Mistä sanonnat tulevat?

[Pavlovits]

Minä olen kuullut löylykauhaa kutsuttavan napoksi.

[TsarBomba]

Täällä on kirjoiteltu topparoikasta. Ilmari Kianto kierteli aikoinaan Vienan karjalassa ja keräili sanontoja talteen. Toppa tarkoitti pahaa yskää Vienassa.

[pavlik morozov]

Onko "napitok" mielessä tuohon "nappoon"?

joo, löylykauhana käytetty ja esim keittiössä vesiämpärin vieressä josta ennen juotiin suoraan...
ei varmaan kaukaa haettu yhteys.

sit tuli tuohon liittyen mieleen napostelu jonka mielessä helposti yhdistää venäläiseen tapaan syödä vodkan kanssa esim suolakurkkuja tai vaikka vaan limppua.

asiapapereita sanotaan pumaskaksi, taulukkoa taplitsaksi konttorislangissa. Lienee peräisin idänkaupan ajoilta. Melkein sanakirjan joka sivulta löytyy joku samankaltainen sana suomesta ja venäjästä. Niin paljon että jotkut kuvittelevat suomen olevan venäjän kielen sukukieli, mutta näin ei asian laita ole. Ehkä suuremmassa osassa venäjää ja pohjoismaita on puhuttu suomensukuisia kieliä kuin moni arvaakaan. Slaavikielethän on balkanilta lähtöisin.

"
Ensimmäiset venäläiset, täsmällisemmin muinaisvenäläiset, lainasanat ovat lähtöisin ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen vaihteen tienoilta. Tähän kerrostumaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset kristinuskon leviämisestä kertovat sanat kuin pappi, risti, raamattu ja pakana sekä ruokatalouteen liittyvät lusikka, piirakka ja talkkuna.

Uudempaa perua on esimerkiksi sana kapakka, joka on saatu venäläisiltä ilmeisesti joskus 1600-luvulla. Muita venäjän kielestä tulleita paikkojen nimityksiä ovat esimerkiksi tyrmä ja putka. Suomen kirjakielessähän nämä liittyvät läheisesti yhteen, mutta venäjässä samoin kuin lähisukukielissämme karjalassa, vepsässä, virossa ja vatjassa putka-sanan vastineilla on monenlaisia koppien, kojujen ja majojen merkityksiä. Esimerkiksi vepsäläiselle putka voi olla leikkimökki tai koirankoppi.

Kapakkakulttuuriin assosioituu venäläisperäinen sana votka vettä merkitsevän voda-sanan deminutiivijohdos, Kolpakko on siis sekin saatu venäjästä, mutta merkitys on matkan varrella vähitellen muuttunut. Lainanantajakielen vastine on tarkoittanut muun muassa suippoa lakkia – yömyssyä – taikka lampun kupua. Pohmelon venäläinen esikuva on syntynyt kahdesta osasta, po-etuliitteestä ja humalaa merkitsevästä hmel'-sanasta. Voisi kuvitella, että suomen humalakin olisi venäläisperäinen, mutta tämän sanan kulku on monimutkaisempi. Alun perin se lienee lainautunut kasvin nimenä turkkilaisista kielistä slaavilaisille, sieltä germaaniselle taholle ja germaanisista kielistä meille.

On meillä toki työntekoonkin liittyviä venäläislainoja, esimerkiksi urakka ja remontti. Kuten jokainen itänaapurin valtakieltä vähänkin opiskellut tietää, urakan venäläinen vastine urok tarkoittaa oppituntia ja läksyä, nimenomaan tiettyä annettua tehtävää, kuten urakkatyökin. Remont on lainattu venäjään ranskasta Pietari Suuren aikana, ja tuolloin se on merkinnyt muun muassa uusien hevosten hankkimista ratsuväelle – siis konien tilalle. Venäjän kon' ei muuten ole välttämättä huono hevonen.

