Axtec kaasutin - yleistä infoa toiminnasta + virittelyä

[arpati]

Pistetään nyt tännekin tuon kokemuksia palstan lisäksi, meni sitten syteen tai saveen

Itellä siis on tollanen 100 000 km ajettu axtec jossa ei II kurkku auennut ja se jäi sitten pikakorjauksen (vaihdon) yhteydessä ylimäräiseksi tosta -91 kattipelistä (tilalle meni 200 000 ajettu vm -95 kaasari eikä ongelmia sen suhteen ). No tuotahan on toki joku räpeltänyt vissiinkin yrityksenä säätää päästöjä No ainakaan tuo kaasuläpän toimimattomuus ei johtunut muusta kuin väärin kasatuista osista. Toivottavasti ei sisäpuolta ole kauheasti rävelletty...

Kaasari siis tulee kiinni vm -84 2102 1500 eli nappiskombiin ja koneeksi tulee 200 000 ajettu 1500 kattikone (toistaiseksi ts kunnes se hajoaa ). Tuossa ei mitään vikaa ollut tällä testitaipaleella joten oletan ettei lähitulevaisuudessa mitään isompia ongelmia ole näköpiirissä. Uudet jakopäänketjun ja laahaimet ajattelin kyllä asentaa kun koneen saan irti kattikopasta ja tietty tarkistaa venavälykset ja vaihtaa öljyt. Tuolla kun on ajettu medän perheessä liki 100 000 km (+ edellisen omistajan 110 000) Esson 5W 40 täyssynteettisillä Ultroneilla eikä päästöissä tai öljynkulutuksessa mitään ongelmia, no saa nyt nähdä onko vajaan vuoden seisotus tehnyt huonoa vanhoille venttiilinvarren kumeille, eli alkaako pölläytellä...

No kaasariin on tarkoitus vaihtaa pääsuuttimet vähän isommiksi, muutenhan tuon pitäisi olla ihan kohtuu kokoinen kaasari tollaseen koneeseen

Yksi vanha axteekki runko on tarkoitus testata (nesteellä /paineella) jotta saa selvyyden että vaikuttaako tuo pääsuutinpiirin solenoidiventtiili vain ykköskurkun saamaan bensamäärään vai molempiin... venttiilin koosta päätellen se ei oikein pysty vaikuttamaan II kurkkuun Tai jos molempiin niin sitten auto ei voi kulkea yhtään mihinkään

Yön mittailuista seuraavaa lainaus topicista "Projektipäiväkirja 2104 & 2102 & 2102 - sivulta 3"

"Kattelin vielä noi suutinkoot noista purettavaista kaasareista (toinen ei vissiin olekaan samaran vaan tota on oikeesti kai ollutkin noissa 2107 koppaisessa 1300 mallissa?, näin ainakin ladainfossa luulen nähneeni yöllä...)

AXTEC SOLEX Kaasarin numero on 21053-1107010-62 (1500 mallin)

Tässä tiedot eri purettujen axtec kaasarien suuttimista, numerot erotettu kauttaviivalla eri kaasarien välillä.

Pääsuuttimet:

I kurkun suutin 80/85

II kurkun suutin 110/110


Solenoidiventtiilit:

Tyhjäkäyntipiiri 50/42

Pääsuutinpiiri 97/97

I ilmasuutin DZ 165/DZ 165 seosputkessa 6 reikää jotka vähän erikokoisia eikä kuulaa alapäässä vaan ihan avoin.

II ilmasuutin ZC 135/ZC 135 seosputkessa 4 samankokoista reikää ja kuula alapäässä tukkeena


2105 koneen SOLEX (identtinen runko)

Pääsuuttimet:

I kurkun suutin 105

II kurkun suutin 110"

EDITOITU...
EDITOITU taas... Oli noi ilmasuuttimet sitten väärinpäin eli oikeasti II kurkussa on pienempi ilmasuutin ja se tulpattu putki...

[Turbiini]

Kyllä se solenoidi sytöttää molempai kurkkuja, ja sen jälkeen on sitten vasta pääsuuttimet, mulla kun aluksi turbo käytössä oli axtekki, niin ensimmäisenä se solenoidi korvattiin umpi tulpalla. Rupes bensa piisaamaan jo 0.3bar paineille. Axtekki on siitä hyvä kaasri että se on melko tiivis eli helposti paineistettava.

