Ladaboard

Shell-partavettä?
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Mo ... medium.jpg

Moi,

Työkaveri jää eläkkeelle ensi viikolla ja häneltä saan kaiken maailma vanhaa tavaraa. Laatikossa näkyi olevan nahkainen kotelo,jossa puinen länsi-saksalainen laskutikku, lisäksi noin 40-luvun valovirralla toimiva kahvimylly. Myllyssä lukee hauskasti "Made in Suomi". Kahvimyllyä tulee käytettyä joissain työtehtävissä, vaan ei kahvin jauhatuksessa.

Häkäpönttöä olen "käyttänyt", nimittäin joku neropatti oli tehnyt siitä saunan kiukaan. Lapsuudessa tuli lämmitettyä ja saunottua sellaisessa saunassa. Kansi oli painava valuraudasta tehty ja kiukaan seinät vahvaa rautaa. Olen jossain kuvassa nähnyt samanlaisen hökötyksen jossain kuorma-autossa.

Onko kukaan käyttänyt sytytystulppien hiekkapuhalluslaitetta?

Minä olen ja osaan tarvittaessa selvittää käyttöohjeet.Seitsemän kesää huoltsikalla 60-luvulla teki laitteen samoin kuin monta muutakin pussihousulaitetta tutuiksi. Jouduin nuo ohjeet kertaalleen selittämään Ylämyllyn automuseon hoitajalle, kun tämä ei oikein tiennyt mikä se sellainen laita on.
Plussat sinulle kun tiedät edes sellaisen olemassaolon.

Löysinpä eilen laskutikun ja vähän tuossa netin ohjeilla jopa tuli käytettyä. Tämä lienee melko tuore kapine. Se on valmistettu valkoisesta muovista, merkki on SKALA, todennäköisesti puolalainen.

Vielä käyttämättä ensimmäisestä listasta: kammesta veivattava puhelin ja laatikkokamera (jälkimmäinen kyllä löytyy, mutta käytettyä sitä ei ole tullut).

Ei taitaisi tuommoiseen puhelimeen vastaavaa sentraalisantraakaan enää löytyä. Tuskin satakaksikymppistä rullafilmiäkään.

tuossa -77 vuoden oldsissa oli viel puskuri tunkki. joten kuuluu käytettyjen listaan sekä pumppu meisselin sielun elämään tutustuin jo ala asteella.

tulppien hiekkapuhallus laitettakin on tullu kokeiltua ja sitä jopa kaupattiin, on vaan nyky tulpille turhaa touhua

myös listaan kuuluu partasuti, master view katselu laite ja melodicaan myös tuli ala-asteella tutustuttua.

ei varsinaisesti liity asiaan mutta näin vanhoja muistellessa, heräsi pakosti yli inhotus nokka huilua kohtaan, moisen pakollinen soiton opetus tappoi kyllä viimeisetkin musikaaliset piirteet...

Siis onko tuommoisista hiekkapuhalluslaitteista ollut myös yksityiskäyttöön tarkoitettuja jokamiesmalleja?
Minun kokemukseni on Champion- merkkisestä ison mikroaaltouunin kokoisesta ammattityökalusta.

120 rullafilmiä löytyy ja vieläpä aika helposti. On tullut sitä kuvattua ainakin 20 rullaa. Kameroina olivat Dacora Digna ja Agfa Isola 1.
Molemmat myin pois, tilalle tuli helppokäyttöisempi Zorki 4.

Sytytystulppien hiekkapuhalluslaitetta en ole varsinaisesti kayttanyt, mutta vieressa olen seurannut kuinka eras elakkeelle siirtynyt mekaanikko halusi esitella. En muista minka merkkinen laite oli, mutta se oli juuri semmoinen mikroaaltouunin kokoinen. Sitten siina oli jossain kohdassa pieni "ikkuna" josta tahystamalla pystyi katsomaan kuinka sytytystulppa kipinoi. Oli muuten huomattava ero kaytetyn "ehjan" ja uuden sytytystulpan valilla. Eli kylla ne kaytannossa kaytossa huononevat. Hiekkapuhalluslaitteista kuulemma luovuttiin sen takia, koska hiekkapuhallushiekkaa usein jai sytystylpan sisaan mista se sitten kulkeutui moottoriin.

Juuri tuollainen kuvailemasi laite se Champion oli. Puhdistettaessa sellaista pientä joystickiä vedettiin itseen päin, jolloin laite puhalsi hiekkaa, ja itsestä poispäin pelkkää paineilmaa. Tuo huolella tehden esti hiekan jäämisen tulppaan. Ja kummassakin puhalluksessa piti tulpaa kallistaa kiertoliikettä tehden, jotta joka sopukka puhdistui.
Kärkivälin säädon jälkeen tulppa ruuvattiin toisen reiän kierteille, syutytysjohdin kiinnitettiin ja kierrettävällä rullalla lisättiin vähitellen painetta. nappia painamalla tulppa alkoi kipinöidä ja tuosta peilistä katsottiin kuinka paljon painetta voitiin lisätä ennenkuin kipinöinti huononi tai loppui, Painemittari näytti tuon lukeman ja sen perusteella päätettiin käytetäänkö näitä tulppia vai kaupataanko uudet.

Onko kuinka käyttänyt veivattavaa gramofonia?
Itse omistin sellaisen matkalaukkumallin ja 10 kappaletta sellakkalevyjä. Vekotin oli CCCP valmisteinen jostain 1930 luvulta, ja toimiva.
Myin sen erittäin hölmösti pois todella p*skaan hintaan. Levyistä sain vähän enemmän.

Olen pikkupoikana veivaillut. Neuloja oli sellaisessa pienessä peltirasiassa, ja savikiekkoja ainakin Henry Theelin syyspihlajan alla. Arttu Suuntalan Ievan polkka ja Matti Jurva ja Colombia orkesteri kissa vieköön. Repe Helismaan Meksikon pikajuna . Kun veto alkoi loppua, rupesi ääni jännästi hidastumaan ja laskemaan.
levyetiketit olivat mielenkiintoisia:
Sointu, Rytmi. Triola, Skandia, His Masters Voice

Tämmöisiäkin käytetty. Tuommoista poljettavaa tosin ilman tuollaista katosta.
http://lh6.ggpht.com/_22ABBizNbOQ/SJbo3 ... %C3%A4.jpg

http://www.kylli.net/kuvat/crescent/dsc08351.jpg

Pavlovits kirjoitti:Siis onko tuommoisista hiekkapuhalluslaitteista ollut myös yksityiskäyttöön tarkoitettuja jokamiesmalleja?
Minun kokemukseni on Champion- merkkisestä ison mikroaaltouunin kokoisesta ammattityökalusta.

ei tuokaan yksityis käyttöön ollut varsinaisesti tarkoitettu... olivat vain silloisessa työpaikassa vähentämässä vanhaa kalustoa pois.
toiminta periaate sama kuin tuossa champion vehkeessä, oli vain bosch