Ladaboard

jasat kirjoitti:Onko kellään kokemuksia ladapower.com kaupan kyynärnojasta?
https://ladapower.com/catalog/tunning-2 ... ats-detail

Vitsikkään näköinen laitos. Laatu ei varmaan päätä huimaa, mutta kuitenkin tuo houkuttaa jostain syystä

Minulla on tuollainen. Se ei tosiaan häikäise laadullaan, mutta ajaa asiansa. Siihen voi nojailla ajaessa ja sen sisälle voi laittaa jotain pikkutavaraa. Turvavyötkin saa lukittua, vaikka tuo on paikallaan.

Sent from my SM-G920F using Tapatalk

Seuraavana aiheena olis virranjakajan pyörijä.

Mansella on kahta eri mallia pyörijöitä:
kärjelliseen (5000ohm)
http://www.mansemotors.fi/virranjakajan ... rjelliseen

ja kärjettämään (1000ohm)
http://www.mansemotors.fi/virranjakajan ... rjettomaan

Selkeää sinänsä kyllä. Pyörijä olisi vielä hankinnassa. Mittasin omasta kärjettämästä ja pyörijän resistanssi oli 5000ohm, eli on sitten laitettu väärä pyörijä paikoilleen.

En ole nyt Mansesta mitään tilailemassa, niin koitin sitten etsiä muista kaupoista näitä pyörijöitä. Sepäs ei olekaan ihan helppoa?! Kärjellisen osanumero 2101-3706020 löytyi tuolta Mansen sivuiltakin, mutta tuo kärjellisen onkin sitten mysteeri. Tuntuu, että kaupat maailmalla ei tunne kuin yhtä mallia näihin.

Onko tämä ihan oikea tieto, että kärjettömässä ja kärjellisessä on eri pyörijä? Mikä tuon kärjettömän pyörijän osanumero on?
No oletettavasti 2107-3706020? Niukkaa on tarjonta kyllä tuolle osalle.

Jännä juttu että varaosakirjakin (vuodelta 2003) tarjoaa tuota 2101 alkuista pyörijää kärjettömään sytkään. Tuokin piti nivan luettelosta kaivaa kun ei tunteneet takavetoiseen koko kärjetöntä nuo mun kirjat. Jakaja kuitenkin on 2107/21213 alkuinen.

Joo, tämä pyörijäkysymys on erikoinen tapaus.

Tässä yritin surffaamalla tyhjentää nettiä ja minusta vakavasti näyttää siltä, että tuollaista kärjettömälle tarkoitettua pyörijää ei ole olemassakaan. Yhtään kauppaa en ole löytänyt, joka erottelisi nämä (siis pois lukien Mansemotors).

Olen Ladapower kaupasta tilailemassa seuraavana jakopää- yms hilpettä ja heiltäkin kysyin asiaa. Vastasivat nyt yllättäen sunnuntaina ja heidän mielestään tuo 2101-3706020 on oikea osa autooni.

Tuo 5kOhmia vs 1kOhmi vain harmittaa. Olishan se ainakin 4kOhmin verran parempi kipinä tuolla pyörijällä...

Motonetistä löytyy ilman vastusta ei muuta ja kärjettömän tunnistaa punaisesta pisteestä joka löytyy Mansen valikoimista. Mä mittailin omista kärjettömistä ja kärjellisistä niin mistään en saanut yhteneväisiä lukemia Iso maa isot toleranssit

Löysin Motonetin sivuilta kaksi vaihtoehtoa. Kummatkaan ei äkkiseltään tunnu oikeilta aiheeseen (siis kärjettömään KAT takapotkuun)

Eka on 70 -luvun Ladoihin:
https://www.motonet.fi/fi/varaosatuote/ ... oneuvo=250

Toinen on upto KAT kamppeet:
https://www.motonet.fi/fi/varaosatuote/ ... oneuvo=250

Eli löysinpä tuolta nyt oikeat vaiko en, mutta minusta pointti on että Motonetinkin mielestä kärjettömälle kuuluu oma pyörijä.

Onhan se käsittämätöntä, että yhtään ulkomaista toimittajaa en ole löytänyt, jotka tunnistaisivat näillä mitään eroa. Hyviä vinkkejä lisää aiheeseen kyllä kaipaisin.

Vaihdetaanpä aihetta noista pyörijöistä takaisin siihen venttiilien välyksien säätöön. Sen mittakelloon perustuvan työkalun löytäminen on hankalaa, mutta vastapainoksi löysin tällaisen videon tuubista:
https://www.youtube.com/watch?v=Rm7d1EY8e-Q

Tämän videon tapa säätää venttiilit on periaatteeltaan sama, mihin sillä virallisella työkalullakin tähdätään.
Onko jollain kokemuksia tämän videon kuvaaman menetelmän käyttämisestä?
Liekö tuo keinun geometriaan pohjautuva säätoruuvin kohdalla oleva laskettu välys 0.36 - 0.41mm on oikea (videon kohta 2:50min)?
Väittävät videon kohdassa 1:38min nokan kohdalla olevaksi välykseksi 0.14 - 0.17mm. Tuosta pääteltynä vissiinkin keinun säädön kohdalla olisi järkevää pyrkiä tuonne heidän laskeman välysikkunan alareunalle 0.36 luokkiin, 0.376mm ollessa tasan 0.15mm nokan kohdalla.

Tuon videolla käytetyn "rengasraudan" tilalle tietenkin voi askarrella sellaisen virallisen työkalun haarukan tyyppisen lipareen, jolla voi tuota keinuvipua lipsutella varmemmin suorassa kulmassa ja ei aiheuta virhelukemia mittakellolle keinun kääntymisellä.

Miksi venttiilejä ei voi säätää perinteisesti leveällä liuskamitalla? Mittakellolla katsotaan vain erilailla eri kohdasta, säätäjä säätää tarkkuuden...

Tuota minäkin jo ajattelin kysyä, mutta en uskaltanut näin "metoo"- aikoina.

Ei se "sirppi väliin ja vasaraa päälle" varmaan ihan riitä, mutta eikö tuollaiset mittakellot ole jo turhaa hifistelyä?

kannattaako tämmöstä kunnostaa vai pistää romu kuormaan?

Kannattaa kunnostaa, väri on oikea!!

Nätti aihio, kelpais...

Olen kolmas omistaja ja tuossa on alkuperäiset talvirenkaat alla. Muistaakseni n. 90 tkm ajettu

Ehdottomasti kunnostaa. Ei ole edes kovin pahan näköinen eli voi olla ihan kohtuullinenkin vielä tehdä.

Ja jos et itse välitä kunnostaa tuota, niin täällä olis ostajaehdokas