[Stefa]

Arpati: osta multa dmtr weberi 34mm mekaaninen vaiheittain aukeava. Kylä lähtee

[arpati]

Kyllä se solenoidi sytöttää molempai kurkkuja, ja sen jälkeen on sitten vasta pääsuuttimet, mulla kun aluksi turbo käytössä oli axtekki, niin ensimmäisenä se solenoidi korvattiin umpi tulpalla. Rupes bensa piisaamaan jo 0.3bar paineille. Axtekki on siitä hyvä kaasri että se on melko tiivis eli helposti paineistettava.

Olen tällä hetkellä vähän eri mieltä mutta kerrotaanpa nuo tutkimukseni tulokset...

Muuten kumman solenoidiventtiilit korvasit tulpalla vai molemmat?


1. Päivitykset:

Kaasarin numero on 21053-1107010-62

I ilmasuutin ZC 135 seosputkessa 4 samankokoista reikää ja kuula alapäässä tukkeena

II ilmasuutin DZ 165 seosputkessa 6 reikää jotka vähän erikokoisia eikä kuulaa alapäässä vaan ihan avoin. (todennäköisesti nämä ylläolevatkin ovat toisinpäin eli I kurkussa on isompi ilmasuutin)

Tutkimustulokset:

En sahannut auki axteekkia vaan tuon 2105 koneen solexin jossa ei ollut enää sitä numerolappua jäljellä mutta poraukset ja poraustulpat olivat identtiset joten oletan ettei noissa ole eroa ja kokeilut axteekkiin tippakannun ja öljyn kanssa tukivat myös tätä oletusta...

- Alempi solenoidiventtiili on ns pääporauksessa johon tulee päältä poraukset kohokammiosta. Tähän pääreikään ovat yhteydessä suoraan myös I ja II kurkkujen pääsuuttimet.

- Pääsuutinten reiät ovat pystysuunnassa ja niiden alapäässä ovat siis kierteet pääsuuttimille ja yläpäähän taas tulee kierteellä kiinni tuo ilmasuutin seosputki kombinaatio.

- II kurkun reikään ei tule mitään muita porauksia eli tämä toimii pelkästään tuon II kurkun pää ja ilmasuuttimen ehdoilla.

- Alempi solenoidiventtiili on yhteydessä niin pääkanavaan (vaakaporaus) että porauksin I - kurkun pystyporaukseen pääsuuttimen yläpuolelle.

- Ylempi solenoidiventtiili on kannessa ja sinne johtaa väylä kaasarinrungossa messinki holkin ja pystyporauksen kautta I-kurkun pystykanavasta pääsuuttimen yläpuolelta. Nämä kanavat ovat siis vierekkäiset ja tuo messinkiholkkiliitos kanteen on tiivistetty O-renkaalla.

Päätelmä:

Näinollen tulin siihen tulokseen että tuntuu aika hurjalta lykätä tuohon alempaan solenoidiventtiiliin jatkuva virta koska silloin I kurkku saa tavaraa molempia reittejä eli pääsuuttimen ja solenoidiventtiilin kautta. näin reiät ovat siis 80 (Pää) + 97 (Solenoidi)

Tuossa "normisolexissa oli hieman samantyyppinen "lisärikastupiiri" josta tuo solenoidiventtiili järjestelmä on johdettu, mutta joka näkyy myös axteekin rungossa edelleen. Eli tuon vaakatason pääkanavassa ei ole solenoidiventtiiliä vaan lyijytulppa. Sen yläpuolella on paikka kalvolle ja sen kannelle joka kolmella pultilla kiinni, yhdessä nurkassa ruuvin vieressä näkyy alipaine reikä, josta poraus runkoon ja sitten kaasarin kiinnitys tasosta (yhteydessä kurkkuun) lähtee toinen poraus tuohon poraukseen.

