VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Takavetoiset Ladat: 2101-2107, myyty Suomessa vuosina 1971-1997

Otsikoi muotoon: TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)
Alueen säännöt
Otsikoi postauksesi muotoon:

TEHTAAN MALLINUMERO - VUOSIMALLI - VAPAAEHTOINEN NIMI - VAPAAMUOTOINEN AUTON TILA (PROJEKTI/KÄYTTIS/YMS.)

Huom! Ketjun nimeämisessä saa ja on toivottavaa käyttää hieman mielikuvista sääntöjen puitteissa jotta autosi erottuisi muiden joukosta. Jos autoillasi on esimerkiksi nimi tai joku muu kuvaus projektista olisi suotavaa pelkän mallinumeron ja vuosiluvun lisäksi.
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Ensimmäinen autoni, punainen nappisilmä Lada, siitä on koko minun harrastukseni alkanut vuonna 2001 kun Tane pappani Lada ei mennyt leimasta läpi koska se oli liian ruosteinen, muuta vikaa siinä ei silloin ollut ja pappani ajoi Ladan peltoon, heitti avaimet minulle ja totesi että nyt lähdetään poika ajamaan :lol: Ensimmäiset metrit lähtivät hyvin, monet kaverini ovat sanoneet että heillä auto on sammunut ensimmäisellä kokeilulla, minulla oli alla märkä heinikko ja huonokuuloinen pappani antoi ohjeeksi "reippaasti kierrosta vaan ja sitten kytkintä ylös", no niillä ohjeillahan Lada lähti aika räväkästi liikkeelle kun autoista mitään ymmärtämättä painoin kaasupolkimen lattiaan kiinni niin että Lada soi oikein kunnolla, nurmikko lenti monen metrin päähän ja käsistähän se lähti, onneksi oli tilaa ympärillä enkä törmännyt mihinkään ennen kuin sain vauhdin hiljenemään :D

Olin 7 vuotias silloin kesänä 2001 kun tuon ensimmäisen autoni sain ja sillä oli silloin ajettu 350 000km, pappani oli kolmas omistaja tuolle Ladalle, tuo kyseinen auto on kyllä kokenut kovia kun se on palanut lähes uutena, vuonna 1991 se oli palanut sisältä todella pahasti viallisen sisätilan lämmittimen vuoksi, pappani oli ostanut sen silloiselta toiselta omistajalta halvalla, isäni ja kummisetäni vaihtoivat aivan koko johtosarjan sekä muutamia sisustan osia, kunnostivat ja fiksasivat ja saivat nappiksen vielä iskuun. Tane pappani sitä sitten sisusti oman makunsa mukaan, liimasi kaiken maailman lelu-ukkeleita kojelautaan, apukuskin ovipahvina on joku vanha lattiamatto joka on kiinnitetty ilmastointiteippiä oikein reilusti käyttäen ja se on muuten vielä tänäkin päivänä paikoillaan... :lol: Tänä päivänä tuolla autolla on ajettu hieman yli 378 000km, tuo nappis on ollut minulla nyt 15 vuotta ja kaikki vuodet sillä on ajettu pellossa, tässä vaiheessa viisaammat huomaavat ja osaavat laskea kilometreistä erotuksen, eli 28 000km että voiko niin paljon tulla peltoajelussa 15 vuoden aikana? Siihen voin todeta että Lada ei ehkä ihan aina pellossa pysynyt vaan tuli nuorena käytyä vähän kavereilla kylässä, sekä tehtyä pieniä reissuja yöllä, eikä vain yhden kerran, vaan vähän useammankin kerran... Punainen nappikseni on ollut kyllä aina sitkein auto kaikista, kelillä kuin kelillä se on aina lähtenyt käyntiin ja on siinä oikeastaan aina kaikki muu toiminut paitsi käsijarru.

