Mistä sanonnat tulevat?

[Pavlovits]

Aika usein kuulee käytettävän pistoke-sanaa, vaikka puhutaan pistorasiasta.

[pavlik morozov]

jyväskylässä taksia ajanut kollega sanoi että karpaasi on talvella huusiin korkeaksi jäätynyt keko sitä itteensä

[Pavlovits]

Entä sanonta kreivin aikaan

[pavlik morozov]

Entä sanonta kreivin aikaan

pietari brahe laittoi suomessa asioita kuntoon.

[Nelisormimangusti]

http://www.kysy.fi/kysymys/mika-topparo ... n-alkupera

https://translate.google.com/#fi/ru/resiina

olisiko tuo roikka lyhennys jostain muusta kuin troika sanasta?

No kyllä roikka on тройка, mutta rupesi enemmän kiinnostamaan, että mistä tuo toppa tulee. Vastausehdotuksen kuukkeli antoi: http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/ ... 9491195983

[pavlik morozov]

Военная - sotilaallinen. Kuulostaa pikkuisen sanalta venäjä. onko tässä ko maan nimen alkuperä.

ruotsi sana tulee kaiketi rusi sanasta eli venäläiseen viittaa.
isän suvussa on noitNNa rasi ja rasinen nimiä. viitannee venäläiseen.
emännän mummon tyttönimi oli pyykkinen, nimeä esiintynee karjalassa. olisiko alkuperä jotenkin venäläiseen liittyvä jos on vaikka kirkonkirjoissa ollut muodossa PYCKINEN, koska isoisänsä nimessä kk kirjoitettiin vastaavasti ck:na. Ulkonäkö kyllä passaisi sen suhteen.

[pavlik morozov]

tarkoittaako länsisuomessa käytetty pere paikannimenä rantaa, ven bereg

tuossako tampere paikannimen etymologia, siellä on ranta...

[Pavlovits]

Ja idempänä pere on perhe.

[pavlik morozov]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_v ... a_sanoista

astalo - eli ase (muinaisvenäjä: ostén eli keppi, sauva) [1]
bulvaani (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää")
ikkuna (окно, okno) [1] Karjalassa tunnettu muoto akkuna on lähempänä kyseistä venäjän sanaa. Ei tiedetä, miksi suomen sana alkaa i:llä eikä a:lla. Tällainen sanan muunnos olisi täysin epätyypillinen. Muinoin sanaa akkuna käytettiin suomen yleiskielessäkin. Vuoden 1776 Raamatun käännöksessä käytetään pelkästään sanaa akkuna. Vuoden 1933/1938 Raamatun käännöksessä esiintyy sekä ikkuna- että akkuna-sanoja. Nykyään akkuna-sanaa käytetään ani harvoin; vuoden 1992 Raamatun käänöksessä akkuna-sana esiintyy vain yhden kerran, sekin sanonnassa taivaan akkunat.
kampela (камбала, kambala) [2] Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan kuitenkin omaperäinen; johdos sanasta kampi.
kanava (канава, kanava eli oja) [1]
kapakka (кабак, kabak) [1]
kapusta - eli puukauha itämurteissa (kopýtska eli keppi tai keittokauha) [3]
karsta (короста, korosta eli syyhelmä) [1]
kasakka (казак, kazak) [1]
kasarmi (joko venäjästä: kazárma, tai ruotsista: kasarm, tai molemmista. Alun perin italian kautta provensaalista) [3]
kasku (сказка, skazka eli satu ) [1]
kauha (ковш, kovs eli kousikka ), todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina[4]
kassa - eli palmikko (kosá) [3]
kasari - eli pieni kattila (monia mahdollisia venäläisiä etymologioita, ehkä alun perin turkin kielestä) [3]
kassara (kosár eli vesuri) [3]
katiska (muinaisvenäjä:cotici; monikko sanasta häkki) [3]
kauhtana (vanha venäjä: kavtan, nykyvenäjä: kaftán eli pitkäliepeinen takki. Venäjään turkin kautta persiasta) [3]
kiipeli (гибель, gibel eli perikato,tuho) [1]
kiisseli (кисель, kisel eli hyytelö,kiisseli) [1]
kolpakko - eli tuoppi (колпак, kolpak eli yömyssy) [1] колпачок - pieni lasi, pieni pullo, pullon korkki
koni - eli kaakki, huonokuntoinen hevonen (конь, kon' eli hevonen)
kutrit (кудри, kudri eli kiharat) [1]
kuoma (kumá eli naiskummi, myös mieskummin taivutusmuoto) [3]
kuontalo (muinaisvenäjä: kudélja eli langanteossa käytettävä tukko pellavaa tai hamppua)
laatia (ладить, laditđ eli järjestää, sovittaa) [1]
lavitsa (лавица, lavica eli penkki) [2] от слова "лава, лавка, произв. лавочка, лавица)
leima (клеймо, kleimo) [1]

Heinäveden Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna.