Kalvon paikan keskeltä johtaa poraus kohokammioon ja kalvossa on kartiotappi joka sulkee yhteyden kohokammioon. Kalvon ja kalvonkannen välissä on jousi ja tuo em alipainereikä on johdettu jousen puolelle toimien sitä vastaan. Kalvon paikan alareunassa kaasarin ruongossa on poraus I kurkun pääsuuttimen poraukseen juurikin tuohon pääsuuttimen yläpuolelle. Tuossa kalvon paikan alareunan porauksessa on kierteillä messinkisuutin jonka reiän koosta en tiedä kun oli niin kovaa hapettunut kiinni ja rautasahalla vedin sen halki samalla kun kaasarin, jolloin jäljelle ei jäänyt reikää...

No samaisessa paikassa on axteekissa vastaava messinkitulppa mutta ilman läpiporausta ja tuossa reiässä kohokammioon on umpitulppa ja tämä järjestelmä on siis korvattu tuolla solenoidiventtiilillä ja porauksella tältä venttiililtä messinkitulpan takaiseen poraukseen, joka siis johtaa I kurkun pääsuutinporaukseen pääsuuttimen yläpuolelle...



Jos tästä jotain joku ymmärsi niin hyvä

[arpati]

Arpati: osta multa dmtr weberi 34mm mekaaninen vaiheittain aukeava. Kylä lähtee

No onpa tää axteekkikin mekaanisesti vaiheittainaukeeva ja ihan kohtalaisilla kurkuilla (en vielä mitannut)... Luulisin että lähtee kans kunhan saa isommat suuttimet kiinni

[arpati]

Joo kävin mittailemassa/lukemassa ton axteekin mitat:

Kurkut 32/32
Sisäkurkut 23/24

Mielestäni ihan passeli kaasari Webrussa varmaan 34/34 ja sisäkurkut 24/26 tai 24/24

EDIT3: Deletoin tästä pari kappaletta väärää informaatiota ettei tule sekaannuksia

EDIT 1: No löytyyhän tosta se tyhjäkäynnin säätöruuvi kun sain vähän neuvoa mistä etsiä

EDIT 2: Laitetaan vähän tietoa ja kuvia ladainfosta kun ne on niin hajallaan siellä



Tuossa tuo 1. on se kaasuläpän säätö + maadotussysteemi ja 2. tuo tyhjäkäynnin seosruuvi, joka ei sattunut silmään kun on aika syvällä tuolla porauksessa... Ja tuo vastaa tuon takapotkun solexin rakennetta, niin normaalia kuin axteekkiakina



- LAINAUS LADA INFOSTA -

"DAAZ-Solex

Samaran alkuperäismalli vuosina 1986-1991, jota asennettu myös osaan takavetoisista vuodesta 1986 alkaen vuoteen 1991 asti. Kärjettömän sytytyksen kanssa käytetty kaasutinmalli. Käytetty myös yhdessä katalysaattorin kanssa säädettynä eri arvoihin. Vaiheittain avautuvat kaasuläpät ja sähköisesti moottorin kierrosluvun ja kaasuläpän asennon mukaan sulkeutuva tyhjäkäyntipiiri.

21051-1107010 takavetomallit 1,2 ja 1,3 moottoreilla vuodesta 1988.
21053-1107010 takavetomallit 1,5 ja 1,6 moottoreilla vuodesta 1986.
21073-1107010 1700 moottorin kaasutin (ei Suomessa)
2108-1107010 Samarat 1,3 moottoreilla vuoteen 1991 asti
21081-1107010 Samarat 1,1 moottoreilla vuoteen 1991 asti
21083-1107010 Samarat 1,5 moottoreilla vuoteen 1991 asti

DAAZ-Solex + Axtec

Käytetty vähäpäästöisissä malleissa vuosina 1992-1996 yhdessä katalysaattorin kanssa. Perustuen normaali Solex-malliin, mutta varustettu puoliautomaattisella kylmäkäynnistilaitteella sekä US83 normin mukaisella pakokaasupäästöjä vähentävällä laitteistolla. Pakokaasupäästöjen vähentämiseksi kaasuttimessa on elektronisen ohjainlaitteen (AFR) ohjaamat solenoidi suuttimet tyhjäkäynti- ja pääpolttoaine järjestelmässä. Lisäksi polttoainehöyryjen talteen otto järjestelmä sekä pakokaasujen takaisin kierrätysjärjestelmä (EGR).

