Eilen 10.4 oli Turun messukeskuksessa asemessut.
Runsasvuosi sitten ostin Hämeenlinnan SA kaupasta sotilaskiväärin puuosan(tukki) Haluaisin rakentaa koristeaseen, jonka laittaisin eteisen seinälle.
Asemessuilta ostin lippaan(makasiinin) lukon, takatähtäin ja muita rinkuloita.
Lukon kuori on luvanvarainen, joten sitä ei kukaan uskaltanut myydä, joten runko pitää tehdä. Onneksi naapurissa on sorvi, jos sitä tarvitaan.

Ase tulee senverran korkealle, ettei lapset ylety, eikä päälipuoli tarvii olla täydellinen.
Tällä hetkellä puuosa on mielestäni käsittelemätön, mutta haluaisin sen käsitellä jollain aineella, että siitä tulisi hienomman näköinen. Kysynkin, että millä sen käsittelisin?
Kun kiväärin saan valmiiksi, toinen koristease on rakennettava. Siitä se asekeräily alkaa.
Ostin messuilta Suomi kp:een rullalippaan, näitä ei juurikaan ollut myytävänä.
Yks ahne pyysi lippaasta 500e ja romuihin voi rakastua, ettei halua myydä. Kait se on hieno vaan pitää esillä myyntipöydässä.
Sitten yhdessä myyntipöydän vitriinissä oli rullalipas ja myyjänä nätti äiti. Kysyin, myyjältä, että saako sitä katsoa(hipelöidä) myyjä antoi sen käteeni ja ei ollut lukulaseja mukana, joten näin hintalapussa 15e hinnan. Sanoin myyjälle, että te olette niin kaunis, että myytkö tämän 10e:lla.
Nainen vastasi, että hänen mies on kahvilla ja pitäisi häneltä kysyä tarkemmin. Sanoin siihen, että eikait sinun tarvii nyt kaikkea mieheltäsi kysyä, vaan tehdään me tästä rauhassa kauppaa. Nainen sano, niin no, onhan tänne tultu myymään tavaraa pois. Kaupat syntyi ja läksin siitä ja kohta kysyin yhdeltä vanhemmalta mieheltä, että onko tämä suomessa valmistettu, vai venäjällä.
Mies katsoi lipasta hetken ja sanoi, että on tässä SA ja Tikkakosken merkit. Kysyi vielä, että paljon maksoit. Vastasin kympin. Mies naurahti, että hintalapussa on ollut ensi hinta 240e ja alle laitettu 150e. Oho, joskus on tästä huonosta lukunäöstä hyötyäkin.