lusia - eli istua vankilassa (служить, služit' eli palvella armeijassa)
lusikka (ложка, ložka) [1]
lutka (bludnyi eli haureellinen, irstaileva) [3]
luuska (лощадь, loštšad')
lyydi (люди, ljudi eli ihmiset, kansa), kyseenalainen [3]
läävä - eli navetta itämurteissa (muinaisvenäjä: hlev)
maatuska (матрёшка, matrjoška eli "eukkoseni")
majakka (маяк, majak eli majakka, tanko, seiväs) [1]
miero - eli kiertolaisuus, vieraus, kodittomuus, kuten ilmaisussa "mieron tiellä" (mir eli maailma, rauha) [3]
muokata (muinaisvenäjä, rekonstruktio: moka eli kidutus, vaiva)
murju (мурья, murja eli ahdas pimeä huone) [2]
naatti (muinaisvenäjä, rekonstruktio: nat eli juurikasvin varsi)
nassakka - eli pieni tynnyri [1]
nuusniekka (нужник, nužnik eli käymälä) [2]
pappi ja poppa (поп, pop) [1]
patukka (беточка, betotška eli keppi) [1]
pajatus eli pajo - eli venäläisperäinen karjalainen kansanlaulu, hoilaus (bajat eli puhua) [3]
pajari (bojarin eli venäläinen ylimys) [3]
pasha
pertuska (berdýs eli hilpari, alkujaan latinasta: barducium) [3]
piessa - eli piru varsinaiskarjalassa (bes eli paha henki) [3]
piirakka (пирог, pirog) [3]
pirtti - eli tupa (muinaisvenäjä: pirti eli sauna) [3]
pirtu (spirt eli väkiviina, alkujaan latinasta: spiritus eli henki) [3]
pogromi (погром, sanasta громить, gromit eli tuhota)
pohatta (богач, bogatš eli rikas) [1] богатый = rikas
pohu - eli eräänlainen kansanparantaja (Bog eli Jumala) [3]
pomo (помощник, pomoštšnik eli apulainen) [1]
porkkana (murt. боркан, borkan) [1]
porukka (порука, poruka eli takaus, takuu) [1] ven. kylissä yhteisvastuujärjestelmä, johon kuuluivat kaikka kylän asukkaat "круговая порука", ketju(piiri)vastuu.

karjalanpiirakka

putka (будка, budka eli koju, vaja) [1]
puuhka (пух, puh eli untuva) [1]
pätsi - eli helvetti tai uuni (печь eli uuni) [3]
remontti - eli korjaus tai urakka (ремонт, remont)
reuhka - eli karvahattu tai huono hattu (треух, treuh eli tietyn tyyppinen karvalakki) [1]
revohka - eli sekamelska (trevoga eli huoli, hälytys) [3]
riesa (граза, graza eli tunkeileva ihminen) [1]
riisi - eli riisitauti (gryza, eli tyrä tai kalvava kipu)
risti (крест, krest, muinaisvenäjän krst) [1]
rotu (vanha venäjä: rodu, nykyvenäjä: rod, eli laji, syntyperä, heimo, laatu) [3]
ruoska (rozga) [3]
russakka (prusak eli preussilainen) [3]
rosvo (разбойник, razboinik eli ryöväri) [1]
rokuli (progul eli laiminlyöty työaika) [3]
rukkanen (рука, ruka eli käsi)
rusakko (русак, rusak eli peltojänis) [1]
saapas (cапог, sapog) [1]
samovaari [3]
samovaari
sapiska (zapiska) [3]
sassiin (sejčas eli heti paikalla) [3]
savotta (завод, zavod eli tehdas) [1]
sepeli (щебень, kivimurske) [3]
siisti (чистый, tšistyi eli puhdas) [3]
simpukka (жемчуг, žemtšug eli helmi) [1], alun perin kiinasta
smetana (сметана, smetana)
soopeli (соболь, sobal)
suntio (muinaisvenäjä, rekonstruktio: sodija, tuomari) [3]
tappara (topór eli kirves) [3]
tarina (старина, starina eli muinaisuus) [1]
tavara (товар, tovar)
tolkku (толк, tolk eli ajatus, järki) [1]
tolvana (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää"),[1]
torakka (tarakan) [1]
toveri (товарищ, tovarištš) [1]
tsasouna, säässynä (casóvnja eli ortodoksinen rukoushuone) [3]
tuska (toská eli ikävä, alakulo) [3]
tuuma, duuma (дума, dúma eli ajatus, miete) [3]
Russakka on tullut preussilaisia tarkoittavasta sanasta
tyrmä (тюрьма, turma) [1]
vaino (mahdollisesti: vojná, sota) [3]
vapaa (свобода, svoboda) [1]
vasta (muinaisvenäjän hvost eli häntä) [1]
vesseli (весёлый, vesjolyi eli iloinen)
viesti (весть, vest eli sanoma, uutinen) [1]
virsu - eli virsut (verzen eli virsu) [3]
voro (вор, vor eli varas) [1]
värttinä (veretenó) [3]

