Ladaboard

Eipä ole enää moniakaan töitä, jotka tehdään samalla tavalla kuin sata vuotta sitten.
Yksi tällainen on kangaskauppa.
Myyjä mittaa kangaspakasta puista mittakeppiä "kyynäräkeppiä" käyttäen asiakkaan haluaman määrän. Sitten hän leikkaa saksilla kankaan reunaan n.5 cm:n alun ja repii sitten käsin koko kankaan leveydeltä halutun palan. Käärepaperin reunaan laskee kynällä kertolaskuna hinnan. Edistyksellisimmät käyttävät taskulaskinta.
Jos kangasmyyjät olisivat miehiä, olisi kehitetty kone, johon näppäiltaisiin haluttu metrimäärä, ja kone mittaisi ja leikkaisi sen irti. Luultavasti metrihinta olisi myös näppäilty, jolloin kone tulostaisi viivakoodillisen hintalapun.
Tiedätkö muita edes lähellekään yhtä vanhaa vielä käytössä olevaa työtapaa?

Irtoperunan myynti torilla, laatikosta tai säkistä otetaan kilo- tai kappakaupalla.

Pavlovits kirjoitti:Eipä ole enää moniakaan töitä, jotka tehdään samalla tavalla kuin sata vuotta sitten.
Yksi tällainen on kangaskauppa.

Kyllähän nyt vielä kangaskauppoja on!

Nyt on joko kirjoitus- tai lukihäiriö. Jos muutkin ymmärtävät asian noin, muotoilen sen uudelleen.

Olettaisin, että seinämuurarin työtapa ei ole muutamaan tuhanteen vuoteen juuri muuttunut, eli ensin laasti ja sitten tiili.

Olettaisin että sitä maailman vanhintakin ammattia harrastetaan aika lailla samalla tavalla kuin sata tai tuhat vuotta sitten...

AI kirjoitti:Olettaisin että sitä maailman vanhintakin ammattia harrastetaan aika lailla samalla tavalla kuin sata tai tuhat vuotta sitten...

Pavlovits kirjoitti:Nyt on joko kirjoitus- tai lukihäiriö. Jos muutkin ymmärtävät asian noin, muotoilen sen uudelleen.

No mitenkä se pitäisi lukea/kirjoittaa? Kävin viimme kesänä Lielahdessa kangaskaupassa (Eurokangas) Niin vain myyjä mittas kepillä kangasrullasta haluamamme pätkän, saksilla pieni halkio ja loput repäisemällä, tietysti jos on kovin vahvaa niin jää repimättä?

Noin minäkin sen ajattelin luettavaksi, paitsi että sen rullan nimi on pakka.

Mulle se oli ja on rulla!

Joskus näkee vielä heiniä soipäällä. Ne lienee tehty perinteisin menetelmin. Ehkä haravakonetta on kuitenkin käytetty.

Räsymaton kutomisessa ei ole mitään uutta työvaihetta.

Kuhmossa olen isän apuna monesti ollut nuottaa soutamassa, käsittääkseni aika vanha tapa kalastaa. Kahdella soutuveneellä motitetaan muikkuparvi rantaa vasten ja mottia ruvetaan pikkuhiljaa käsikeluilla kaventamaan. Vedetään ja kavennetaan kunnes soutuveneet kohtaavat ja ne kiinnitetään toisiinsa. Loppuvaiheessa kun nuotan perä lähestyy niin ruvetaan "pitämään puuta", eli lyödään puusauovoilla vettä säikyttäen kalat nuotan perällä olevaan pussiin.

Tuolle puun pitämiselle on myös toinenkin nimitys. Onko kukaan kuullut?

Tuli tuosta nuottaamisesta mieleen että itsekkin tullut nuottaa vedettyä ollessani parina vuonna pätkätyössä kalajalostamolla (vaikka tosin vähän eri tyylinen homma mutta perusperiaate silti aikalailla sama taitaa olla)