Oma elämäsi, kuinka sen koet?

[lada-juntti]

Hyvin varmaankin, vai mitä?

[PöyhöinKuusaalt]

Mielenkiintoista. Aihettahan on käsitelty kautta historian ja jokainen UskomusJärjestelmä vastaa tuohon kysymykseen omallatavallaan tai ainakin pohtii moista.

Myös Filosofia ja monet muut ajatesuunnat ovat pyrkineet vastaamaan aiheeseen. Ja näkökulmia tuohon riittää.

Voi olla, että muutkin eläväiset kuin vain immeiset pohtivat tai ovat tietoisia kysymyksestä, vaikkei meidän kapasiteettimme ole riittävä ottamaan selvään muiden olevaisten käsityksistä. Siis Länsimainen Tiede ei kykene tuollaista selvittämään ja selittää sen siten, ettei monillakaan muilla eläväisillä voi olla ajattelua ja filosofointia.

Mutta ELÄMÄ! Voiko sillä olla ajasta riippumaton tarkoitus? Onko ElämänTarkoitus aina aika- ja kokija sidonnainen, sidottu kulloiseenkin yhteiskuntaan ja elämäntapaan? Onko ElämänTarkoituksen määrittely ja pohtiminen tärkeää vain yksilön itsensä kannalta? Onko ElämänTarkoitus jotakin samaa kuin se, miten koemme elämämme, sen ongelmat ja ilot, arkipäivän ja haaveet?

Onko elämän tarkoituksen selvittäminen tärkeää vain siksi, että voisimme edes hivenen yrittää ymmärtää tätä ympärillämme olevaa suurta käsittämättömyyttä ja sen ilmiöitä? Tuleeko elämästä parempi, onnellisempi, helpompi tai vain siedettävämpi jos vakuutumme siitä, että meillä on täällä joku vain olemista ja elämistä suurempi merkitys?

Vaikeita kysymyksiä. En edes pyri vastaamaan niihin.

Tähän kuitenkin näkökulma:

Elämä ei ole ehkä kuitenkaan Tuote, kosketeltavissa oleva asia, jota voitaisi arvioida omana kokonaisuutenaan. Elämä on jotakin muuta, kuin tyhjentävästi määriteltävissä olevaa. Tämä siis tarkoittaisi, ettei eri yksilöiden välille voida määrittää sitä, mitä itse Elämään sisältyy eikä näin voida edes vertailla käsitettä Elämä.

Siis jokainen määrittelee elämänsä itse. Täten myös ElämänTarkoitukset ovat kaikille varsin erilaisia, vaikka niillä olisikin yhteisiä piirteitä. Tarkoitus muodostuu erilaisista tilannesidonnaisista selityksistä elämälle.

Tiukasti Astrologisesti ajattelevat eivät näe millään mitään tarkoitusta, koska kaikki on vain ValtavaaEnergiaa, sattumanvaraisesti virtailevaa. Vastapoolina ovat tiukat uskomusjärjestelmät, jotka ovat kaikenkattavia MaailmanSelityksiä.

Mielestäni ElämänTarkoitus ja se, miten kukin kokee elämänsä eivät ole sama asia eivätkä ole riippuvaisia toisistaan. Vaikka löytäisi elämänsä tarkoituksen ei sen seurauksena ole Onnellinen, Onneton tai jotakin muuta.

Mutta tällaista.

"Elämää ei sen enempää on kaikki tää, koita ymmärtää.
Elämää ei sen enempää. Sun muistos koitan säilyttää..."

