Ladaboard

Tänään kävin muutoskatsastamassa tällaisella teholla.

Kokeiltiin myös isommalla paineella ja löytyihän sitä tehoa. Painetta olisi enempikin tarjolla, mutten tohtinu.

Jatkan tästä tuonnempana.

hyvät on väännöt 0,6 barilla. tehot aika samoissa, mutta mulla vaan vähempi vääntöjä.
tuossa pari käppyrää mitä löyty "rata asetuksilla "

moottoriteho bensalla: http://i1108.photobucket.com/albums/h40 ... a33aba.png

takapyörä teho viinalla: http://i1108.photobucket.com/albums/h40 ... e5efe9.png

viinakartassa kolmella eri sytkä ennakolla vedot, kokeiltiin miten vaikuttaa. konetehon/väännön saa kun kertoo nuo luvut n.1.12 eli +12%. jotku laskee +15-20% x takapyöräteho. mikä on sitten se todellinen, ken tietää.
mutta onhan ne vapari tehoja.. ja 130nm käytössä 3000rpm kohdalla mikä 1600 vakiona maksimi väännöissä hävittiin, mutta ilman ahtopainetta itekki meinasin ensin nappiksen rakentaa turbolla vaan otti luonnon päälle kun kaveri tuumas että turbo on niille jotka ei osaa virittää ..

Olikos Tooberilla sellainen läppärungolla ja melkoisilla imuäänillä varustettu Lada 110:n 16 venttiilinen?

Tätä entistä Nivan voimanlähdettä kiusattiin rullilla Häkkisen korjaamolla http://www.hakkinen.fi. Virallinen ponnistus tehtiin laittamalla tällainen 60 mm halkaisijaltaan oleva kiekko turbon imupuolelle silikoniletkuun, joka liittää ilmansuodattimen turboon. Kiekossa oli aluksi 3 kpl 8.5 mm reikiä ja siitä sitten lähdettiin tähtäämään kohti 100 hv rajaa. Porasin aina reiän lisää ja taas katsottiin paljonko tehoa saadaan takarenkailta. Lopulta tultiin 7 reikään, jolla teho oli tuo 65 kW. Kahdeksalla reiällä meni jo yli 100 hv. Ei muuten yhtään hullumpi ajaa tuolla kuristimellakin, persdynossa tuntuu selvästi voimaa ja pellin alta kuuluu sellainen perinteinen vihellys.

Tuossa aiemmin kerroin, että ahdot jäi sinne 0.4 tasolle. Hukkaportista se oli kiinni, kiristelin säätömutteria tiukemmalle ja paineet nousi 0.6:een. Tulppasin vielä kokeilumielessä painekellolle menevän letkun ja paineet nousi +0.8:aan. En tohtinut kokeilla ajella tällä paljoakaan, tuntui sen verran huikealta.

Pakoääniä oli rajoitettava, tuli vaimolta noottia, ja oli se ääni omasta mielestänikin liian jykevä. Lisäsin putkeen 1 kpl Simonsin 42 cm pitkän ovaalinmuotoisen pöntön (eli nyt on 2 läpivirtaavaa). Onhan ääni edelleen melko jykevä varsinkin tyhjäkäynnillä, mutta nyt kuuluu jo selvästi koneen kaunis kilinä-äänikin. Kiitin itseäni 3 ruuvin laipasta, jonka olin tehnyt keskelle putkea. Nyt putken purkaminen oli helppoa kun sai sen helposti poikki ja sitten pääsi vemputtamaan muhveja irti. Lähtökohta oli, että putki pidetään hyvin virtaavana, joten kammiovaimennin ei tullut tällä hetkellä kyseeseen. Saa nähdä miten tulevaisuudessa, tuleeko tingittyä virtaavuuden kustannuksella hiljaisemman äänen hyväksi.

Päästöt mitattiin penkityksen yhteydessä: 900 rpm, CO 0.2, CO2 14.11, HC 116, O2 1.8 ja lambda 1.075. Tyhjäkäynnissä on hieman hermostunutta huojuntaa. Ajaessa en ole huomannut seosmittarin menevän kertaakaan pois vihreältä laihemman suuntaan, satunnaisesti on vilkahtanut punaisella rikkaan puolella. Suuttimet on tällä hetkellä järjestyksessä tyhjäkäynti, pääsuutin, ilmasuutin kurkku 1: 50, 110, 140 ja kurkku 2: 47, 125, 150. Weber manuaalin mukaan tätä DAT mallia oli Lancia Delta HF turbossa vuosina 84-86 ja näissä suuttimet olivat kurkku 1: 47, 100, 150 ja kurkku 2: 45, 105, 140. Voisihan noita omia vielä kokeilla hieman pienentää. Neulasuutin on nyt 250 kumikärkinen. Kohon etäisyys kannesta on manuaalin mukaan 6 mm. Nakutusääntä en ole kuullut (en tiedä tunnistanko edes), eikä penkityksessä teknikko maininnut mitään.