Helsingin vanhassa slangissa arvellaan olleen satakunta venäläisperäistä sanaa, joista moni on saatu sotilaskielen kautta. Suurin osa venäläisperäisistä slangi-ilmauksista on kuitenkin painunut unohduksiin. Yksi esimerkki pintansa pitäneistä sanoista on paikkaa merkitsevä mesta. Sitä käytetään edelleen, vieläpä alkuperäisessä merkityksessään. Useita merkityksenmuutoksia läpi käynyt, mutta pitkään käytössä säilynyt on stara, joka on lähtöisin venäjän vanhaa merkitsevästä sanasta. Sadan vuoden takaisessa slangissa se on tarkoittanut lähinnä vanhaa miestä,

Siisti, joka on saatu venäjän puhdasta tarkoittavasta tšistyj-sanasta, ei alun perin ole ollut slangisana ollenkaan,vanhassa slangissa on ollut myös koko joukko venäläisiä sanoja.
Sata vuotta sitten venäläiset kuuluivat olennaisesti Helsingin kokonaiskuvaan. Kaupungissa oli venäläistä varusväkeä, ja osalla sotilaista oli perheensäkin mukanaan. Heistä on kertonut mm. vuonna 1901 syntynyt Armas Winqvist: Tuol Kallion kaupunginosas oli suurii kivitaloi, joit kutsuttii ryssäntaloiks. ku siel asu niin paljon venäläisten sotilaitten perheitä. Siel oli venäläisii giboi, jotka jutteli ja siel oli venäläisii gimmoi.
Varsinkin pojat olivat paljon tekemisissä venäläisten sotilaiden kanssa. Tavallista oli, että heiltä käytiin ostamassa leipää, ryssänlimppua eli liabaa tai liepuskaa. Kaikki eivät tosin siitä tykänneet. Mutši ei koskaan halunnu skruutaa ryssän liabaa,
Kaupunkikuvaan kuuluivat myös kaaliryssät, jotka viljelivät ryssännitškuilla vihanneksia. Näitä viljelyksiä kävivät myös pojat verottamassa. Porkkanoita tsökattiin ryssän puutarhasta, kertoi v. 1900 syntynyt Eino Fonsén. Samanlaisia muistoja oli Karl Alangolla: Ku tonne Bjellaa lähettii Eltsun läpitte simmaa, ni ryssän kaalimaat oli siinä ja sielt aina otettiin lisäšaggaa sitte, kaalia taikka muuta, lanttuu ja porkkanaa.
Myös venäläiset kauppiaat kuuluivat ja näkyivät. Varsinkin jäätelökauppiaat, maroosiryssät, olivat poikien suosiossa. Jäätelökauppiaiden mainoshuutoa haroošši maroošši matkittiin, ja poikien suussa se vääntyi muotoon karoossi maroossi. Vanhimmat stadilaiset muistavat sen varmaan vieläkin.
Suurin osa venäläisperäisistä slangisanoista on varmaan opittu sotilaiden puheista. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että viina ja huonomaineiset naisetkin ovat sanastossa edusteilla. ‘Huonomaineista naista, ilotyttöä’ tarkoittavia sanoja on useita: blaija, bledi ja kurva. Viinaan ja olueeseen viittaavat puolestaan sanat šiiva ja piva.
Ilmaus vanha masi vaikuttaa hyvin suomalaiselta, mutta silläkin on vastineensa 1800-luvun pietarilaisessa alamaailman kielessä, missä se on tarkoittanut kokenutta rikollista. Sekin on voinut hyvin välittyä meille venäläisten sotilaiden kielestä.
Osa sanoista on voitu oppia venäläisiltä koululaisiltakin, esimerkiksi kniiga ‘kirja’ ja prujut ‘muistiinpanot’. Lintsaamista ovat varmasti harrastaneet niin sotilaat kuin koululaisetkin. Kaupankäyntiin ovat puolestaan liittyneet juutalaisten narinkat ja ehkä krääsä, sekin venäläisperäinen sana. Alkuaan venäjän kielessä ‘pelipankkia’ tarkoittanut kani viittaa puolestaan rahanlainaamiseen.
Kaikkiaan venäläisperäisiä slangisanoja on kuitenkin ollut melko vähän, enimmilläänkin satakunta, ja niistäkin monet ovat kuuluneet slangin vanhimpaan kerrostumaan. Monet vanhimmistakaan stadilaisista eivät enää muistane sellaisia sanoja kuin dirkku ‘reikä’, lepsa ‘viisi markkaa, viitonen’ tai šivaan, skarei ja skoraa, jotka kaikki tarkoittavat ‘nopeasti, pian’.
Tutumpia sanoja sitä vastoin ovat esimerkiksi djengi ‘raha’, aborkat ‘kengät’, bulderi ‘iso kivi’, bulkki ‘vehnäleipä, pulla’, graitta ‘haitari’ ja kaveeraa ‘puhua’. Graitta-sanaakaan ei tosin enää ‘haitarin’ merkityksessä juuri käytetä, mutta skraittana sen tuntevat kaikki. Issikat ja vossikat ovat jo kaupunkikuvasta väistyneet, mutta sanat ovat jääneet elämään.
Osa venäläisperäisistä sanoista on kuitenkin pitänyt hyvin puolensa näihin päiviin saakka. Näitä kaikkien tuntemia sanoja ovat esim. bonjata, snaijata, safka, lafka, mesta, voda ja tsaikka. Sanojen merkitys on tosin saattanut muuttua. ‘Ruokaa’ tarkoittavat safka palautuu ‘aamiaista’ merkitsevään závtrak-sanaan. Lafka on puolestaan vanhimmassa slangissa tarkoittanut ‘kahvilaa’ tai ‘ravintolaa’.

