Ladaboard

Uitukki kirjoitti:

pavlik morozov kirjoitti:kotiväki käyttää kahvista sumpin lisäksi sanaa soroppi. mistäs se oikein on peräisin?

Onko kotiväki mistä syntysin? Itse olen kainuulaissyntyisen suusta tuon soropin kuullu.

toompereelta kattonnääs

voihan tuo olla venäläisperäinen sana kun olihan siellä venäläinen varuskunta kauppiaita yms tsaarinaikaan.

entäs repsikka? autonapumies...

"venäjän sanasta grebščík. Tämän sanan varsinainen merkitys on "haravoitsija", eli se on alkuaan viitannut niittäjän perässä kulkevaan haravamieheen"

Soroppi varmaan on venäjältä lainattu myös. Varmaan jokin venäjänkielinen kahviin liittyvä sana on kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettuna muistuttanut soroppi -sanaa. Pannu on venäjäksi сковорода, jotenkin tuo soroppi liittyy pannun pohjalle jääneen jämäkahvin tai muuten huonon kahvin nimityksiin.

myös muurarin repsikasta puhuttiin.

Arkikieleen kuuluva sana on lainaa venäjän sanasta grebščík. Tämän sanan varsinainen merkitys on "haravoitsija", eli se on alkuaan viitannut niittäjän perässä kulkevaan haravamieheen. Repsikka on mainittu suomen kielessä jo 1800-luvun puolella, Elias Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa 1866.

Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)

onkos kukaan nähny heiniä laitettavan haasialle? yks kaveri tuolta pohjoishämeestä kotoisin sanoi että heidän kotopaikalla laitettiin haasialle eikä seipäälle. varmaan 7-80-luvun vaihteessa vielä.

Minä itsekin olen laittanut pienenä heiniä "haasiolle", ja oli 80/90 -luvun vaihde. Kainuussa sanottiin haasioksi. Se on hieman eri tyypin kuivatusmuoto kuin yksittäiselle seipäälle laitto, seiväsrivin välillä kulki naruja, jotka teki heinille ilmaväliä kuivamisen avittamiseksi. Heinien ladonnan edistyessä sidottiin aina ylemmäs uusi naru, samaan tapaan kuin seipäälle laitettaessa lisättiin nauloja seipääseen. Muitakin sovelluksia varmaan oli. Taitaapa tuo kuivatustapa olla kotipaikan naapuritalossa vielä käytössä, melko varmasti näin siellä heinät haasiolla vielä viime kesänä.

isäukko väitti että ko naapuritalossa sen takia laitettiin haasialle kun oli niin vetiset pellot. taitaa olla itäistä vaikutusta, niinkuin pohjoispohjanmaankin jossa kasakat jalosti väestöä.

koussa tai koussikka ja ponjaaminen on isän sanastoa. eikä ole evakkosukua.

Kotipaikan naapuriporomies laittaa vieläkin haasiolle heinän kuivumaan. Haasiona toimii kylläkin narujen sijaan poroaidan aidakset.

Alunperin niissä haasioissa olikin poikkipuut narujen sijasta.

Päätalon usein käyttämä "ennen sijan pieremistä". Merkitys on selvä, mutta mikä on sen alkuperä?

Olisko noita heiniä laitettu haasialle siksi kun heinä on luonnonheinää? Karkea timotei kuivaa seipäälläkin. Savossakin laitettiin heinää haasialle kuivumaan aikoinaan.
Jossakin Päätalon kirjassa taidettiin selittää tuo sian piereminen, ei muista tarkemmin. Josskin muussa kirjassakin olen törmännyt tuohon sianpierentä sanontaan, olisko Martti Väisäsen...

Mitkä ovat litkat?
Jollakin edellisellä asuinpaikkakunnallani, oliko Imatra vai Kouvola, törmäsin usein sanaan litkat.
Merkityksen tulin tuntemaan. Tietääkö joku?

Perhokalastajat puhuu jossakin päin perholitkoista.
Liittyskö tuo puunuittoon, Pavlovitsin hakema sana? Vieraalta kyllä kuulostaa...

Kasakoiden jalostavasta vaikutuksesta. Turkulaisessa geeniperimässä on n. 17 % venäläistä. . .

Kaupankäyntiin tuo viittaa.

Kaupanpäällisiä imatralaiset sanoivat litkoiksi.

Eiks litka ole sellainen monikoukkuinen onki? Siis samalla "nykäisyllä" voi saada monta kalaa, eli olisiko siksi tuo kaupan kylkiäinen kääntynyt litkaksi?