21053-1107010-62 takavetomallit 1,5 ja 1,6 moottoreilla
21083-1107010-62 Samarat 1,3 ja 1,5 moottoreilla"

[arpati]

Piirtelin paintilla vielä kökköpiirrustuksen siitä miten kuvittelen tuon bensan kulkevan axtecin sisällä...

HIENO KUVA

EDIT: Koitin laittaa imagena mutta on vähän liian levee ja menee lukeminen hankalaksi joten laitoin takaisin urliksi...

[Turbiini]

Voin antaa periksi kun en niin kovin tarkkaan tutkinut noita porauksia, joka tapauksessa mulla ei ollu siinä alemman solenoidin tilalla kuin pelkkä tulppa. 1kurkku oli muuten melko vakio mutta 2kurkusta löytyi tosi iso pää suutin. Kaasupohjassa toimi melko hyvin mutta 1 kurkku meni yläkierroksilla laihalle.

[arpati]

Alkaa olla aika saada kaasari toimintaan virheeseen 2102 -84, joten purin -95 2105:sta kaasarin ohjausjohdot. Niistä sitten selvittelin mitkä johdot menevät mihinkin ja toiminta selkisi aika helpolla. Tässä sitten johdot väreineen ja tehtävineen:

Boksin navat numeroituna liittimessä 1-16.

1 PAKSU VIHREÄ - Boksilta puolan K napaan

2 MUSTA - Maadoitus

3 VALKOINEN - Boksin ja lambda anturin välinen signaalijohto

4 MUSTA - Signaalijohdon suoja (yhdistyy edellisen (valk) kanssa koaksaalikaapeliksi lyhyen matkan päässä boksista)

5 RUSKEA - Johto boksilta kaasuläppäkytkimelle (nro 16 kuvassa "pakokaasujen puhdistusjärjestelmä" yllä). Maadoittaa kun kaasuvipu koskee tähän mustan muovipään omaavaan ruuvinpäähän, kun kaasu vapautetaan...

6 OHUT VIHREÄ - Boksin ja täystehotunnistimen väline johto (liittimelle asti)

7 Tyhjä

8 Tyhjä

9 PUNAINEN - Puolan b napaan

10 Tyhjä

11 KELTAINEN - Lyhyt johto liittimeen johon tulee myös navan 12 johto, navat 11 ja 12 on myös yhditetty hyppyjohdolla tms???

12 VAALEANPUNAINEN - --//--

13 Tyhjä

14 SININEN - Kaasarin I kurkun solenoidi venttiilille "MAIN"

15 HARMAA - Kaasarin joutokäyntipiirin solenoidille "IDLE"

16 VALKOINEN MUSTALLA RAIDALLA - Check Engine valo


Konetilassa olevat muut tähän järjestelmään kuuluvat johdot:

MUSTAT 2KPL Lähtevät samasta koriin ruuvatusta liittimestä. Lambdan lämmityksen maadoitus ja Täystehotunnistimen maadoitus (-) .

ORANSSI - Puolan b - navasta Lambdalle = lambdan lämmitys (+)


Lambdan omat johdot:

Axtecin Lambdaa ei ole irrallaan joten käyttöön tulee 1700i:n lambda jos vaan toimii, johdoista tuo signaalimaa vain jätetään ilman kytkentää... Johtosarjassa oli jäljellä katkaistut pätkät Axtecin 3 johtoiseen lambdaan ja siinä signaaliväri valkoinen ja lämmitysjohdot mustat, samanlaiset näytti tosin olevan tossa käyttikatissakin, merkkiä en tiedä.


1700i:n Lambda 4 johtoa - Merkki AC (AFS 79) :

RUSKEA 2 kpl = Lämmitysjohdot

VALKOINEN - Lambdan signaali maadoitus (yhteydessä anturin runkoon)

VIOLETTI - Lambdan signaalijohto.