Millään autolla ei ole koskaan ollut niin paljon tunnearvoa, eikä voi tulla olemaan kuin tällä autolla, koska punaiseen nappikseeni liittyy niin monta muistoa, niin hyviä kuin pahoja, pienenä ollaan kaverien kanssa rällätty ihan jokaisella mahdollisella kelillä, viikon päivänä ja jokaisena mahdollisena kellon aikana, bensaa on palanut vaikka kuinka ja hauskaa on pidetty, myös kaikista tärkeimmät kokemukset ja salaisuudet kerrottu hyville ystäville juuri tuossa autossa, tulee miljoona tarinaa mieleen tästä autosta mutta eiköhän viimein aleta itse asiaan. Eilen pistin siihen startin paikoilleen (oli tullut otettua se lainaan yhteen toiseen autoon yli puoli vuotta sitten), laitoin akun paikoilleen ja kokeilin sitä käyntiin, sehän lähti aivan kuin olisi ollut lämmin moottori, viimeksi tällä autolla on ajettu alle pari vuotta sitten, nyt on näköjään aika tehnyt viimein tehtävänsä ja kytkin on jämähtänyt, viimeisinä peltoautoilu vuosina se toimikin todella heikosti... Laitampa tähän kuvan nykyisestä kunnosta:

Kuva

On lommoa, on ruhjetta, ajan patinaa löytyy vaikka kuinka ja ruostetta, sitä vasta löytyykin, tämä auto on aivan kuin lasten piirretyistä kiviset ja soraset auto jossa lattiaa ei ole lainkaan jäljellä, jo 15 vuotta sitten tuo oli aivan liian ruosteinen läpäistäkseen katsastuksen joten pappani hankki uuden Ladan kun isäni ei jaksanut tuota yksilöä enää hitsata, nyt se sitten vasta laho onkin kun se on savikossa ja märässä heinässä ollut kaikki nämä vuodet... Moni pitää minua varmasti hulluna, mutta tarkoituksena on tehdä tästä autosta ikuinen käyttöauto jolla aion ajaa niin kauan kuin minussa henki pihisee, tämä auto ei tule ikinä olemaan myynnissä mistään hinnasta, se on aivan sama kuinka paljon tuohon tulee rahaa menemään, mutta nyt on mielestäni viimein koittanut aika laittaa tuo auto kuntoon, tänä vuonna se viimein tapahtuu ja odotan jo innoilla tämän projektin aloittamista :)
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

Re: VAZ - 21013 - 1200L -1987 - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Nyt on kaikenlaista pientä kähläystä tullut tehtyä tälle autolle ja kartoitettua vikoja, startin vaihdoin parempaan käytettyyn, kytkimen työsylinterin vaihdoin käytettyyn ja ilmasin kytkimen, nyt tällä pystyy taas ajamaan mutta kytkin toimii kyllä aikas heikosti, taitaa olla pääsylinterikin paskana. Kipinä otti ja hukkui kun ajelin, kuului aivan jumalaton paukaus ja kerrasta sammui, vaihdoin virranjakajan käytettyyn ja taas pääsin ajelemaan parisen kilometriä pihatietä, sitten kipinä hukkui taas eikä enää lähtenyt millään käyntiin, varastosta käytetty puola paikoilleen ja taas pelitti, pitkän aikaa räki ja paukkui, ampui kuin konekivääri, vaihdoin tulpat lähes uudenveroisiin käytettyihin mitkä minulla pyöri autotallin pöydällä ja puhdistelin kaasaria, kakkoskurkun tyhjäkäyntisuutinta eikä sen koko ruuvia mihin suutin tökätään kiinni ei ollut ollenkaan, eikä myöskään seosruuvia, hyvin on peltokäytössä näköjään toiminut ilmankin, kaasun asento on kyllä ollut aina lattiassa kiinni niin eipä ole parin osan puuttuminen haitannut :lol:

Alustan osat ovat ihan jokainen rikki, yhdelläkään tukivarrella, iskarilla tai jousella ei tee mitään, kaikki ovat hajalla, mikään jarru ei toimi, poljin menee aivan lattiaan ja minkäänlaista hidastumista ei tapahdu vaikka varovasti ajelisi 1 vaihteella, käsijarru on täysin jumissa, kaikki osat vaan roskiin ja uusia tilalle, sillähän siitä selviää... Sain hankittua korigrillin vähän aikaa sitten, pian olisi tarkoitus alkaa purkamaan tätä autoa ja lyödä grilliin kiinni, sitten hitsaaminen voi alkaa, korjauspalasista olen laittanut jo listaa Mansemotorsille :)
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Larpisti

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Larpisti »

Ei voi kun hattua nostaa, jos tosiaan tämän laitat kuntoon! :)
Tsemppiä projektiin! :D
Avatar
Rh-
Viestit: 234
Liittynyt: 24.1.2015 20:45
Paikkakunta: Siilinjärvi
Viesti:

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Rh- »

