Ladaboard

Siis oliko syy liian paljon auki oleva tyhjäkäyntisuutin?? Vai löysitkö jotain muuta?

Pitäisi aloittaa pihasaunan lattian teko. Vanha petonilattia poistimme edellisvuonna. Ei enää petonilattiaa, kun työläs rakentaa ja painava. Petonilattia(laatta) painanut päätysokkelia vinoon ja siksi tarvii saada kevytrakenteinen lattia. Tarkoitus kestopuusta runko ja tollasta Hydropanel levyä suuniteltu laittaa. Onko kellään kokemusta levystä? Lattiaan eristeeksi tollasta edullista Solupak EPS120. Onko siitä kokemusta?

Mille kohtaa näissä vanhemmissa mittaristoissa lämpömittarin viisari nousee normilämmöillä?
Siis omani 1981 mallia.

Nappiksessa mulla on pysynyt siinä puolenvälin kohdilla ja kuumilla keleillä sen d:n laidassa.

pressa kirjoitti:Siis oliko syy liian paljon auki oleva tyhjäkäyntisuutin?? Vai löysitkö jotain muuta?

Oli vähän sellainen moni vikainen mutta nyt kun pystyi tuota tyhjäkäynninsäätöä laittaan pienemmälle ilman ettei kone sammunut niin tuolla se sitten korjautui. Osaltaan vielä vaikutti se kaksinkertanen polttoaineen painekkin tuohon eli oli tuosta säätimestä jotain hyötyäkin. Nyt sai vieläkin laittaa ruuvia paljon kiinnipäin kun sai sytkänkin säädettyä kohdalleen kun oli noin 10 astetta myöhäsellä. Vielä alkaa hieroon nuo säädöt uusiksi kun paljon on saatu muualta ensin kuntoon.

Meillä ollut jo vuosia Telia yhteyskotiin ADSL, Telia TV. Tällänen paketti, joka maksaa 37e.kk. On erikseen kaksi matkapuhelin liittymää, mitkä sisältävät nettiyhteyden.
Miten pitää toimia, jotta saisimme pelkän TV toiminnan? Maaseudulla asutaan, joten anteeni pitää ainakin hankkia, mitä muuta?
Digitelevisio on.
Pöytätietokonetta käyttäisimme älypuhelimen kautta.

Moni asia vaikuttaa, ilmeisesti omakotitalo? Onko talossa ollut tv ennen nettiä ja digi aikaa? eli kaapelointi on mutta sen kuntoa ei tiedä? Antennin valintaan vaikuttaa se kuinka kaukana lähetinmastosta olet, kaukana tarvitaan enemmän vahvistava antenni ja/tai lisäksi antenni vahvistin (ns. mastovahvistin joka laitetaan heti antennin jälkeen joko mastoon tai välikattoon, ei sellaista häiriön kerääjää siihen tv-taakse). Hyvälaatuisella kappelilla antenni kytketään televisioon ja jos/kun tarvitaan usempaan kohteeseen niin jakorasioilla jako (siis näillä missä f-liitin https://www.biltema.fi/toimisto---tekni ... 2000022441 ei millään muilla, kun kiinteää asennusta tehdään). Nykyään ilmaiskanavat ovat UHF-alueella ja maksukanavia on VHF-alueella, tulevaisuuteen en ole tutustunut mutta silti ahkä hankkisin VHF/UHF antennin, niin ei tarvitse muutella jos kanavamuutoksia tulee.
Lähellä lähetintä (25km maastosta riippuen) voi katsella pelkällä sisäantennillakin, siis esim näillä https://www.biltema.fi/toimisto---tekni ... 2000033962 ovat siis vain jotain dipolikenttä antenneja, joissa vähäkohinainen vahvistin sisäänrakennettuna ja hienot muovit päällä.