Kaasupolkimeen kaipaisin jonkinsortin progressiivisuutta. Vivusto näyttää tältä. Tavoite oli saada vivun nuppi mahdollisimman kauas kaasuläpän akselista, jotta liikerata olisi mahdollisimman pitkä. Eteen tuossa tuli imusarja. Kävi mielessä tehdä työntävä vipu, etäisyyttä olisi ehkä saanut enempi. Toisaalta, sellainen vaijeriratkaisu olisi hyvä, jolla polkimen liike aiheuttaisi alussa mahdollisimman vähäisen läpän aukeamisen, ja lopussa liike olisi progressiivisesti lisääntyvä. Otan vinkkejä vastaan mielellään. Ryyppymekanismista puuttuu jotain, se ei toimi oikein, mutta ei tuossa juuri ryyppyä tarvitse, se vetää ihan hyvin alhaalta kylmänäkin ja lähtee käyntiin.

Ajokokemuksesta jotain. Tasakaasulla ajaessa tuntuu ehkä aavistus nykivyyttä, jostain kuuluu lievää kilinää, mutta, kun painaa kaasua...Todettakoon ensin, että minulla ei ole kokemusta bensaturboista eikä viritetyistä autoista, tämä on tehokkain peli millä olen ikinä ajanut. Niin, kun painaa sitä kaasua, konehuoneesta ei kuulu vain vihellystä, sieltä kuuluu suhinan, kohinan ja vihellyksen yhdistelmä. Saattaa olla, että se on hirnahdus koska seurauksena on hevosenpotku persuuksiin. Paineet pomppaa hetkessä maksimiinsa ja auto hyökkää niin maan perhanasti. Tuosta tehokäyrästä näkee, että vääntöä on 3500-4000 rpm välillä tuon 230 Nm ja sen toden totta huomaa. Lada lähtee vielä 100-120 km/h nopeudesta sanalla sanoen ja melkein liioittelematta vimmatusti. Olisi kyllä mielenkiintoista tehdä 0-100 km/h mittaus ja etenkin noita ohituskiihtyvyysmittauksia. Älypuhelimiin vissiin saisi softia joilla voisi mitata, muttei minun 19 euron samsungiin. Saisikohan tuota kiihtyvyyttä mitata jossain? Kytkin ei vielä mielestäni ole osoittanut luiston merkkejä, ei maininnut teknikkokaan mitään dynossa.

Katsastuksessa kaikki meni kivuttomasti. Minulla oli konelatodistus, tehokäppyrä ja päästömittaus mukana. Pihalla katsastusmies katseli pellin alle, ei edes käynnistänyt saati ajanut. Olin kyllä etukäteen varmistanut, että vertailumoottoriksi kelpaa 1700, mutta sitäkään ei tarvittu kun teho on 65 kW. Rekisteriotteeseen tuli 2106 koneen tilavuus ja tuo 65 kW teho. Erikoismaininnassa on alkuperäinen teho 55 kW, ahtopaine 0.2 bar ja osien muutosprosentti 14%.

Auton historiasta pari sanaa. Trafin, taimikäsenytoli, tietojen mukaan auto on ollut vuoteen 2000 asti Seinäjokelaisen Janita Oy kenkäfirman omistuksessa. Entinen omistaja sanoi, että auto oli kuulemansa mukaan ollut lahja Neuvostoliittolaisilta kyseiselle kenkätehtaalle, siltä ajalta ilmeisesti tämä tarra takaikkunnassa. Tarkoituksena on ollut ja on edelleen kysellä Janitasta enemmän auton historiasta, mutten ole vielä saanut aikaiseksi. Suunnitelmissa olisi maalauttaa/lakkauttaa ja ehkä massauttaa auto tulevaisuudessa.