[arpati]

Tänään selvittelin miten toi täystehotunnistin toimii ja havaitsin että taitaa se lambda olla ehjä Eli kävin leimalla ja tuossa matka-ajossa yleismittari näytti koko ajan lukemia 0.8 - 0.9V. Tyhjäkäynnillä sitten 0.1 - 0.2V. Tuo arvo siis menee niin että pieni arvo on laiha ja tuo 1 V pinnassa on rikas... Toinen asia vielä että järjestelmänhän pitäis heittää tuota rinkulaa eli arvoja laihasta rikkaalle tasakaasuajossa ja näin ei siis ollut...

Kun pääsin kotio, tsekkailin että mikä tossa täystehotunnistimiessa nyt olisi vikana kun ei myöskään antanut lampulle maata, jonka kytkin boksiin menevän johdon rinnalle. Kuinka ollakkaan en ollut tarkistanut että onko tulpattu reikä porattu läpi asti ja eihän se ollut, eikä tunnistin näin saanut alipainetta No vaihdoin tuon paikkaa toiseen alipainelähtöön ja eikun koeajolle... No nyt toimii valo ja tasakaasulla arvot vaihtelevat 0.1 - 0.9 ja sitten kun painaa kaasun pohjaan valo sammuu ja arvot jämähtävät mittarissa tuonne rikkaaseen päähän

Eli näin se toimii ja odotettavissa on kohtuullinen kulutuskin jatkossa Vielä taytyy kokeilla antaako enemmän bensaa jos vaihtaa vielä isommat suuttimet. Nyt maksimit olleet jotain 0.9 joka pitäis olla soppeli arvo periaatteessa...

Viantunnistukseen tästä vois huomioida että jos tämä täystehotunnistimen letku on irti niin kierroksilla seossuhde on kokoajan rikkaalla. Sama ongelma jos maadoitus uupuu tuolta tunnistimelta tai jos se on rikki mikä tuskin tulee heti vastaan, kun tää mikä mulla on käytössä on peräisin 210 000 ajetusta kattipelistä...

Päivällä myös havaitsin että solenoidit toimii... Eli vedin harmaan johdon (joutokäyntipiiri) irti koneen käydessä ja kone sammui -> armoton naputus jäi päällensä ja molemmat toimivat

EDIT: Täältä löytyi noita arvojakin...

http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm

"Seossuhde voidaan mitata suoraan lambdan signaali johdosta yleismittarilla.

Maksimi teho saavutetaan suhteella 12.6:1 jolloin lambda arvo on 0.86, jännite n.800-900mV ja taloudellisin seossuhde saadaan arvolla 15.4:1 lambda arvon ollessa silloin 1.05, jännite n. 200mV.

Ahdetuissa moottoreissa paras teho saadaan suhteella 11.5:1

Alla olevasta taulukosta näet jännitteen eri seossuhteilla.

Normaali lambda

Lambda Seos Jännite
1.02 15.0:1 250mV
0.99 14.5:1 375mV
0.95 14.0:1 500mv
0.92 13.5:1 625mV
0.88 13.0:1 750mV
0.85 12.5:1 875mV
0.82 12.0:1 1000mV"

[arpati]

Hmm kannattaiskohan näistä axtec jutuista tehdä jonkun "sticky" tai "faq" jutskan ettei nää huku tonne perälle... RTJN65 vois kans kertoa sinne omat neuvonsa kaasarin kunnostuksesta Nyt kun tohon kaasarin ja AFR boksin yhteispeliin hiukan tutustunut niin on todennut ettei se niin ihmeellinen laite ole Mää voisin siis tehdä hiukan siistityn version näistä mun loruista... Niin ja kai ne jonkun tarkastamana vois pistää pravdaankin, vai???

Eli mites on vai onko mitenkään -> mielipiteitä

[RTJN65]

On muuten todella pätevä lausunto Asteekista sanon mä !!!.

Mekaaninen suoritus on aina ollut mun heiniä, sähköjutut jätän viisaamille (ja nyt tiedän noikin). Tuon 2108 kaasarista saa helposti tehtyä Asteekin kun jaksaa purkaa molemmat ja kasaa vain yhden.

Toi täytyy tehdä seuraavaksi ja tehdä kuvien kanssa moinen proseduuri. Perästä seuraa (täytyy hankkia toi kaasari ensin, -62 kyllä jo odottaa).

[arpati]

On muuten todella pätevä lausunto Asteekista sanon mä !!!.