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Onko sillä elämällä yleensäkkään tarkoitusta, jos on kuka on sen määritellyt ja missä tarkoituksessa. Silloin maapallomme syntyhistoriassa sen eri vaiheissa jostakin suuresta sattumasta syntyi alkukantaista elämää, jotkut sanovat sen tarkoituksella luoduksi luojansa omaksikuvaksi. Saman kertomuksen mukaan luodulla elämällä oli ohjeena lisääntyä j täyttää maa. Silloin sen tarkoituksena olisi ainoastaan lisääntyminen.
Kehityshistorian aikana elämä on muuttanut monesti muotoaan ja on syntynyt erilaisten kehitysvaiheiden ja mutaatioiden tuloksena ns. elämänylinaste, eli ihmiseksi kutsuttu olio. Aivojensa kehittyneisyydestä johtuen tämä olio rupesi järjestelemään elinolosuhteitaan mielllyttävimmiksi ja kehitteli kaluja, vehkeitä, koneita ja laitteita helpottaakseen olemistaan ja elämistään. Elämän jatkaminen on kehittynyt miellyttäväksi toimenpiteeksi jolla oikeastaan taataan tulevat sukupolvet. Kuolema on elämän välttämättömyys näinkin pienellä planeetalla missä me nyt, ennen meitä ja tulevat sopivat elämään ja luonnon tuottamat elämiselle tarpeelliset ravintoaineet riittävät. Jos kuolemaa ei olisi loppuisi kohta myös ihmisolioiden elämä.
Mielestäni elämällä ei periaatteessa ole muuta tarkoitusta kuin kehittyä ja jatkaa elämää. Se on sitten eläjien omaa halua ja toimintaa elämän laadulliset olosuhteet ja helppous, sekä sen pitkittäminen kehittyneen lääketieteen ansiosta. Jonka varjopuolena on nykyinen ns. liikakansoitus ihmisten keski-iän kasvaessa. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka ei tule toimeen yksinään vaan on järjestäytynyt erilaisiin yhteisöihin ja siitä se vasta elämälle tarkoituksien keksiminen ja etsiminen on alkanut, josta on erilaisia hyviä ja huonoja esimerkkejä olemassa ja jotka jatkuvasti lisääntyvät. Toisen hyvä luokitellaan toisessa elämäntavan koulukunnassa huonoksi ja tästä konfliktit alkavat sekä pysyvät voimissaan.
Toivottavasti tulevat elämän vaiheet kehittävät oliolle aivoja suvaitsevampia asenteita hyväksyväksi. Me olemme tässä kehitysvaiheessa melko "Yksipuisia" tai "Yksiniittisiä" joten varaa kyllä on.
Tästä voisi kirjoittaa romaanin ja on elämästä kirjoitettukin kaikki mitä on saatu aikaseksi on sitä itse elämää. Kaikki on kehää ja uusiutuvaa.

[Jusu]

tää juttu kuuluu hömppä-osastolle, mutta siellä ei ole äänestysmahdollisuutta.

Kyllä tuonne hiekkalaatikolle mun mielestä voi äänestyksen väsätä.

Tosin tällaiseen aiheeseen on vaikea äänestämällä vastata. Toisinaan voi olla elämäänsä hyvinkin tyytyväinen ja toisaalta ei, joten vaihtoehtoja pitäisi olla runsaasti erilaisia, niitä pitäisi ehkä saada valita useampia ja joskus niitä pitäisi saada vaihtaa.

Itse en siis aio äänestää mitään enkä kyllä ala omaa elämääni tässä muutenkaan ruotimaan, saattaisi mennä koko voorumi nurin mokomasta paskasta.

Elämähän on loppujen lopuksi vain maailman yleisin sukupuolitauti.

[PöyhöinKuusaalt]

Kuten Ukki tuossa viittasi ja minäkin tuossa otin asian esiin, Länsimaiset kovat luonnontieteet eivät keinoillaan kykene kovinkaan monimuotoisia ElämänTarkoituksia aikaan saamaan. Mutta on huomioitava, että nämä tieteet edustavat vain pientä pientä näkökulmaa maailmaan. Väitän, että suuri osa maailman ihmisistä (eläimistä) ei välitä vähääkään luonnontieteellisestä MaailmanKuvasta.

Luonnontieteiden MaailmanKuvan määrää tiedeyhteisö. Se määrittää mikä on ja miten tehdään Oikeaa tiedettä ja tuotetaan Oikeaa tietoa. Harva ottaa tätä huomioon. Tiede määrittää Elämän(tieteen)Tarkoituksen itseään varten. Muut sitten voivat käyttää tätä ns. oikeaa tietoa kuten haluavat.