Muutama sana vielä projektista. Taannoin pällistelin konehuonetta ja laskin hiljaa mielessäni eri osien hintoja ja kulunutta rahamäärää. Pääsin pintapuolisella muistelulla 4000-5000 euron summaan, epäilen, että yläraja on lähempänä totuutta, ehkä jopa yli. Koneistamolle meni suurin yksittäinen summa 2200 eur. Tein tätä moottoria noin 3.5 vuotta, en toki joka päivä. Olin kuitenkin lähes koko projektin ajan työtön ja käytin aikaa tähän hommaan ties kuinka monta sataa tuntia, tämä oli monen monena päivänä ainoa mielekkäältä tuntunut asia. Projektin ansiosta/takia hankin myös hitsaajan ammattitutkinnon työvoimakoulutuksena. Olen ollut kesästä lähtien töissä, ja mikäli työt jatkuvat, tämä jäänee ainoaksi viritysprojektikseni. Aika ei vaan riitä. Ja jos ei ole töitä, rahat ei riitä. Auton kanssa saattaa vielä käydä niin, että rajoitan tehot sinne sadan nurkkiin ja vaimennan vielä ääniä, olen luonteeltani enempi sellainen hidastahtinen Niva-mies.

sepkar kirjoitti:Seinäjokelaisen Janita Oy kenkäfirman omistuksessa. Entinen omistaja sanoi, että auto oli kuulemansa mukaan ollut lahja Neuvostoliittolaisilta kyseiselle kenkätehtaalle, siltä ajalta ilmeisesti tämä tarra takaikkunnassa. Tarkoituksena on ollut ja on edelleen kysellä Janitasta enemmän auton historiasta

Kannattaa kysyä Jari Salmea kun Janitalle soittaa, hän tietää auton ja sen vaiheet. (vaikka ei enää pari kuukautta sitten edes muistanut että avaimenreikä on Ladassa vasemmalla...)

sepkar kirjoitti:Olikos Tooberilla sellainen läppärungolla ja melkoisilla imuäänillä varustettu Lada 110:n 16 venttiilinen?

voin mä tähän vastata ku ohan mullakin ollet sormet tässä pelissä sotkettuna

läppärungot on ja 110:in 16 venanen. tänään olin tallilla viilailemassa nissanin konetta ni kuuntelin että mikä kilpuri sieltä tulee ni tommihan sieltä tuli käymään vasta maalatulla ladalla

sepkar kirjoitti:Pakoääniä oli rajoitettava, tuli vaimolta noottia, ja oli se ääni omasta mielestänikin liian jykevä. Lisäsin putkeen 1 kpl Simonsin 42 cm pitkän ovaalinmuotoisen pöntön (eli nyt on 2 läpivirtaavaa). Onhan ääni edelleen melko jykevä varsinkin tyhjäkäynnillä, mutta nyt kuuluu jo selvästi koneen kaunis kilinä-äänikin. Kiitin itseäni 3 ruuvin laipasta, jonka olin tehnyt keskelle putkea. Nyt putken purkaminen oli helppoa kun sai sen helposti poikki ja sitten pääsi vemputtamaan muhveja irti. Lähtökohta oli, että putki pidetään hyvin virtaavana, joten kammiovaimennin ei tullut tällä hetkellä kyseeseen. Saa nähdä miten tulevaisuudessa, tuleeko tingittyä virtaavuuden kustannuksella hiljaisemman äänen hyväksi.

Noilla läpivirtaavilla ei ne matalat äänet tahdo kadota. Laita vaan rohkeasti hyvin virtaava turboänkkäri viimeiseksi pöntöksi, eikä millään 4" ulostulolla... Jos et tehoja meinaa nostella, niin 2" loppupönttö voisi mennä. Mitä pienempi reikä niin sitä hiljaisemmat äänet.. Meillä on vapariratakamppeessa tehot noin samassa ja putki on jotain 2" ja 2,25" yhdellä läpivirtaavalla Simonssilla sekä Supersprintin pienillä tuplaulostuloilla olevalla takapöntöllä. Ahvenistolla mittailtu jotain 82 dB @ 4500 ja moottorin ääni onkin kovempi mitä pakoäänet. Pyörii rajoittimelle asti vallan hyvin, että ei kai tuo ahdistele. Ahdettu tietty herkempi putkesta, mutta ahdistuksen huomaat siitä, että ahdin herää myöhemmin. Kokeileppa joskus huvikseen pelkällä DP:lla

Tää oli kyllä todella mielenkiintoinen, ja esitetty esimerkillisesti. Kiitokset siitä. Itelläki tosiaan tässä jossain vaiheessa alkamassa vastaavanlainen projekti. Tosin se et tuleeko vaparina vai turbona, on vielä auki. Mulla kans pisti tuo kannen kanavien muotoilu silmiin, aika raakaa jäläkiä. Kohdistitko pako- ja imusarjan kanteen?

