliin, joka ehti olla muistaakseni vain vuoden verran, kun mädän pohjan vuoksi vaihtui niin ikään Pösöön.

2003 vuonna ostin itselleni sitten Horizonin, jolla ajelin yhden talven. Nostalgiasyyt vaativat tämän sijaan isoa Talbotia, ja tilalle vaihtui 1510 GL. Tämä oli vuosimallia -85 eli ihan viimeisiä Uudessakaupungissa valmistettuja autoja. Vaihteisto oli jo Pösön 5-vaihteinen ja paljon parempitoiminen kuin aikaismmat Simca-pohjaiset 4-vaihteiset mallit. Tästä sitten oikeastaan lähti vähän harrastus liikkeelle ja autoja on kertynyt tuosta lähtien useampi. Nyt oikeastaan päin vastoin mielellään luopuisi muutamasta, mutta ei ole Talboteilla tällä hetkellä harrasteautoiksikaan kysyntää. On kaksi Solaraa (eivät rekisterissä) ja neljä 1510:aa (yksi romunkeräykseen lähdössä, kaikki tekniikka irti purettu), joista kolme rekisterissä ja kaksi liikennekäytössä.

Talbotin hyvät puolet omasta mielestäni:
- vakaa ajettava
- kohtuullinen polttoaineenkulutus
- toimintavarma tekniikka
- tietysti kotimaisuus myös plussaa
- pösön vaihteistolla ihan mukava ajaa, ja onpa yhdessä autoistani jopa ohjaustehostinkin, ettei voi ohjausta haukkua

Huonot puolet:
- erittäin äänekäs moottori
- viimeistelyssä parantamisen varaa
- vetoakselit todella heikkolaatuisia, ja uudet ovat kiven alla
- raidetangonpäitä ja palloniveliä kuluu ennätystahtia
- vaimon mielestä tosi rumannäköisiä eikä mielellään olisi edes kyydissä
- ohjaus tehostamattomissa (eli kaikki Suomessa tehdyt autot 51 kpl poikkeuksia lukuunottamatta) raskas ja hidas
- 4-vaihteisten mallien erittäin epämääräinen vaihteensiirto
- lukkojen toiminta talvella

[manni]

Kotona on ollut kaksi Talbottia, Horizon GL 1,3-litraisella bensalla, vuosimallia 1982 ja 1510 GLD 1,9-litraisella dieselillä, vuosimallia 1985.

Horizon myytiin pois kun hankittiin Eurosamara ja 1510:n tie loppui kun taksi ajoi päin, kaiketi vuonna 2003 tms. Horizonilla ajettiin aika vähän, mutta 1510:n mittariin tuli miltei 400 tkm. Horizonilla en päässyt ajamaan, ei ollut silloin vielä korttia. 1510:lla tuli ajettua jonkun verran.

Hyviä puolia:
- ajettavuus
- mukava alusta ja penkit
- tilavuus
- maalipinnan kesävyys
- kestävät puskurit
- erittäin moderni muotoilu ja kaunis kabiini ikäisekseen
- XUD9-moottori on erittäin mukava ajossa ja palvelee luotettavasti
- kotimaisuus

Huonoja puolia:
- ohjaus on hidas ja raskas
- vaihteisto ei tuossa loppupään 1510:ssakaan ollut täsmällisin
- nivelet
- 1510:n tavaratilan mataluus, jos hattuhylly paikallaan, normikokoiset kylmälaukut ei mahdu pystyasennossa

Talboteista on jäänyt erittäin hyvät muistot ja niitä näkee täällä Uudessakaupungissa liikenteessäkin vielä. Jos olisi rahaa ja tallitilaa, siellä lymyäisi joku Talbot.

[JohnDoe]

- erittäin moderni muotoilu ja kaunis kabiini ikäisekseen

1510:n muotoiluhan on siis 70-luvun puolesta välistä, Simca 1307 oli alkuperäinen malli. Siihen aikaan moderni, mutta 80-luvulle kesti aikaa hyvin. Talbotien valmistuksen loppuessa -85 alkoi muotoilun ikääntyminen jo hieman näkyä.

[pahnapuhallin]

Mikähän muuten on ollut VIP-Solaroiden kohtalo, toivottavasti kaikkia ei ole paalattu .
Sehän oli Lexa Kinnusen firman rakentama erikoissarja, jossa oli vakiona ohjaustehostin, autopuhelin ja muutakin extraa. Taisivat olla kaikki valkoisia?

[JohnDoe]

Mikähän muuten on ollut VIP-Solaroiden kohtalo, toivottavasti kaikkia ei ole paalattu .
Sehän oli Lexa Kinnusen firman rakentama erikoissarja, jossa oli vakiona ohjaustehostin, autopuhelin ja muutakin extraa. Taisivat olla kaikki valkoisia?