Tiede voi väittää, että ElämänTarkoitus on lisääntyä ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä sekä turvata jälkeläisten kehittyminen sukukypsiksi. Tämä on totta. Mutta se on vain yksi totuus. Tuon LuonnonTieteiden väiteen arvo ja totuus jää jokaisen yhteiskunnan, kulttuuripiirin, kansan ja viimein yksilön oman arvion varaan. Ja edelleen huomattava on, ettei suurin osa maailman ihmisistä tiedä eikä perusta moisesta näkökulmasta pienimmässäkään määrin.

[liero]

hmm. minä olen mielestäni onnellinen, ja tyytyväinen, toki paremminkin voisi olla mutta mitäs sitten.... pitää olla tyytyvainen ja olla onnellinen siitä mitä omaa. se ei estä silti tavoittelemasta parempaa mutta on syytä pitää alati mielessä...

[Ukki]

Tervehdykset toivottelen.
Elämässä on erilaisia jaksoja ja tapahtumia, jotka tapahtuvat ja joista otamme vertailukohtia määritelläksemme olemmeko onnellisia, tyytyväisiä, iloisia jne. Vertailu on vastakkainasettelua, onneton, tyytymätön, surullinen ym. Jos esim. ei ole ollut onneton kuinka voi tietää olevansa todella onnellinen, entäs iloinen jos ei ole ollut surullinen.
On tilanteita joissa kokemukset ovat niin voimakkaita, että menee pitkäkin aika ennen kuin sen on ns. sulatellut. Kun joku omainen, ystävä, tai muuten läheinen on esim. kuollut, niin osanotto ja surunvalittelut ovat merkityksettömiä ne katoavat unohduksiin kuin vesi sorsan selastä. Se mikä on ollut tässä hetkessä on jo heti muuttunut historiaksi eikä sitä voi enää muuttaa. Tapahtumat ovat ne tässä ja nyt joihin reagoida. Sitä emme tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu vaikka suunnittelemme ja luomme aikatauluja, päivämääriä jne. tulevaisuuden ennustamiseksi. Vain alkeishiukkasen hetkellinen olotilan aika niin kaikki onkin ollut tyhjänpäiväistä yritystä ennakoida mitä elämä ns. toisi tullessaan.
Ennustaminen on helppoa, mutta se, osuuko se kohdalleen on jo toisen porinan väärti. Arvailla voi ottamalla huomioon mitä on tapahtunut aikaisemmin samantyylisessä tilanteessa ja vetää siitä arvionsa. Kaikesta tapahtuneesta pitäisi ottaa ns. oppia ja välttää sellaisia toimenpiteitä joista on ollut haitallisia seurauksia aikaisemminkin. Mutta ihmisinä olemme kuitenkin "Visakalloisia sonneja" Mutta heti otamme opiksemme kun tarpeeksi monesti tapahtumia on ollut omalla kohdalla.
Sellaista se elämä vain on valtaosalle emme voi mitään, muuta kuin kärsiä tai nauttia nahkoissamme.

[Kessu]

Täytyy olla omaan elämään tyytyväinen kun on (velkainen)katto pään päällä ja ruokaa naaman edessä.
Mitäpä sitä muuta tarvitsee, kun kaikilla ei ole edes sitäkään...
Ja ehkä tärkeimpänä se , että tili pamahtaa tasaisin väliajoin, kun sekin nyky-Suomessa tuntuu olevan harveneva ilmiö...

['aatee']

Mitäs tässä hyvää kummempaa,kun muija löytyy, nortti maistuu ja 2 isolohko Ladaa löytyy

[Samara87/88]

Valitsin Vaihaan elämääni, koska se kuulosti sopivan eksoottiselta.

Varmaan oikeasti tuohon kyselyyn voisi vastata eri elämäntilanteissa ihan laidasta laitaan, en tiie onko kenellekkään tervejärkiselle hyväksi ruveta näitä liikaa miettii, terapiaa touhuta pihalla ja laitella autoa Pää tulee kipeeksi liiasta miettimisestä