Tsemppiä, toivotaan runsaasti kuvia!
Neuvostoliitossa ei olisi ollut tätäkään ongelmaa.
Axtec, jotta elämä olisi nautinnollisempaa.
VAZ-21051 86 Youtube
VAZ-2104 89
Avatar
Vanja-eno
Viestit: 1978
Liittynyt: 25.9.2003 2:31
Paikkakunta: Bönde
Viesti:

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Vanja-eno »

Tämän kunnostamalla ansaitset kyllä Työn Sankari -arvonimen
* ORIGINAL IS BEAUTIFUL *
"Natseilla oli järjestys. Junat kulki aikataulussa. Kahdeksalta asemalla. Oli natseilla juna. Aina tasalta siinä. Raiteilla kulki natsi." - Rauno Repomies -
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Paljon kuvia kun on toivottu niin paljon niitä on myös otettu, ehkä suurimmaksi osaksi omaksi iloksi jotta voin niitä katsella sitten vuosien päästä että miten raadosta on tullut lähdettyä rakentamaan, mutta aion kyllä myös julkaista kuvia täälläkin sitä mukaa kun tämä auto etenee. On tämä projekti jo mennyt jonkun verran eteenpäin, ei ehkä kovin suurella vauhdilla kun on pitänyt muita omia autoja korjata, mutta ompa edistynyt kuitenkin. Ostin puuilosta 6€ paksun kirjan jossa on tyhjiä sivuja ja olen pitänyt tarkkaa rekisteriä että minä päivänä on tehty mitäkin, sitten kun tämä on katsastettu niin aion pitää tätä huoltokirjaa aina autossa hansikaslokerossa mukana ja merkitsen aina ylös mitä milloinkin on tehty ja kuinka paljon rahaa on mennyt, tässäpä vähän listausta mitä tähän mennessä on tapahtunut:

1.7 Pistin nappiksen käyntiin klo 12:00, vähän oli kaikenlaista pientä vikaa, mutta menipä se pienen ränkkäämisen jälkeen autotalliin ajamalla ja purkaminen pääsi alkamaan. Ihan täysin yksin näpräilin ja nostin moottorin pois, laatikon ja kardaanin myös, ihan kaiken mitä konehuoneessa nyt yleensäkkään oli, puskurit, valot sekä vilkut, niin edestä kuin takaakin, peräkoukku pois, sisustankin purin kokonaan pois ja myös koko auton sähkösarjan, aika rauhakseen tein ja kävin kahteen kertaan päivän aikaan syömässäkin, mutta kun tietää mitä tekee niin eihän siinä hommassa kovin kauan mennyt, työnsin nappiksen pelkkänä rullaavana korina ulos ja kello ei ollut siinä vaiheessa vielä edes ihan 22:00

2.7 Korigrillin kanssa leikkimistä koko päivä, ikinä aikaisemmin en ole tuollaista käyttänyt, eikä se ihan suoraan nappikseen passanutkaan, piti hitsailla 3mm lattaraudasta tukijuttuja jotta korigrilli pysyisi kasassa ja nappis siinä kiinni

3.7 Nostin nappiksen traktorilla korigrilliin kiinni, purin ihan kaikki alustan osat pois enkä säästänyt mitään muuta kuin etupyörännavat kun niissä oli jokaisessa ehjät kierteet, sekä taka-akselin, kaikki muu lenti yhden romuauton kyytiin joka on viety jo paaliinkin, etukelkasta lähtien kaikki oli ajettu paskaksi...

Kuva

10.7 Oli sitten pesu päivä, pohja oli aikas lohduton näky ennen pesemistä, todella paksun ja pinttyneen saven peitossa sekä lattiakin aika hyvin lahonnut...

Kuva Kuva

Autotallista löysin kaikkia vanhoja liuttomia, sotkin kaikki jämät ämpärissä keskenään ja kaadoin nappiksen pohjaan, annoin hetken aikaa vaikuttaa ja katuharjan avulla jynssäsin, sen jälkeen painepesurilla pesu ja pohjasta tuli aikas hyvä, liuotin sekoitus oli jotakin aika jämäkkää koska se kihisi iholla aika ilkeästi ja otti henkeen sekä silmiinkin voimakkaasti, mutta hyvää jälkeä tuli :lol:

Kuva Kuva

Elokuun alussa aloitin hitsaamisen ja olen elokuun aikana ehtinyt yhteensä ehkä hieman yli 2 viikkoa hitsaamaan ihan aamusta iltaan, nyt olen saanut koko pohjan viimein tehtyä, sekä varapyöräkotelon olen vaihtanut, tankin aluslevy on ihan kova ja alkuperäinen, myös peräkontin pohja on koskematon eikä sitäkään tarvitse hitsata lainkaan, kardaanitunnelikin on säilynyt hyvänä, juuri mikään muu ei olekkaan... On kyllä ilo hitsata kun auto on korigrillissä kiinni, on paljon mukavempaa kuin pyöriä auton alla ahtaissa tiloissa ja aina lentää kipinöitä arkoihin paikkoihin ja sitten tulee paljon kirosanoja :lol: Vielä on paljon jäljellä ja monta ongelmaa edessä... Helmat vaihtamatta ja kaikkea muuta, mutta kyllä se tästä pikku hiljaa etenee 8)
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Paljon on hitsattu ja tässä muutamia kuvia hitsailuista, olen tehnyt tätä autoa kelillä kuin kelillä, hyvin on päivät kuluneet työttämänä kun on aamusta iltaan hitsaillut, kyhäsin autotallin seinää ja nappista vasten lankuista, auton vanteista ja pressusta jonkinlaisen virityksen jotta olen pystynyt hitsaamaan pahimmillakin rankkasateilla. Välillä on meinannut olla näpit ihan kunnolla jäässä kun on kylmä syystuuli puhaltanut, on kosteaa, märkää, koleaa... Mutta ei auta, valmiiksi on saatava, on keli mikä hyvänsä...

Kuva

Varapyöränkotelo piti vaihtaa, mutta tankin aluslevy oli erittäin hyvä ja kova, tietysti pintaruosteiseksi mennyt, mutta vaikka kuinka tökin niin kyllä se hyvä on eikä lainkaan mädäntynyt, jopa tankin aluslevyn lähellä oleva alkuperäinen roiskeläpän kiinnike on säilynyt hyvänä!

Kuva Kuva

Apukuskin puoleisen koko lattiapalan joutui vaihtamaan ja taakse asti tekemään leveänä suikaleena, uudesta lattian korjauspalasta vedin ihan tarkoituksella rälläkällä tunkinputken irti, samoiten takaa jäänteet siitä missä tunkin nostokohta on joskus ollut, tästä kun ollaan tekemässä ikuista käyttöautoa niin tämä ei niitä putkia tarvitse, suotta vaan menee kaikkea paskaa niiden sisään ja siitä se mätäneminen sitten taas alkaa, pärjään ihan hyvin renkaiden vaihdossa ja muissakin remonteissa kun nostan hallitunkilla keskeltä taka-akselia tai sitten etupalkin keskeltä

Kuva Kuva

Kuskin puolelle oli sama homma, pehmeäksi oli sieltäkin lattia mennyt ja aika paljon pahemmaksi kuin apukuskin puolelta

Kuva Kuva

Runkopalkitkin olivat alkaneet murenemaan taitoskohdasta jossa runko nousee ylöspäin kohti konehuonetta, nämä kohdat on hyvä olla Ladassa kunnossa koska kovempaa ajaessa kori saattaa nitkahtaa ja näistä kohdista revetä, olen aika monesta Ladasta näitä parsinut kun on tullut ihan selvä V-muotoinen rako kun on jo koppa nitkahtanut, 1.5mm paksusta pellistä hitsasin rungot kuntoon, apukuskin puolelle ei joutunut kovin paljoa, mutta kuskin puolella oli tämäkin paljon pahemmassa kunnossa

Kuva Kuva

Todella suureksi ihmeeksi jäi takapyöränkotelot, mihinkään ei ole koskaan minua ennen koskettu hitsauslaitteella, mätiä takatuuppari Ladoja olen parsinut ennenkin ja yleensä takaa on saanut pyöränkoteloihin hitsata vaikka kuinka ja paljon, mutta tässä autossa niin kuskin kuin apukuskin puolelle oli oikeastaan vaan vedenpoisto reijistä lähtenyt vähän leviämään, molempiin pyöränkoteloihin riitti kun hitsasi noin kämmenen kokoiset laput, tämän korin kilometrit huomioon ottaen ja kaikki se savikossa ajaminen, aivan käsittämätöntä... :shock:

Kuva Kuva
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Löysin erittäin hienon kyltin kun siivosin autotallia, oli pakko hakata sen nappiksen eteen ettei vaan muut romut yritä lähestyä sitä, jottei ruoste vaan tarttuisi toisista autoista :lol:

Kuva

Apukuskin sisähelma meni vaihtoon, samoin b-pilaria piti alareunasta korjata kun se oli ruostunut lähes poikki asti, aika erikoinen homma kun kuskin puolella b-pilari oli taas ihan hyvä, yleensähän kuljettajan puoli menee pahemmaksi kun vastaantulevista autoista lentää kaikki kura päälle, eteenkin talvella loska ja suolapaska, mutta jostain syystä apukuskin puolelle on jäänyt ruoste muhimaan tuohon pilariin...