pressa kirjoitti:Moni asia vaikuttaa, ilmeisesti omakotitalo? Onko talossa ollut tv ennen nettiä ja digi aikaa? eli kaapelointi on mutta sen kuntoa ei tiedä? Antennin valintaan vaikuttaa se kuinka kaukana lähetinmastosta olet, kaukana tarvitaan enemmän vahvistava antenni ja/tai lisäksi antenni vahvistin (ns. mastovahvistin joka laitetaan heti antennin jälkeen joko mastoon tai välikattoon, ei sellaista häiriön kerääjää siihen tv-taakse). Hyvälaatuisella kappelilla antenni kytketään televisioon ja jos/kun tarvitaan usempaan kohteeseen niin jakorasioilla jako (siis näillä missä f-liitin https://www.biltema.fi/toimisto---tekni ... 2000022441 ei millään muilla, kun kiinteää asennusta tehdään). Nykyään ilmaiskanavat ovat UHF-alueella ja maksukanavia on VHF-alueella, tulevaisuuteen en ole tutustunut mutta silti ahkä hankkisin VHF/UHF antennin, niin ei tarvitse muutella jos kanavamuutoksia tulee.
Lähellä lähetintä (25km maastosta riippuen) voi katsella pelkällä sisäantennillakin, siis esim näillä https://www.biltema.fi/toimisto---tekni ... 2000033962 ovat siis vain jotain dipolikenttä antenneja, joissa vähäkohinainen vahvistin sisäänrakennettuna ja hienot muovit päällä.

On 1800 luvun hirsitorppa ja ostettiin -99 ja TV toiminut antennin avulla. Sitten tuli se Digipoksi ja sen jälkeen nykyinen systeemi. Halutaan päästä 37e.kk. maksusta eroon, jos se mahdollista on. Kiitos tiedoista.

pressa kirjoitti:Nykyään ilmaiskanavat ovat UHF-alueella ja maksukanavia on VHF-alueella, tulevaisuuteen en ole tutustunut mutta silti ahkä hankkisin VHF/UHF antennin, niin ei tarvitse muutella jos kanavamuutoksia tulee.

Yhdistettyä VHF/UHF-antennia eli log-periodista antennia ei kannata nykypäivänä enää hankkia, koska ne vastaanottavat myös 700 MHz ja 800 MHz taajuusalueilla olevan 4G-mobiililiikenteen, joka aiheuttaa häiriöitä tv-vastaanottimeen. Ilmaiskanavat ovat tosiaan ainakin 2020 asti UHF-alueella, joten vähintään UHF-antenni tarvitaan.

Sent from my SM-G920F using Tapatalk

pressa kirjoitti:Nykyään ilmaiskanavat ovat UHF-alueella ja maksukanavia on VHF-alueella, tulevaisuuteen en ole tutustunut mutta silti ahkä hankkisin VHF/UHF antennin, niin ei tarvitse muutella jos kanavamuutoksia tulee.

Abis kirjoitti:Yhdistettyä VHF/UHF-antennia eli log-periodista antennia ei kannata nykypäivänä enää hankkia, koska ne vastaanottavat myös 700 MHz ja 800 MHz taajuusalueilla olevan 4G-mobiililiikenteen, joka aiheuttaa häiriöitä tv-vastaanottimeen. Ilmaiskanavat ovat tosiaan ainakin 2020 asti UHF-alueella, joten vähintään UHF-antenni tarvitaan.

Minä en ole missään vaiheessa kehottanut hankkimaan log-periodista antennia, vaan VHF-UHF yhdistelmä entennin joita saa eri kanava-alueille.


Ja voihan johtoon laittaa kaistanestosuodattimen jos vahva LTE verkko aiheuttaa ongelmia.

pressa kirjoitti:Minä en ole missään vaiheessa kehottanut hankkimaan log-periodista antennia, vaan VHF-UHF yhdistelmä entennin joita saa eri kanava-alueille.

Ja voihan johtoon laittaa kaistanestosuodattimen jos vahva LTE verkko aiheuttaa ongelmia.

Kirjoitin log-periodisista antenneista, koska entisaikoina yhdistelmäantennit olivat sellaisia. Kyllä, sopivalla suodattimella 4G:n aiheuttamat häiriöt saadaan estettyä.

Siitä huolimatta yhdistetyn VHF/UHF-antennin hankkiminen ei yleensä kannata, koska VHF- ja UHF-lähettimet ovat harvemmin samassa suunnassa.