[pavlik morozov]

savossa sanottiin utsia - ottaa selvää. liittyy opettaa sanaan luultavasti. Joka sekin tulee venäjän obetsasta.

omin nokin paikalle tuleminen tuskin tarkoittaa muuta kuin omin jaloin, Hesalaiset sanoo esim makaa hokit oikosena. Joskus kirjoitusasu jäänyt slangiin lausumisen sijasta.

oletteko olleet nemetsien kansan kanssa tekemisissä

[pavlik morozov]

ollaan huililla joulujen välin

[Pavlovits]

"Husaari olen minä sodassa
ja urhoollinen sotamies..."
Tuota kauan sitten laulaessa ei tullut ajatelleeksi mistä tuo tiernapoika-nimitys on tulllut.
Yksinkertainen selityshän sille on. Oletko ajatellut tai jostakin vain kuullut?

[pavlik morozov]

stjärna - tähti.

ootko kaima kuullut tuota välipäivistä sanottavan "joulujen väli"

tai olla iltalöysissä.

[t tulppu]

Oiskoon tuo ilta... joku laivaston tai merimiesten iltatyö tai vahtivuoro.

[Pavlovits]

Joulujen väli on ihan tuttu sanonta.
Kuusankosken paperimiehet olivat eri löyseissä.

[pavlik morozov]

Joulujen väli on ihan tuttu sanonta.
.

tarkoittaaks tuo siis tavan joulun ja ortodoksijoulun väliä vai mistä kyse
kaveri joskus soitti tänne länsirannalle että miksi teidänkylällä kulkevat iltamyöhissä pitkin katua uutenavuotena. sen muija ihmetteli mistä tiesin moisen ristinsaaton tää flikka ei tienny vaikka äiteensä puolelta venäläisiä...

[Pavlovits]

Minä luulin tuota joulujen välillä juttua ihan yleiseksi.
Se tarkoittaa joulun ja uudenvuoden väliä. Ainakin Kaakkois-Suomessa hyvin yleinen.
Ortodoksijoulu on ihan tavallisena aikana. En kyllä ortodoksina tiedä miten se poikkeaa muista jouluista.

[ff8728]

Joulupäivä oli minun nuoruudessa kotona olo päivä, naapuriinkaan eivät päästäneet. Tapaninpäivänä pakattiin sakki rekeen, ja eikun menoksi, kyläreissulle.
Joulujen välistä puhuttiin savossakin, jos joku pikku juttu oli, "teen sen sitten joulujen välissä".

[samarai]

Ortodoksijoulu on ihan tavallisena aikana.

Paitsi mm. Venäjällä, jossa kello pyörii jouluna eri suuntaan.

Miksi Venäjällä pitäydyttiin vanhaan kalenteriin?
Itse asiassa Venäjän ortodoksinen kirkko oli vuonna 1917 jo tehnyt päätöksen siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin, mutta vallankumouksen myllerryksissä päätöstä ei koskaan pantu täytäntöön. Ja myöhemmin sitä vastustettiin nimenomaan sen takia, että kommunistisen valtion käyttämään kalenteriin ei haluttu siirtyä. Jos kommunistit olisivat ensin vaihtaneet kalenteriksi gregoriaanisen kalenterin ja vasta sen jälkeen erottaneet valtion ja kirkon toisistaan, voisi olla, että Venäjälläkin olisi nyt kirkonkin käytössä gregoriaaninen kalenteri.

http://sley.fi/node/11573

Tuosta voisi tehdä äkkiä johtopäätöksen, että tähänkin olisi syypää **********. Mutta jätetään nyt tekemättä.

[t tulppu]

Kysymykseen Mistä sanonnat tulevat. Niin Minusta Lähinnä Suusta.

[Pavlovits]

Mikähän mahtaa olla sanonnan "matti kukkarossa" takana?