Kuva Kuva

Helmaa piti myös jatkaa molemmista päistä kun mätää oli sen verran paljon että helman pintapelti ei edes riittänyt...

Kuva Kuva

Kuskinpuoli oli jälleen tässäkin asiassa paljon pahempi, alkuperäistä helman vahvikepeltiä oli sentään jonkun verran jäljellä mutta uusihan sinnekkin oli laitettava, kuskin puoleinen lokasuoja oli jo mädäntynyt alareunastaan kokonaan irti helmasta

Kuva Kuva

Sama juttuhan se oli kuljettajan puolella, ei helman pintapelti riittänyt kun oli helma niin heikossa hapessa, molemmista päistä sai itse jatkaa...

Kuva Kuva

Apukuskin etupenkin palikka oli hieman huono, mutta sain sen korjattua hitsaamalla ihan hyväksi, kuskin puolelta taas oli mennyt niin huonoksi että sen vaihdoin yhdessä lattiankorjauspalan kanssa missä se oli valmiiksi kiinni, mutta hitsailin sitä vahvemmaksi ja tukevasti lattiaan jotta se ei repeäisi niin helposti irti

Kuva Kuva

Ja vielä kevennyksenä tähän, noin 3kk kun tässä hitsaillut niin ei meinaa enää hitsaaja pysyä perässä kun alkaa jo Lada kukkimaan ja tässä tapauksessa ihan kirjaimellisesti kun tämmöinen on jo ilmestynyt c-pilariin :lol:

Kuva
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Kori alkaisi olemaan viimein aikaslaille kunnossa, ainakaan se ei ole enää kovin mätä, mutta vielä on tekemistä jäljellä, esimerkiksi tämmöinen ongelma joka tuli purku vaiheessa, etupalkkia irroitettaessa meni neliökantainen pinnapultti korista poikki, se oli jo niin mätä ja kierre syöpynyt...

Kuva

Kävin hieman ostamassa tarvikkeita, täysin uusi alkuperäisvaraosa etupalkki minulla onkin ollut jo hankittuna, mutta rakensin ensin kokoonpanon käytetyllä etupalkilla ennen kuin uskaltauduin poraamaan uutta etupalkkia. Hieman 5cm leveää ja 3mm paksua lattarautaa ja oikein paksua putkea. Putki oli erittäin hyvää mitä sain yhden pienemmän metallipajan ylijäämä roskiksesta, 30mm paksua ja 16mm reikä keskellä, seinämä vahvuutena siis 7mm, ei pitäisi ihan heti mennä lyttyyn, sitten vielä m16 pultteja 4kpl 8.8 kovuudella ja niihin aluslevyt sekä lukkomutterit

Kuva

Varaosa-autolla harjoittelin ensin, teurastin yhdestä paperittomasta axtecin kopasta rungon auki ja ihmettelin että mitä se sisältää, no sitten tuumasta toimeen ja tekemään itse perässä. Mielestäni rungon putkittaminen onnistui hyvin, ei se ollutkaan niin vaikeaa kun aluksi ajattelin

Kuva Kuva

Uutta etupalkkiakin hieman muokkailin, niissä kun on varsin ikävät nuo neliökantaiset pultit joita painaa vain tuollainen kieli jotta ne eivät pyörisi läpi ja senhän ne osaavat välillä irroitatteassa tehdä, joten hitsasin kaikki 4 pulttia tiukasti kiinni etupalkkiin, harvoin noista kierre menee, mutta jos sellainen sattuu joskus tapahtumaan niin aika ikävä noita on vaihtaa, siinä vaiheessa ostan sitten ennemmin uuden palkin

