Käyntiin hinaaminen ei ole edelleenkään kovin hyvä asia. Vaikka ladan katalysaattorin tuntuu kestävän käsittämättömiä määriä pensaa, niin kaikki katalysaattorit tuskin kestävät.Sdelano v SSSR kirjoitti:Takavuosien "kielto" käyttää jäätymisenestoainetta ruiskuvehkeissä lienee ollut eräs taannoisista lukemattomista taikauskoista, joita syntyi katalysaattorien ja bensiiniruiskutuksien yleistymisen aikoihin ("ei saa hinata käyntiin", "ei saa käyttää jäänestoa" jne.). Mitään järjellistä perustetta en keksi. Ehkä on pelätty polttoainepumppujen jurahtavan, suuttimen kirahtavan ja läppäakselien leikkaavan kiinni
Dieselissä polttoaine voitelee polttoaineen syöttöjärjestemää. Pumput ja suuttimet tarvitsevat voitelunsa, ja voitelua alkoholi vaikeuttaisi, koska toimii liuottimen tavoin.Sdelano v SSSR kirjoitti:Dieselmoottorien osalta ymmärrän alkoholien käyttökiellon sikäli, että useissa dieselpolttoainejärjestelmissä on ennen suodattimia erillinen vedenerotin, jonka toiminta saattaa estyä jäänestoaineen vuoksi.
Dieseleihinkin on myynnissä jäänestoa. Vedenerottimen toiminnan kannalta alkoholilla tuskin on mitään merkitystä. Tai ainakin kuulen tuommoisesta ensimmäistä kertaa.
Kaasutinautoissa jäätymiselle arat paikat ovat uimurikammion pohjalla mahdollisesti oleva vesi. Liikkeellelähtiessään vesi saattaa jäätyä myös toiminnan kannalta tärkeisiin paikkoihin, vaikkapa suuttimiin. Jääneston tarkoitus, pieninä määrinä eli 1-2%, on siirtää vesi järjestelmästä palotilojen kautta takaisin ilmaan.Sdelano v SSSR kirjoitti:Tosin jääneston käytöstä ei ainakaan monipisteruiskuissa ole mitään hyötyäkään. Jäänmuodostukselle altis paikka kun on kaasuläpän (ja kaasutinmoottorien venturien) seutu, minne monipisteruiskun polttoaine ei vaikuta sitä eikä tätä. Kyseinen jäänmuodostus johtuu muuten imuilman sisältämästä vedestä, ei polttoaineen.
Tuommoiset sivistyssanat saattavat tehdä johonkin vaikutuksen. Minen noista ymmärrä. Vaikka autonasentaja olen, niin en ole oikeastaan tuommoista sanaa kuullutkaan, ainakaan tässä yhteydessä.Sdelano v SSSR kirjoitti:Suurpainebensiinipumppujen (eli ruiskuvehjepumppujen) voitelu on pumpun käynnistymishetkeä lukuunottamatta hydrodynaaminen. Polttoainelaadulla ei ole asiaan käytännön merkitystä, jos teoriankaan.
Sen tiedän, että kovaa se pumppu siellä pyörii, joten voitelua tarvitaan.
Etanolilla pestiin muuten käsiä, kun pelättiin tautia. Ne jotka bensan kanssa ovat lätränneet, ymmärtävät, että kyse on eri aineesta, hajunkin perusteella. Etanoli puhdistaa paremmin.