VHF-lähettimet ovat DNAn mastoissa ja UHF-lähettimet ovat Digitan mastoissa. Vain joissakin tapauksissa kummankin firman mastot ovat vastaanottopaikkaan nähden samassa suunnassa. Siksi on yleensä suositeltavampaa hankkia erilliset VHF- ja UHF-antennit.

Sent from my SM-G920F using Tapatalk

Abis kirjoitti:Kirjoitin log-periodisista antenneista, koska entisaikoina yhdistelmäantennit olivat sellaisia.
Siitä huolimatta yhdistetyn VHF/UHF-antennin hankkiminen ei yleensä kannata, koska VHF- ja UHF-lähettimet ovat harvemmin samassa suunnassa.

Koska on ollut tarkoittamasi entisaika? Logperiodiset tuli myyntiin joskus 90-luvulla, ennen sitä oli UHF/VHF antenneja eri kanava ryhmille.
Kyllä täällä Pohjanmaalla ainakin samalla mäellä (Lapualla) on molemmat lähettimet ja monella muullakin talousalueella.

Täällä taas on lähettimet lähes vastakkaisilla suunnilla. Digita Yli-kiimingissä ja dna Tyrnävällä. Pakko olla kaksi antennia. Eli ennen antennin hankintaa kannattaa tuo asia tarkistaa jos on tarvetta katella VHF-alueilla olevia kanavia.

pressa kirjoitti: Koska on ollut tarkoittamasi entisaika? Logperiodiset tuli myyntiin joskus 90-luvulla, ennen sitä oli UHF/VHF antenneja eri kanava ryhmille.
Kyllä täällä Pohjanmaalla ainakin samalla mäellä (Lapualla) on molemmat lähettimet ja monella muullakin talousalueella.

Entisaika oli aikaa ennen digi-tv:tä. Nykyisten VHF- ja UHF-lähettimien sijaitseminen yleensä eri suunnilla tuli tutuksi työn puolesta.


Sent from my SM-G920F using Tapatalk

Laittaa perus UHF antennin riittävällä elementtimäärällä (paikasta riippuen) ja sitten tarvittaessa laajentaa VHF antennilla jos siihen tarvetta on. Taitaa olla jo kolme vuotta viimeisestä antenniasennuksesta ja silloinkin VHF antenni tuli samaan suuntaan kuin yllä oleva UHF antenni. Ja omistajalle kerroinkin että yli puolet lisi säästänyt yhdistelmä antennia käyttämällä. No kuitenkin, asennuspaikka ratkaisee. Yleensä paikallinen sähköliike joka antenneja myy osaa myös kertoa millä kalustolla ja mistä päin katsottavaa löytyy.

Otanpas osaa tähänkin osioon myös

Minulla olisi muutamat pikkukysymykset:
1) Osaisiko joku auttaa mistä saisi näppärimmin selville Ladan osanumerot? VAG:lla on netti ETKA jne monella merkillä systeeminsä. Ladan osalta en ole vielä hoksannut miten tämä menee. Olisi näppärää kyetä selvittämään osanumero, niin osien hankinta netin uumenista voisi olla helpompaa.

2) Luin täältä keskusteluketjun venttiilien säädöstä. Siinä mainittiin erinomaisen kätevänä sellaista mittakelloon perustuvaa välyksien mittaamista. Näin youtubesta siitä videonkin ja onhan se kätevä laitos kyllä. Sellaisen voisi hankkiakin. Parit mittakellot on jo olemassa, joten ne rautaosatkin riittäisi, mutta taitaa kaikki tulla ko sarjassa (mikähän sen laitoksen nimi muuten on?) Joku ko ketjussa mainitsi Mansemotorsin myyjänä, mutta ainakaan hiedän nettisivuilta tätä en ole löytänyt. Soittamalla ei Manselta saa ketään kiinni, kun kesälomakausi haittaa. Hyviä vinkkejä mistä tuon hankkisi?

3) Onko kellään kokemuksia Lada.shop -kaupan ajovaloista?:
https://www.lada.shop/en/2105-3711011-10.html
45.38€ verollista hintaa on aika vähän verrattuna Mansen hintoihin. Minkähän laatuinen lie on? Originaalista on muovikuoret haljenneet parista kohtaa ja kosteus on syönyt heijastimesta kiillon alaosasta.