Valkoisia ovat ja tosiaan ohjaustehostimella varustettuja. Lisäksi on mm. erikoispenkit ja nahkaverhoiltu uudelleen muotoiltu kojelauta. Yksi näistä on muuten Simca-kerhon sivuilla myynnissä. Sitten toinen yksilö on entisöinnin kohteena, foorumilta löytyy kuvia projektin edistymisestä. Yksi VIP löytyy myös niitä alun perin Kinnusen pajalla rakentamassa olleelta Juvoselta, kyseinen auto oli aikanaan Kinnusen käyttöaikona.

Itselläni on ensimmäinen VIP-yksilö, joka on sarjan prototyyppi ja muista poiketen rakennettu GL-mallin autosta vuosimallia -82, muut ovat taas -83 GLS:iä. On vain tämä proto päässyt todella heikkoon kuntoon. Pitää katsoa, mitä auton kanssa tekee. Entisöinti kohtuuton urakka, sisusta ja kori aika törkeässä kunnossa. Tekniikkaa olen kunnostellut, että autolla pystyy nyt ajamaan, mutta leimalle ei kelpaisi pitkiin aikoihin. Homeen pilaaman erikoispenkit ovat muualla säilytyksessä, ja vaihdoin tähän normaalit Solaran penkit. On muuten oma yksilönikin kokeeksi ollut Simca-kerhon sivuilla myynnissä, mutta ei ole ketään kiinnostanut.

Lisäksi omistan yhdestä pelastamattomaan kuntoon ruostuneesta VIP:istä irroitetun ohjaustehostimen, joka on tarkoituksena jossain vaiheessa asentaa toiseen Talbotiin.

[pahnapuhallin]

Hieno juttu, että Vip:pejä on tallessa

Toinen ääripää oli Horizon LS, 1100 koneella ja karvalakkivarusteilla. Kitiseviä ja halkeilevia muoviverhoilujakin vähemmän, ei edes hattuhyllyä.
Keväällä -95 kun etsin Talbottia, oli tarjolla valkoinen erittäin hieno LS, olisin ostanut sen, mutta pahaksi onneksi siitä oli levinnyt juuri vaihdelaatikko, auton naisomistaja oli kytkenyt pakin Horisontin liikkuessa eteenpäin

Miten muuten 1,6 koneet? Muistan 80-luvun alussa Juupajoella mökkeilleen herran, jolla oli metallin vaalean vihreä Solara, 1,6 koneella ja peltikattoluukulla. Muistan kuulleeni, että auto oli uitettu Ruotsista muuttoautona..

Kaverillani oli n.92-97 82 mallin Horizon GL, johon sattui löytämään 1,6 koneen eräältä Tuusulalaiselta purkaamolta. Nämä 1600 koneet olivat kait englantilaisia, väänsi kyllä vahvasti Horizonin nokalla

[JohnDoe]

oli tarjolla valkoinen erittäin hieno LS, olisin ostanut sen, mutta pahaksi onneksi siitä oli levinnyt juuri vaihdelaatikko, auton naisomistaja oli kytkenyt pakin Horisontin liikkuessa eteenpäin

Jos oli vielä 4-vaihteisella laatikolla, niin niistä hajoaa pakki suht herkästi. Yhdessä omassa Solarassani on pakkiratas myös rikki. Pitäisi jossain vaiheessa vaihtaa koko vaihteisto siihen. Ei ole rekisterissä oleva auto, niin ei mitään kiirettä korjauksella.

Sellainen erikoisuus näissä vielä on, etteivät vaihdelaatikot käy niin vain keskenään. Lohkoa muutettiin, kun otettiin 5-vaihteinen Pösön vaihteisto käyttöön, eli 4-vaihteista Simca-laatikkoa ei mitenkään ilman suuria muokkauksia saa sopimaan 5-vaihteisen tilalle tai päin vastoin. Lisäksi vielä 1,3 ja 1,5 koneiden lohkojen välillä on eroa ja kytkinkopatkin eri kokoiset. Tämä tahtoo sanoa sitä, ettei pienemmän koneen perässä ollut vaihteisto käy suuremman koneen perään tai päinvastoin. 1,1 ja 1,3 koneiden vaihteistot käsittääkseni käyvät ristiin, samoin tuo 1,6 litrainen kone käy 1,5 litraisen perässä olleeseen vaihteistoon.

Vetoakselit tietenkin ovat myös erilaiset isossa ja pikkukoneessa ja ihan omat akselinsa on sitten dieseleissä, joissa käytetään Pösön konetta, joka ei ole mitään sukua Simca-pohjaisten bensakoneiden kanssa.

Miten muuten 1,6 koneet? Muistan 80-luvun alussa Juupajoella mökkeilleen herran, jolla oli metallin vaalean vihreä Solara, 1,6 koneella ja peltikattoluukulla. Muistan kuulleeni, että auto oli uitettu Ruotsista muuttoautona..

