Ladaboard

Katselin tutkimustuloksia käytettäessä pienkoneita E20-bensalla 2000h ajan.
Testisubjekteina olivat Stihlin 2t-trimmeri ja mercury perämoottori. Koska itseäni kiinnostaa stihlin vehkeet enemmän niin tutkin niitä paremmalla mielenkiinnolla. Aiheutti mm. alumiinisen kaasuttimen korroosiota, myös männässä ilmeni vastaavaa. Tiivisteiden muodonmuutoksia ja muuta jotka voi lukea linkin pdf:stä.
Mercuryn moottorikin kärsi E20-bensasta.

Ainakaan nämä ei sietäneet 20 prosenttista etanolibensaa vaikka luultavasti bensalla käyviä vehkeitä ovat.
"Kaikki mikä sietää bensiiniä, sietää etanolia vielä paremmin."


Linkki tutkimukseen
http://www.environment.gov.au/atmospher ... 0hours.pdf

pressa kirjoitti:Mikäli tämän viestiketjun lukee ja kaikki faktatiedot mitä linkeissä on huomaa ettei E10 aiheuta mitään...

Bansapumpusta en muista puhutun ainakaan kovin paljoa. Linkkejä en yleensä lue. Sanotaanko sitten niin, että käytän omaa harkintakykyäni, ja loput on sitten periaatteellista muutoksenvastaisuutta.

Heillä, jotka ovat päättäneet siirtyä e10:n käyttäjiksi, ei ole enää mitään ihmeteltävää?

He, jotka ovat kahden vaiheilla, kannattaa ehkä harkita vieläkin uudestaan.

Minä, ja ne jotka aikovat siirtyä/ovat jo siirtyneet 98E:n käyttäjiksi, ei voi olla huono valinta sekään. Lada toimi loistavasti 98E:llä. Nyt vaan miettinyt, että pitäisikö sytytysennakkoa lisätä pari astetta.

Evreka kirjoitti:Katselin tutkimustuloksia käytettäessä pienkoneita E20-bensalla 2000h ajan.
Testisubjekteina olivat Stihlin 2t-trimmeri ja mercury perämoottori. Koska itseäni kiinnostaa stihlin vehkeet enemmän niin tutkin niitä paremmalla mielenkiinnolla. Aiheutti mm. alumiinisen kaasuttimen korroosiota, myös männässä ilmeni vastaavaa. Tiivisteiden muodonmuutoksia ja muuta jotka voi lukea linkin pdf:stä.
Mercuryn moottorikin kärsi E20-bensasta.

Ainakaan nämä ei sietäneet 20 prosenttista etanolibensaa vaikka luultavasti bensalla käyviä vehkeitä ovat.
"Kaikki mikä sietää bensiiniä, sietää etanolia vielä paremmin."


Linkki tutkimukseen
http://www.environment.gov.au/atmospher ... 0hours.pdf

Terve!

Kyseisessä tutkimuksessa ei moottoreita ole käytetty, vaan komponentit on upotettu (immersed) tutkimuspolttoaineisiin 2000 tunnin ajaksi.

Tutkimuspolttoaineet olivat:

- normaali länsiaustralialainen bensiini + kaksitahtiöljy
- E20 koostuen etanolista, em. bensiinistä, 2T-öljystä ja erikseen lisätystä SAE J1748 -standardin mukaisesta syövyttäväksi käsitellystä (suola)vedestä (corrosive water, aggressive water).

Kaikki mikä kestää etanolia, ei kestä suolavettä -terveisin

SvS

Lisäys klo 13.30:

Korroosio yms. on jonkin asteinen ongelma minkä tahansa oksygenaatin ja veden -erityisesti suolaveden - kanssa. Oksygenaatteja on nykyisissä suomalaisissa bensiineissäkin, siis myös niissä joissa ei ole lainkaan etanolia. Korroosionestoaineiden lisääminen bensiiniin onkin melko tavanomaista.

E.P. kirjoitti:===

Tietääkseni nakutuksentunnistin on kuitenkin yksi aktiivisimmista moottorin tunnistimista. Se seurailee jatkuvasti nakutusrajaa, ja moottorinohjausjärjestelmä säätää sen mukaan sytytysennakkoa. Joissakin autoissa sen jopa huomaa, kun auton käynnistää. Tyhjäkäynnin ääni muuttuilee hetken aikaa, kunnes vakiintuu. Tästä olen päätellyt, että nykyaikainen moottorinohjausjärjestelmä tunnustelee aika tarkkaan ja nopeastikin mitä sille on syötetty. Täysin vääränlainen polttoaine saattaa jopa aiheuttaa moottorin sammuttamisen moottorinohjausjärjestelmän toimesta, jolla voidaan välttää suuremmat vahingot. (Esim. dieselautoon tankattu bensa.)