Kuva Kuva

Uusi etupalkki hitsattuna, porattuna ja lattaraudat rakennettuna

Kuva

Tuolta se näyttäisi autossa paikoillaan, olen tyytyväinen lopputulokseen, parempi tehdä kerralla kunnolla kuin sitten joskus alkaa jälkeenpäin räpeltämään, on rakennettu matkien aivan oikeita kilpa-autoja, nyt luulisi 1200cc myllyn pysyvän tiukasti paikoillaan, ettei vaan joskus valoista ripeästi lähdettäessä irtoa kone kaikkine ripustuksineen :lol: Mutta parempi olla kori kunnossa, sitten kun orkkis 1200cc on ajettu loppuun niin sitten tilalle kyllä vaihtuu varmasti 1700cc

Kuva

Iski vielä yksi tuuninki idea kun oikein rakentelun makuun pääsi, tämä kori kun ei tule koskaan museoleimaa näkemään niin tuli idea että tahdon tähän kanttilampusta paisuntasäiliön telineen jotta saisin paisuntasäiliön kätevämmin kuminauhalla kiinni, minusta se systeemi on paljon parempi kuin nappiksen alkuperäinen peltinen panta kaikkine jousivirityksineen, kuminauha on paljon helpompi ja miellyttävämpi käyttää, joten se oli hyvä vaihtaa koska tähän autoon tullaan varmasti tekemään remonttia vielä todella monen monta kertaa... Ei muuta kuin rälläkkä soimaan ja samasta axtecin kopasta sahaamaan paisarin telinettä irti, nyt se olisi sitten hitsattuna nappikseen

Kuva

Vielä naputtelin taltan ja vasaran avulla ihan kaikki bitumit pois lattiasta, oli hyvä että tuli siihen hommaan ryhdyttyä, sillä vielä löytyi pari pientä reikää :?

Kuva Kuva

Nyt aletaan olemaan jo voiton puolella, mutta vielä olisi kaikkea pikku näpräystä jäljellä, ihan pari pientä paikkaa jäljellä ja peräkontin pohjaan pitäisi rakennella pinnapultteja uusiksi millä jarrupaineensäädin sekä siihen liittyvä tanko tulevat kiinni, nekin meni oikeastaan kaikki poikki... Suurin osa turvavyön pulteista meni poikki vaikka yritin niitä kuinka paljon liuottaa irroitusvaiheessa, niissä onkin ihmeellinen kierre, nimittäin M11x1.25 ja tiheällä kierteellä :shock: Olen ostanut valmiiksi jo sellaisen kierretapin jolla pystyn korjaamaan nuo korin alkuperäiset mutterit ja kasaamaan vyöt orkkis pulteilla, jahka nyt ensin poraan nuo katkenneet pultit pois.

Tulevan viikonlopun ohjelmana olisi kipata koppa taas kyljelleen ja poistaa ihan kaikki alustamassa, sen jälkeen vielä tuulilasi, takalasi, kattoverhoilu, peräkontinluukku sekä joitakin hyvin pieniä osia irti ja vien korin hiekkapuhallettavaksi. Saas nähdä kuinka kiire aikataulu on tullut taas tehtyä itselle kun hiekkapuhallusaika on varattuna torstai aamulle 13.10... Tarkoituksena olisi hiekkapuhaltaa ihan koko lattia sisäpuolelta sekä konehuone, peräkontti (ehkä??) ja aivan koko pohja pyöränkoteloineen, sen jälkeen pintaan vedetään jämäkkä sinkkimaali jotta tästä korista tulisi tosiaan ikuinen eikä ihan heti alkaisi ruostumaan nyt kun olen niin suuren vaivan nähnyt että olen kaiken hitsannut kuntoon, sen jälkeen olisi tarkoitus itse maalailla epoksilla autotallissa kaiken sinkin päälle, sitten toimittaa kori tullaavana ruostesuojaukseen jotta pohjaan vedetään ruiskulla tosi paksu kerros alustamassaa, samalla saavat liikkeessä suojata joka ikisen kotelon, eli helmat, rungon palkit yms ihan kaikki jotta tästä tulisi hyvä ja pitkä ikäinen kori, tässä asiassa luotan ammattilaisiin ja sen jälkeen aion tehdä jatkossa ruostesuojaukset itse aina säännöllisesti, toivottavasti ei nyt ainakaan seuraavaan 10 vuoteen tarvitsisi uudestaan ottaa kemppiä kauniiseen käteen ja alkaa tätä koppaa paikkaamaan :D
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Avatar
Ladaritari
Lada kerhon jäsen
Viestit: 526
Liittynyt: 3.1.2012 20:30
Paikkakunta: Korpilahti (Jyväskylä)