1,6 l konetta ei käytetty Suomessa valmistetuissa autoissa, niitä tosiaan oli käytössä vain englantilaisissa ja ranskalaisissa versioissa, ehkä myös espanjalaisissa. Periaatteessa sama kone kuin 1,5 l mutta suuremmaksi porattu. Yleensä tätä konetta käytettiin pääosin automaattivaihteiston kanssa ja siinä oli myös automaattirikastin. Tuontina on jokunen kone Suomeen päätynyt ja niitä on täkäläisiin autoihin sitten vaihdeltu.

[khj-582]

Talbotilla aloitin itsekin liikenneautoilun ja kaipailen sitä aina silloin tällöin, kun nemosta "loppuu ominaisuudet".
1510 GLS 1.44 litraisella koneella ja weberin dcnvh 36:lla kaasarilla. Ikinä en ajanut niin kovaa kuin se kulki.
Parhaillaan oman mittarin mukaan suljetulla suoralla 160 - mutta kone kiri kokoajan lisää kierroksia - tie ja usko loppui ennen kuin kulku.
Leppoisa ajella, vääntötangot tasaili enimmät montut ja kallisteli niin maan perusteellisesti mutkissa.
Hangessa mato menemään - uskomaton pito 175/70 nokian hakkapeliitta 2:lla. Mukava oli koiran kanssa käydä metsällä.

Loppu tuli Rusinalle (metallinhohtoruskea) kun vetonivelet meni. Ajoin silti koko amiskan ajan sillä.
Inttiin mennessä laitoin seisomaan mökille betonipohjaiseen kuivaan varastoon. Akun otin pois, koska tulossa oli talvi ja ettei pakkanen halkaise akkua.
Syksyllä kuitenkin erään henkilön piti se varastosta saada työnnettyä ulos heinikkoon seisomaan talveksi. Itselleni asiasta informoitiin joulukuussa, kun maassa oli jo hanki. Jäipä talpotaatti siis hankeen talveksi.
Kevään tullen aurinko kuori hangen peitteen pois rusinalta. Samalla itseltä päättyi palvelus heinäkuussa ja hankin vetonivelin saamattomuuden takia toisen ajokin.
Ilmoitin koko roskan aikanaan myytäväksi eräällä palstalla, ja se seisoikin vielä puolitoista vuotta odottaen uutta tarvitsiaa. Tämän jälkeen keksi se sama henkilö joka ajokkini varastosta työnsi että autot olivat tiellä ja ne piti poistaa. Seuraavana keväänä XO-Steel varkaudesta kävi keräämässä "vähän käyttörautaa". Samassa rytäkässä taisi mennä pari nimimerkki tinurin ajokkia...

[mush]

Meillä oli ennen minun ajokortti-ikää 80-90-lukujen taitteessa valkoinen horisko perheessä, olisiko ollut -82 mallinen. Päällimmäisenä tuosta on jäänyt mieleen erittäin hankalasti luettava öljytikku, ja isäni lisäilikin öljyä vähän turhan reippaaseen tahtiin aiheuttaen lopulta savuverhon muodostusta. Osasi kyllä myöhemmin ottaa vähän rauhallisemmin. Auto lähti sittemmin vasta itsenäistyneeseen Viroon lievästi vetoakselivammaisena.

Myöhemmät kokemukset on kaverin kanssa yhden yksilön pilkkomisesta, siinä samassa kun menu Sunny palasiksi, niin aika tankki Talbot oli Nissaniin verrattuna.

Tällaisen Shelby Omnin kun uittaisi jenkeistä ja naamioisi suomi-Talbotiksi:

The ultimate Dodge Omni was the Carroll Shelby-modified Omni GLH. The original name, "Coyote", was rejected, and Shelby's choice, the initials GLH, which stood for "Goes Like Hell"
...
175 horsepower (130 kW) and 175 lb·ft (237 N·m). of torque

[pahnapuhallin]

Tampereen Scan-autossa oli 90-luvun alkupuolella (93?) pitkään myytävänä punainen Horizon Omni, olisikohan ollut 1,7 koneella? Moottori oli kait joku Mitsu ( vai Volkkari?) peruinen. Mitähän lie ko. harvinaisuudelle tapahtunut, pitkään lojui vaihtoautohallissa Lakalaivassa

[mush]

Mitsu ( vai Volkkari?) peruinen

Wikipedian mukaan 1,7l oli VW:n alakerralla ja Chryslerin tekemällä kannella. Mikähän VAG:n alakerta tuo on sitten ollut, sillä VW:llähän ei perinteisesti kai ole ollut 1,7l konetta kuin dieselinä. Vai liekö joku Amerikan markkinoille suunnattu malli.

[samarai]

Varsinaista kokemusta Talbotista ei ole, mutta Simcasta kuitenkin. Joskus oli Simca 1100 ja ensimmäinen auto oli Simca Vedette Beaulieu nk. "Pöljä", jolloin ajokortista ei vielä ollut tietoakaan.

Mieleen tuli pikku trivia, mitähän eroa näillä on:
(muuta kuin puskurit jms.)

[Lada-Mies]

Mieleen tuli pikku trivia, mitähän eroa näillä on:
(muuta kuin puskurit jms.)

Merkki, malli ja valmistusmaa.