Terve!

Vähissä ovat järjestelmät, jotka "jatkuvasti seurailevat nakutusrajaa", vaan kyse on hieman yksinkertaisemmasta tavasta, jossa järjestelmä vähentää sytytysennakkoa, kun nakutus havaitaan.

Pidän hyvin epätodennäköisenä, että käynnistyksen jälkeisen tyhjäkäynnin ilmiöt olisivat missään tekemisissä nakutuksen tai nakutuksentunnistuksen kanssa.

Polttoaineen tunnistavat järjestelmät ovat harvinaisia myös ns. flexifuel-autoissa. Niissäkin polttoaineen syöttöä säädetään happitunnistinsignaalin perusteella, joka säätö toimii tietenkin vasta, kun kylmäkäynnistyksestä on kulunut hieman aikaa.

Nakutustunnistus on sikäli aktiivinen järjestelmä, että se toimii jatkuvasti, poislukien tilanteet, joissa nakutusta ainakin jonkin verran sallitaan (täyskaasukiihdytys) ja tilanteet, joissa nakutusta ei ole odotettavissa (tyhjäkäynti).

Kuinka usein nakutustunnistus sitten joutuu puuttumaan asiaan, onkin toinen juttu. Omissa nakutustunnistuksella varustetuissa autoissani olen moista huomannut tapahtuneen vain kerran noin 1 Gm:n matkalla.

SvS

Nykyautot säätelevät sytytyksen juurikin nakutuksentunnistimen avulla, aktiivisesti. Siksi niihin ei tarvita erillistä muutosta, jos siirrytään vaikkapa 95E bensasta 98E bensaan, vaan muutos tapahtuu heti ja itsestään. Nakutuksentunnistimen avulla siis tarkkaillaan jatkuvasti nakutusrajaa, ja säädetään sen mukaan sytytyshetki oikeaksi. Tämmöisissä autoissa on siis hyötyä käyttää 98E polttoainetta ilman erillisiä säätöjä. Auto siis osaa hyödyntää korkeampioktaanisen polttoaineen itsestään.

Nykyautoilla tarkoitan esim. Opel:eita alkaen 1990 luvulta, seka monet muut eurooppalaiset autot. Ladoista en toistaiseksi niin paljoa tiedä, joten ladan suhteen saatat olla oikeassakin. Niissähän saattaa olla perussäätö pienempioktaaniselle polttoaineelle, ja nakutuksentunnistin vain varalle, jos niin tiedät olevan.

Tuo videohan juuri osoitti sen, että Cliossa oli vielä vähän matalaviritteinen kone, eikä siksi ymmärtänyt paremmin puristusta kestävää polttoainetta, eli 98E:tä. Oliko se toinen auto Golf, niin jo ymmärsi, ja tehot ja vääntö parani. Jotenkin olin elänyt siinä uskossa, että kaikki nykyautot säätelisivät aktiivisesti sytytystä nakutustunnistimen avulla. Hyvä että tuli puheeksi, tai kirjoitelluksi. Onkohan lada sitten viritelty alkujaan venäjän bensoille sopivaksi, eikä siten meidän bensoilla tarvitse aktiivista sytytyksensäätöä käyttää. Vai onkohan Euroopan markkinoille tulleissa ladoissa eroja kotimaansa versioihin verrattuna tässä asiassa.

On ihan elävän elämän esimerkkikin muistissa lähihistoriasta. Hiukan ripeämpi BMW, joka sirisi ajoittain kiihdytyksessä. Vikamuistissa ei koskaan ollut mitään ehdokasta ongelman aiheuttajaksi. Se nakutuksentunnistinkaan ei valitellut oloaan. Oli jo pakoputkiston vaihtoakin ehdotettu, kun oli joskus jossain autossa aiheuttanut ylimääräistä ääntä. Kun sitten vihdoin löytyi tarpeeksi mainetta niittänyt asentaja, joka neuvoi vaihtamaan nakutuksentunnistimen. Siihen loppui sirinät. V-powerilla oli ajeltu, eli ei nakutellut ainakaan bensiinin matalaoktaanisuudesta johtuen.


Mutta itse aiheeseen liittyen: Oli multa jotenkin mennyt ohi se, että meinaavat tärvellä sen 98E:nkin. Siitä tulee E5:sta. Onko sitten niin, että mistään ei enää saa oikeaa bensiiniä vuodenvaihteen jälkeen? Huonoja ovat säilymään nämä nykyisetkin polttoaineet, mutta vielä huonompia ovat ne tulevat bensat, ainakin radiossa juttuja kertoneen ukon mukaan. Pienkoneistakin pitäisi tankit tyhjentää, jos ei hetkeen käytetä. Huonoja puolia on etanolissa enemmän kuin hyviä, kun kulutuskin nousee, palotapahtuman lämpötilan laskun takia. Ei nyt hyvältä näytä.

