Seuraava tarina pätee yllättävän moneen työpaikkaan. Ja mikä parasta se on tosi.
KORTTIPAKKA
Tämä ei ole niinkään vanha tarina, kerran eräässä firmassa tapahtui
näin. Oli oltu pitkään laatukoulutuksessa, ja väki alkoi väsyä.
Seuraavaksi olisi ollut tauko, mutta konsultti vain jatkoi puhettaan.
Henkilöstöpäällikkö kehotti työntekijöitä ryhdistäytymään. Kun
konsultti kertoi tuloskortista, niin ne, joilla oli laatukäsikirja
mukana, ottivat sen pyytämättä esiin.
Mutta eräällä työntekijällä ei ollut muuta kuin korttipakka, jonka
hän levitti eteensä pöydälle. Henkilöstöpäällikkö huomasi kortit ja
sanoi:
"Sinä siellä, kortit pois." Laatukoulutuksen jälkeen työntekijä
pysäytettiin ja saatettiin toimitusjohtajan huoneeseen..
Toimitusjohtaja sanoi: "Perustelkaa tekonne. Muuten rankaisen teitä
kovemmin kuin ketään koskaan." Työntekijä vastasi: "Herra
toimitusjohtaja, olen ollut laatukoulutuksessa melkein koko viikon
eikä minulla ole laatukäsikirjaa mukana, mutta toivon että ymmärrätte
vilpittömän selvitykseni." Näin sanoen työntekijä aloitti
kertomuksensa.
Katsokaas, herra toimitusjohtaja:
Kun näen ässän muistan, että minua jatkuvasti muistutetaan siitä,
että tämä firma on tärkein asia elämässäni.
Kakkosesta muistan, että firmassamme on kaksi
työntekijäryhmää: suunnittelijat ja ne jotka tekevät työt.
Kun näen kolmosen, ajattelen firmamme strategiaa, missiota ja
visiota, vaikka en alkuunkaan ymmärrä niitä.
Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä lastani, jotka kuorossa
kysyvät ammattiani mutta joille en osaa antaa tyydyttävää vastausta.
Kun näen viitosen, ajattelen viittä kriittistä työntekijäämme, jotka
saivat potkut. Yhteensä heitä oli kymmenen: viisi ymmärtäväistä jotka
pelastuivat viime hetkellä, viisi tyhmää jotka pitivät kannastaan
loppuun asti kiinni.
Kun näen kuutosen, tulee mieleeni ne kuusi loppututkintoa, jotka
tähän tehtävääni vaadittiin mutta joilla ei ole ollut mitään
vaikutusta urakehitykseeni.
Kun näen seiskan, muistan että jokaisen viikon seitsemäntenä päivänä
minulla on töitä kotona.
Ja kun näen kahdeksikon, ajattelen niitä kahdeksaa työntekijäämme,
jotka saivat palkankorotuksen. Ne olivat pomoni, hänen vaimonsa,
heidän poikansa ja poikiensa vaimot.
Kun näen yhdeksikön, tulee mieleeni johtoryhmä, jonka hain
lentokentältä sunnuntaiaamuna. Yhdeksän kymmenestä ei edes kiittänyt
minua siitä.
Kun näen kympin, mieleeni tulevat ne kymmenen minuuttia, jotka
tarvitsen jallupullon tyhjentämiseen.
Kun näen kuninkaan, minulle ei tule ketään mieleen. Lähinnä vain
hitsit.
Ja kun näen kuningattaren, ajattelen palkanlaskijaa, joka siirtää
kuukausittain rahaa tililleni, joka ynnää ikälisäni ja joka muutenkin
on mukava ihminen.
Sotilas on auditoija.
Kun lasken yhteen korttipakan pisteet, saan tulokseksi 364; niitä on
vain yksi vähemmän kuin minulla on työpäiviä vuodessa.
Kortteja on 52, yhtä monta kuin minulla on ketjutettua määräaikaista
työsopimusta.
Maita on 4, yhtä monta kuin minulla on ollut lomapäiviä
neljännesvuosisadassa.
Kuvakortteja on yhteensä 12, yhtä monta kuin on palavereja päivässä.
Kussakin maassa on 13 korttia, yhtä monta kuin firmassa on
keskenjääneitä projekteja puolessa vuodessa.
Kuten huomaatte, herra toimitusjohtaja, korttipakka on minulle
laatukäsikirja, tuloskortti ja CV.
Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi
Korttipakka
-
Pöhö-Andrei
- Viestit: 533
- Liittynyt: 16.2.2004 9:55
- Paikkakunta: Itä-Suomi