Re: VAZ-21013 - 1987 - 1200L - Ikuinen Ystävä

Viesti Kirjoittaja Ladaritari »

Oli tosissaan aika kova homma poistaa kaikki alustamassa 3 päivässä perus käsityökaluilla ja käytännössä ihan yksin, emäntä ja yks kaveri olivat muutaman tunnin ajan auttamassa, mutta suurimmaksi osaksi tein ihan itse koko homman. Vain minä, vasara, taltta, kauhea räntä/lumisade, kylmä viima ja ankeaa oli... Hyvin vähän tuli nukuttua parina yönä kun aamusta ilta myöhään työstin vain tätä autoa, viimeisenä yönä en ehtinyt nukkua lainkaan mutta sain homman tehtyä siinä ajassa kuin piti ja ehdin viemään korin hiekkapuhallettavaksi.

Kuva

Korista hiekkapuhallettiin oikeastaan ihan kaikki muu paitsi pintapellit, lattia puhallettiin sekä sisältä että alta kaikkine pyöränkoteloineen, konehuone sekä peräkonttikin, vain kattoon ei uskallettu kajota kun oli sen verran urakkamallin hiekkapuhalluslaitteet että se olisi mennyt varmasti kupruille tai vielä pahempaa, mennyt puhki asti. Nappishan mureni hiekkapuhalluksessa kuin olisi lyönyt ihan normaalia kirjoituspaperia silppurista läpi, vaikka olin itse syynännyt kaiken läpi ja koputellut että ruostetta ei ole ja kaikki on hitsauksen osalta ok, niin toisimpa kävi. Kyllähän kaikki tuntui kovalta, mutta lattia oli ilmeisesti ajan saatossa muuttunut monesta kohtaa ohueksi ja isoja reikiä oli siellä täällä kun puhallus oli viimein ohi...

Kuva

Hiekkapuhalluksen jälkeen jäätiin miettimään että mitä tuolle korille oikein tehdään, et ei ole oikein järkeä maalata kun reikiä on niin paljon, että hitsata kyllä täytyisi ja paljon. Sain onneksi luvan jäädä kyseiseen halliin hitsaamaan nappista, oli kyllä aivan mahtava kokemus hitsata Ladan koria joka on korigrillissä kiinni hiekkapuhallettuna, ei tarvinnut kuin rälläkällä vetää ohkaiset palat irti ja hitsata uutta peltiä tilalle, homma kävi näppärästi mutta kyllähän siinä aikaa silti meni kun isoja reikiä paikkaili... Kolmena päivänä kävin hitsaamassa usean tunnin ajan, kun homma oli ohi niin laskin kaikki reiät ja niitä oli yhteensä 52, suurin osa oli noin kämmenen kokoisia, osa vielä isompiakin :lol: Mutta viimein maalaaminen onnistui, ihan kaikki mitä oli hiekkapuhallettu maalattiin sinkillä ja sen jälkeen epoksilla, nyt tuon korin pitäisi kyllä olla aika ikuinen, vielä kun ruostesuojauksen tekee kunnolla niin sit ei tarvii tätä autoa tulla hitsaamaan pitkään aikaan, toivottavasti ei koskaan. Vielä en ole osannut päättää että miten menettelen ruostesuojauksen kanssa, tutullani olisi mahdollisesti sellainen ruisku jolla pystyisin itse vetämään massan pohjaan ja kaikkiin koteloihin, täytyy vielä harkita että vienkö tätä ammattilaisille suojattavaksi kun he arvioivat työn hinnaksi 500-700€, aika paljon halvemmallahan siinä kyllä pääsisi jos itse tekisin, toisaalta hinnalla ei ole ihan niin väliä, vaan sillä että tulos on parasta mahdollista. Korin kanssa hiekkapuhalluksessa kävi myös nappiksen alkuperäinen taka-akseli, ihan uudet etujarrukilvet sekä kanttilampun takajarrukilvet ja ne sinkittiin myös sekä maalattiin oikein kestävällä kiiltävän mustalla. Hiekkapuhallus, sinkillä ja epoksilla maalailu tuli maksamaan kaikkine töineen hieman yli 1000€

Kuva Kuva
Ladafarmillani on 100 Ladaa:
90 takavetoista
9 Nivaa
yksi Samara
+ muuta itäkalustoa runsaasti
Vastaa Viestiin