Stefa kirjoitti:

sepkar kirjoitti:Pakoääniä oli rajoitettava, tuli vaimolta noottia, ja oli se ääni omasta mielestänikin liian jykevä. Lisäsin putkeen 1 kpl Simonsin 42 cm pitkän ovaalinmuotoisen pöntön (eli nyt on 2 läpivirtaavaa). Onhan ääni edelleen melko jykevä varsinkin tyhjäkäynnillä, mutta nyt kuuluu jo selvästi koneen kaunis kilinä-äänikin. Kiitin itseäni 3 ruuvin laipasta, jonka olin tehnyt keskelle putkea. Nyt putken purkaminen oli helppoa kun sai sen helposti poikki ja sitten pääsi vemputtamaan muhveja irti. Lähtökohta oli, että putki pidetään hyvin virtaavana, joten kammiovaimennin ei tullut tällä hetkellä kyseeseen. Saa nähdä miten tulevaisuudessa, tuleeko tingittyä virtaavuuden kustannuksella hiljaisemman äänen hyväksi.

Noilla läpivirtaavilla ei ne matalat äänet tahdo kadota. Laita vaan rohkeasti hyvin virtaava turboänkkäri viimeiseksi pöntöksi, eikä millään 4" ulostulolla... Jos et tehoja meinaa nostella, niin 2" loppupönttö voisi mennä. Mitä pienempi reikä niin sitä hiljaisemmat äänet.. Meillä on vapariratakamppeessa tehot noin samassa ja putki on jotain 2" ja 2,25" yhdellä läpivirtaavalla Simonssilla sekä Supersprintin pienillä tuplaulostuloilla olevalla takapöntöllä. Ahvenistolla mittailtu jotain 82 dB @ 4500 ja moottorin ääni onkin kovempi mitä pakoäänet. Pyörii rajoittimelle asti vallan hyvin, että ei kai tuo ahdistele. Ahdettu tietty herkempi putkesta, mutta ahdistuksen huomaat siitä, että ahdin herää myöhemmin. Kokeileppa joskus huvikseen pelkällä DP:lla

Tuotah...on aika paljon siitä äänenvaimentajasta kiinni paljonko vaimentaa. Itselläni on 1.6 vapari käyttiksessä Bastuckin 2,5" rosteri-catback kahdella läpivirtaavalla pöntöllä ja molemman puolen ulostuloilla. Mitattu 87 dB @ 4500 r/min. Konehuoneessa vapaavirtaussuodatin pitää kovempaa ääntä kuin pakoputkisto. Tuossa tietty katalysaattorikin vaimentaa hieman ääniä.

Viime kesänä sain Ladan liikkeelle vasta elokuun alussa. Auton kanssa ei tullut paljon puljattua, mutta autokatoksen kylläkin. Sain tarpeekseni sepelissä piehtaroinnista ja valoin katokseen laatan sekä ostin norjalaisesta firmasta siirreltävän, mataliin tiloihin tehdyn 2-pilarinosturin. Auton saa noin 1.3 m korkeuteen, sekin auttaa jo kummasti.

Heti liikennekäyttöönoton jälkeen kävin katsurilla, jossa kaikki sujui mukavasti, mutta kotona paljastui imusarjan päällä lillumassa bensaa 3 ja 4 sylintereille menevien haarojen välisessä kolossa. Kun ei siinä paikallaan kaasutellessa vuotopaikkaa näkynyt, niin jäljelle jäi 2 vaihtoehtoa: konepelli pois, vaimo konehuoneeseen, baanalle ja painetta koteloon tai sitten jonkinsortin ”painepenkki” kaasarille. Arvaahan sen,painepenkkihommiksi meni. Kaasari irti, kummilevyllä ja alumiinilevyllä kaasarinjalka tukkoon, kompurasovite painekoteloon, bensaletku kiinni ja paineensaäätimelle menevä letku samaten. Laitoin myös auton ahtopainemittarin kiinni kaasariin kohtaan jossa normaalisti on virranjakajalle menevä paineletku. Sitten vaan kompurasta karkeasti säätö puolen baarin paikkeille, autosta virrat päälle (eli bensapumppu käyntiin) ja painetta koteloon. Ahtopainemittarista saattoi tarkastaa paineiden pysymisen asiallisissa lukemissa. Ensimmäinen epäilys kohdistui läppäakseleihin, mutta vuotokohdaksi paljastui kuitenkin kohokammion seinän läpäisevä hiukan alle sentin läpimittainen ”tulppa”. En tiedä mikä tuon tulpan tarkoitus on, mutta näyttää ihan tehtaan tekemältä. Suunnittelin korkinavaaja-tyyppisen ratkaisun eli poraavani tulppaan reijän, jenkaavani sen ja ruuvilla tulppa irti. Päädyin kuitenkin hienostuneeseempaan ratkaisuun eli tuurnaan ja napakkaan vasaransikuun. Lieneekö tulppa kartio muodoltaan, koska vuoto loppui yhteen iskuun.