Nykyäänkin on 5% etanolia bensoissa. Pikaisella tutkimisella Shellin V-Power ei sisällä etanolia.

98 ei muutu miksikään, nytkin on oktaaniluvun perässä E merkkaamassa etanolia, vuodenvaihteessa tulee vaan numerot merkkaamaan pitoisuutta.

kyllä ärrä-volvossakin huomaa käytettävän oktaanilaadun, 95:llä ajaessa pudottaa ennakoita ja tehoa. periaatteessa 95e10 kestää puristusta aavistuksen paremmin kuin nykyinen 95e vaan siltikin ero 98:iin merkittävä eli viritettyihin vehkeisiin 98 tahi v-pover...

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa oli juttua vuoden vaihteen muutoksista bensojen suhteen. Eli tosiaan, vuoden vaihteen jälkeen 98E:n merkintä vain muuttuu 98E5:ksi, polttoaine säilyy samana. Tässäkin kohtaa tieto vain lisää tuskaa. Olin ennen erittäin tyytyväinen 98E:hen, kun pidin sitä "oikeana" bensana.

Se E tais tulla ysiviitoseen kylläkin alunperin siksi kun se muuttui lyijyttömäksi, ei sillä lie etanolin kanssa mittää tekoa.

Jusu kirjoitti:Se E tais tulla ysiviitoseen kylläkin alunperin siksi kun se muuttui lyijyttömäksi, ei sillä lie etanolin kanssa mittää tekoa.

Muun muassa Tuulilasi:
"Jo nykyisin 95E-bensiinissä on noin 5 % etanolia - myös Suomessa."

Joten on siinä sitä.

Onko 95E:n seassa siis ollut etanolia 5% siitä lähtien, kun se katalysaattorien tulon myötä tuli myyntiin? Siis silloin vuonna puukko ja miekka. "Ainahan sitä eppäillä soppii".

E.P. kirjoitti:Onko 95E:n seassa siis ollut etanolia 5% siitä lähtien, kun se katalysaattorien tulon myötä tuli myyntiin? Siis silloin vuonna puukko ja miekka. "Ainahan sitä eppäillä soppii".

Tottakae soppii!
Joku suattaa eppäillä vähän kaekkee ja joku uskoo vähemmällä.

Mutta tuo lainauksesi: "Jo nykyisin 95E-bensiinissä on noin 5 % etanolia - myös Suomessa." ei liittynyt suoraan siihen, että tuliko aikoinaan kirjain "E" nimenomaan etanolista. Sillä vaan eppäilen.

Sdelano v SSSR kirjoitti:
Nakutuksentunnistuksesta ym.

Asiantuntijoiden on kovin helppo tarkastaa, onko autossa jatkuvasti nakutusrajaa tunnusteleva järjestelmä. EOBD-järjestelmästä voi vaivatta saada mm. sytytysennakkotiedon, jos ennakko vaihtelee käyden välillä nakutusrajalla, näkyy se laitteissa.

Jos joku tällaisen systeemin löytää, pyydänkin ilmoittamaan.

(Tyhjäkäynnillä on sytytysennakon vaihtelu normaalia; ennakon muutos on nopein tapa pitää tk-nopeus vakiona, kun esimerkiksi generaattorin kuormitus muuttuu.)

VCDS-ohjelmalla saa kaikenlaista tietoa Volkkarinsukuisista autoista, jollainen meilläkin on tuossa pihalla. Tavallinen perheauto siis. En äkkiseltään muista, että olenko juuri nakutuksentunnistimen työskentelyä katsellut koskaan VCDS:llä, koska oletin nakutuksentunnistuksen kaikissa nykyaikaisissa autoissa olevan aktiivinen. Siksi en ole osannut epäillä tässä meidänkään autossa asioiden olevan toisin. Auton käynnistyksen jälkeen moottorin käyntiääni muuttuilee hetken aikaa, vaikka tyhjäkäyntikierrokset pysyvät samana. Äänen muutos on samanlainen kuin ladan jakajaa käännellessä koneen käydessä voi kuulla. Moottorinohjausjärjestelmä tuntuisi ikäänkuin "maistelevan", että mitä tänään poltellaan. Saatan sen nakutustunnistimenkin työskentelyn joskus tarkistaa, mielenkiinnosta.

Olen myös sitä mieltä, että nykyaikaisessa autossa tyhjäkäyntiä säädellään tyhjäkäynnin säätämiseen tarkoitetulla askelmoottorilla -> yleensä kaasuläpän rinnalla on kanava, jonka läpimittaa säätömoottorilla säädellään tarpeen mukaan. Sen avulla tyhjäkäynti saadaan pidettyä vakiona rasituksen muutoksista riippumatta, nopeasti.