Mekaaninen suoritus on aina ollut mun heiniä, sähköjutut jätän viisaamille (ja nyt tiedän noikin). Tuon 2108 kaasarista saa helposti tehtyä Asteekin kun jaksaa purkaa molemmat ja kasaa vain yhden.

Toi täytyy tehdä seuraavaksi ja tehdä kuvien kanssa moinen proseduuri. Perästä seuraa (täytyy hankkia toi kaasari ensin, -62 kyllä jo odottaa).

No hyvä jos innostuit tekemään jutun tosta kunnostuksesta Koitan kanssa ottaa vielä lisää kuvia näistä mitä olen tutkinut, eli sahattu kaasarikuva tuon piiroksen lisäksi, millainen on täystehotunnistin, AFR boksi jne... Löytyykö muuten jostain valmista johtokaaviota tohon axteekin johtoihin? Värit ja symbolit siis... Onhan tuo periaatekaavio ihan havainnollinen mutta kuitenkin Tai voihan senkin vääntää mutta jos sellaisen valmiina sais jostain niin ei tarttis turhaa työtä tehdä

Mitäs toi samaran kaasari tulee maksamaan? Vois olla itellekin käyttöä

Niin yleisesti ottaen jos puratte axtec mallia niin älkää jättäkö johtoja, AFR laatikkoa ja täystehotunnistinta autoon

[RTJN65]

Samara kaasari on jotain 50-70 tienoilla. Riippuu paikasta ja ostajasta (mulla on toi vakioasiakas alennus).

Aina kun autoa puran niin asteekista lähtee mukaan: ARF boksi, Astek kaasari, Lamda anturi, täystehotunnistin, Syttyboksi johtosarjoineen, Puola, Jakaja.

[arpati]

Tänään haeskelin vanhoista jutuista noita tyhjäkäynnin säätö vinkkejä ym vanhoja juttuja ja kootaan tänne jotain...

RTJN65

Siis Kun kone on lämmin niin siinä lamdaanturilta tulee kolme johtoa. Kaksi niistä on omassa liittimessään ja yksi on erillinen. Siitä erillisestä mitataan (liittimen päällä on musta kumi suoja, helppo ottaa pois paikoiltaan kun mittaa).

Ennen mittausta on otettava täysteho letku irti (se tulee kaasarilta lämpötilaventtiileiden katuua oikeassa moottorin sivupellissä olevaan mustaan mötikkään josta lähtee johtoja).

No nyt päästään mittaamaan. Säätö neula näkyy kuvassa 5-9 (ladapravda 4/03)

Tyhjäkänti säädetään siitä samassa kuvassa osasta no 1.

Kyllä uskoisin että nyt pitäisi onnistuman.

Kaikki letkut muuten pitää olla kunnossa (ei vuotoja) ja että ovat hyvin paikoillaan. Ja tärkeää on että ovat oikeilla paikoillaan.


Laurinko

Joo. arf boxi hajoaa harvoin. Vika on joko se että signaalia(virtaa ) ei tule
solenoidiventtiilille tai tulee jatkuva virta. Eli kosketuskulma mittarilla mittaamaan. signaalin tulee olla "sykkivä" . koetuskynällä asian voi nähdä myös.valo vilkkuu
solenoidien vaihto ei yleensä auta.
Yleensä viat on kaasuttimen löysässä kannaessa tai irronneissa/väärinkytketyissä alipaineletkuissa.
Ja tyhjäkäyntiseos on sekaisin kun ei osata säätää sitä oikein.

yksi kuumakäyntivika on kaasuttimen tulviminen, neula ei pidä tai
koho ei "kanna".

eli etene näin.
-kaasuttimen mekaaninen kunto selväksi, pa-pinta,tiivisteet,suuttimet oikeilla paikoilla
- kaasuttimen johdot ja letkut oikeille paikoille
- tyhjäkäynnin säätö oikein. täystehotunnistimesta letku irti ja tukkoon
sitten seoksen säätö niinkuin kaasuttimessa yleensä. Kun käy hyvin letku kiinni ja alkaa ARF säätämään jälleen. Tämä vaihe pitäisi co-mittarin kanssa säätää,mutta kun mittaria yleensä ei ole.