Samalla poistin ryyppyläpän ja –mekanismin. Ei DATin ryypystä juuri hyötyä ole, kesäkäytössähän tämä kinneri on ja vääntöä löytyy reilusti jo alhaisilla kierroksilla. Hetken saa kylmää konetta pitää kierroksilla, että käy kunnolla, mutta siinä se. Tulppasin myös ryypynvivun reijän painekotelosta, eipähän pakene paineet sitäkään kautta.

Katsastuskonttorin tasaisella lattialla silmiin pisti Ladan lievä kallistuma vasemmalle. Eihän tuo ihmisessä paha ominaisuus ole, mutta autolle se ei oikein sovi. Mittasin lokarinkaaresta lattiaan reilun sentin eron vasemman ja oikean puolen välillä. Ensiavuksi luin Ladalle ääneen Matti Apusen kolumneja, vaan eipä niillä vasemmalle kallistuma parantunut, ei autosta eikä kyllä lukijastakaan. Siispä varaosakaupan kautta auto nosturiin ja alle Lesjöforsin kombin vakijouset ja Bilsteinin iskarit (24-002486). Auto alas ja kas – edelleen kallellaan. Olkoon, onpahan edes poliittisesti korrekti ohjaus, se vetelee tasapuolisesti oikealle ja vasemmalle.

Ladaani vaivasi myös tyyppivika, eli välkkyvät valot. Ei auttanut sulakkeeen vaihto pitkään malliin eikä pitimien lievä taittaminen, joten vein laturin testattavaksi TD-autosähköön. Laturista ei löytynyt vikaa, mutta asentaja antoi vinkin laittaa rele ohjausvirran puolelle. Eli herätejohto laturista irti ja ohjaamaan relettä, virta releelle laturin plussasta ja releeltä johto laturin herätteelle ja kas- lakkasi välkkymästä. Samantien hävisi tasakaasulla ilmennyt lievä nykiminen, sytkäboksiinko tuo epätasainen jännite vaikuttanut?

pressa kirjoitti:Kannattaa kysyä Jari Salmea kun Janitalle soittaa, hän tietää auton ja sen vaiheet.

Kyselin sähköpostitse auton historiasta Janita-kenkätehtaan toimitusjohtaja Jari Salmelta. Kenkätehtaan venäläinen kauppapartneri oli aikanaan vaatinut vastaostoja, jollaisiksi kelpasivat Ladat. Janita hankki Konelan kautta työntekijöilleen ostettavaksi Ladoja ja myös itselleen 2 Ladaa, joista toinen tämä minun kombini. Auto toimi firman mökillä Lapissa lomalaisten käytössä ja vietti ilmeisen paljon aikaa lämpimässä tallissa. Sittemmin auto kulkeutui takaisin Seinäjoelle toimitusjohtajan hakemana ja edelleen uudelle omistajalle. Hienona yksityiskohtana toimitusjohtaja lähetti kuvan paikallisen taiteilijan maalauksesta, jossa kombi on merkittävässä roolissa.

Ladnisti kirjoitti:Kohdistitko pako- ja imusarjan kanteen?

Ihmettelin aikanaan kun kone oli vielä maamoottorina, että miten tuo paljon puhuttu kohdistus tehdään ja tulin aikani touhuttuani siihen lopputulokseen, että se onnistuu kunnolla vain jos olisi jonkinsortin perärööritähystin. Sen kun lykkäisi imusarjasta sisään niin näkisi milloin kanavat kohtaavat mahdollisimman pienellä kynnyksellä. Päältäpäin sihtaillen se on enempi ja vähempi epätarkkaa puuhaa. Tässä moottorikonstruktissa luotan siihen, että bensa-ilmaseos löytää tiensä sylinteriin kun paineella puhalletaan.

Kesän kokemuksista vielä lyhyesti. Kuten arvata saattoi, kytkin ei kestä vääntöä luistamatta. Paikaltaan lähdöt kyllakin ihan ok, mutta jokseenkin satasen nurkista tehty täyskiihdytys paljastaa luiston. Sitä ajatellen voimalinjaa varten on tullut hankittua jos jonkinlaista osaa mm. 2 sileäkylkistä, oikean ja vasemmanpuoleisella startilla. Kytkinratkaisu on auki, olen fundeerannut ja tutkiskellut mahdollisuutta soveltaa STARtin jossain ketjussa esittämää mielenkiintoista kytkinratkaisua, mutta se on hiukan taitojen ylärajalla. Saas nähdä.