Slangisanoja

bonjata (понять, ponjats eli tajuta, ymmärtää)
hotsittaa (хотеться, hotetsja eli haluta)
karsina (корзина, karzina eli kori)
kohmelo ja pohmelo (похмел, pohmel eli krapula) [3]
lafka (лавка, lavka eli puoti, kauppa)[5]
mesta (место, mesto eli paikka)[6]
narikka eli naulakko (tulee vanhasta vaatekaupustelijan kojua tai vaatteidenmyyntitoria tarkoittavasta sanasta narinkka, joka tulee venäjän ilmaisusta на рынке, na rynke, 'torilla')[7]
palttoo (ehkä osittain lainaa venäjästä: пальто, palto eli pitkä takki, myös ruotsissa samankaltainen sana: paletå) [3]
prenikka - eli kunniamerkki (prjánik eli piparkakku) [3]
pulittaa - eli maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja) [3]
sapuska (закуска, zakuska eli alkupala) [3]
sontikka, sontsa (зонтик, zontik eli päivänvarjo) [3]
torrakko (ase, pyssy)
voda (вода, eli vesi)

stadin slangista ja tampereen murteesta aika paljon venäläisiä sanoja johtunee varuskunnasta ja kauppiaista... en o varma onko ne isäukon käyttämät venäläiset sanat kumminkin tuolta suomen harmaasta peräisin

[Pavlovits]

Aika paljon tuttuja sanoja. Lapsena kuulin paljon Suistamon, Suojärven ja Salmin murretta vanhoilta rajantakaisilta ihmisiltä. Nyt selvisi tuon kassan avulla, mitä se Jussi Raittinen laulaa:
"kassapäiden karkeloissa
viihtyä en voi mä noissa
lastenjuhlissa totta tosiaan"

Ihan ehdottomia totuuksia sanojen alkuperästä on joskus vaikea mennä sanomaan.
Tuon rokulin selitti latinanopettajani tulevan latinan sanasta procul= ilmainen, ilmaiseksi.

[t tulppu]

Oiskoon noita Venäläisiä sanoja jäänyt Suomeen Kun olimme melkein 200 vuotta Venäjän vallan alla.... Ja siltikin Pakko ruotsia on vaan Kun Kuulemma olemme olleet Ruotsin vallan alla ja sen takia Ruotsi kuuluu Koulusivistykseen,,,

[samarai]

Ei Venäjän vallan alla oltu kuitenkaan kuin reipas sata vuotta (1809-1917). Ruotsin vallan alla pitkälti yli viisisataa (n.1250-1809).

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että itse olisin "pakkoruotsin" kannattaja. Aika hyödytön se taitaa monille olla, olisi varmaan parempi tehdä vapaaehtoiseksi ja valinnanvapaus 2.vieraan kielen opiskeluun.

"Vanhassa stadin slangissa noin 3/4 sanoista oli ruotsin kielestä, suomalaista alkuperää olevia viidennes ja viisi prosenttia (noin sata sanaa) on venäjästä. "

[pavlik morozov]

Seinähullusta olen törmännyt parissakin lähteessä toiseenkin versioon: Stalinin puhdistuksissa kansanvihollisiksi epäillyt korkeammat puolueviskaalit ja upseerit kypsyteltiin GPU:n vankiloissa kuulustelukuntoon seljadka - nimisellä kuulustelumetodilla. Kansalainen arestantille annettiin vankilaan tullessa syötäväksi suolasilliä, mutta vettä ei tämän jälkeen laisinkaan. Viikon peruskärvistelyn jälkeen saatettiin useinkin havaita vangin psyyken romahtaneen helvetillisen janon, eristyksen, pelon ja epätietoisuuden vaikutuksesta klaustrofobiseen psykoosiin: vanki pelkäsi sellin seinien kaatuvan päälleen. Seinien pystyssä piteleminen eli seinähulluus oli merkki kuulustelijoille, että epäilty alkoi pikkuhiljaa olla kypsä tunnustamaan vaikka mitä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiipiv%C3%A4_skitsofrenia

Vieraillessaan Helsingissä vuonna 1977 neuvostoliittolainen professori Georgi Morozov totesi, että "Yhteiskuntajärjestelmien eroilla on yhteyttä neurooseihin... Neuvostojärjestelmä on on onnistunut takaamaan kansalaisten perusturvallisuuden. On työtä, asuntoja ja humaaneja ihmissuhteita." Hän myös mainitsi, että itsemurhien ehkäisemiseksi tehtävä työ on turhaa. Samoin kiellettiin alkoholismin syiden tutkiminen, sillä itsemurhia eikä alkoholismia esiintynyt kommunistisessa yhteiskunnassa

[pavlik morozov]

Aika paljon tuttuja sanoja.
"kassapäiden karkeloissa
Tuon rokulin selitti latinanopettajani tulevan latinan sanasta procul= ilmainen, ilmaiseksi.

vasikka kuulostaa venäläisperäiseltä

nappo. tunnistaako kukaan sanaa? liittynee juomiseen kauhasta...

[samarai]

Onko "napitok" mielessä tuohon "nappoon"?