Ladaboard

Riittääkö sitä kaasua tieliikenteen tarpeisiin, vai pompsahtaako sen hinta pilviin jos käyttö laajamittaisesti läsääntyy?

Puulämmön ongelmathan syntyvät vasta kun kaikki siirtyvät siihen. Usean sadan tiheään rakennetun omakotitalon puusavupäästöjen pienhiukkaset alkaavat jo aiheuttaa terveyshaittoja.
HIILIDIOKSIIDI päästöjä puu ei aiheuta, koska puu palaessaan luovuttaa saman kuin lahotessaan, eli yhtä paljon kuin kasvaessaan sitoo.

,_,/ukka

Väärin! Kaikki puu tai kasvikunnan tuotteet eivät yleensäkään lahoa. Tästä todisteena suot ja metsiemme humus. Meidän ilmastossamme jää aina lahoamatonta tavaraa eli kasvikunta tuottaa enemmän kuin pieneliöt kykenevät hajottamaan.

Sademetsissä on toisin. Siellä kasvu perustuu runsaaseen lämpöön, kosteuteen ja ravinteiden kiertoon. Sademetsän maaperä ei juurikaan sisällä sitoutuneita ravinteita. Tämän osoittavat sademetsähakkuut ja maan ottaminen viljelyyn tai laitumiksi. Jos ravinteita ei palauteta keinotekoisesti, maa muuttuu lateriitiksi eli punaiseksi kovaksi tiilimaaksi, jossa eivät monetkaan kasvit kykene kasvamaan. Lateriittia voidaan käytää ainoastaan keinotekoisella viljelyllä, joka vaatii paljon lisäravinteita, istuttamista ja ulkopuolista energiaa.

Meillä humusta kertyy metsänpohjiin ja vesistöihin. Se sedimentoituu eikä hiilidioksidi kaikkineen vapaudu ilmakehään. Suot ovat siis toinen fossiloitumisen muoto.

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Väärin! Kaikki puu tai kasvikunnan tuotteet eivät yleensäkään lahoa. Tästä todisteena suot ja metsiemme humus. Meidän ilmastossamme jää aina lahoamatonta tavaraa eli kasvikunta tuottaa enemmän kuin pieneliöt kykenevät hajottamaan.

Näin tietenkin, mutta perusperiaate tuo että hiilidioksiidia vapautuu poltettaessa sen verran kun kasvi kasvaessaan sitoo.

,_,/ukka

Kyllä vain näin on hiilidioksidin osalta. Ilmastomuutoksessa vaan puhutaan kokonaistaseesta. Minä en puulämmitystäni vaihda, koska katson sen olevan kaikkein ekologisin vaihtoehto minun ja Suomen olosuhteissa. Ja eihän puuta poltettaessa kaikki hiilidioksidi vapaudu. Vapautuu häkää ja muita epätäydellisen palamisen tuotteita (hiilivetyjä). Lisäksi on huomioitava, ettei puusta kaikki tule koskaan poltettua vaan osa jää metsään.

Puu on tälläkin hetkellä eräs tärkeimmistä energiamuodoistamme. Sen osuus kokonaisenergiastamme on valtava. Tilastoja minulla ei ole, mutta väitän silti näin. Puunkäyttö energiaksi on vähintään yhtä tärkeä kuin ydinvoimamme ja vesivoimamme.

Miten niin? Ei varmasti ole! Missä sitä puuta muka käytetään? Muutama klapi saunanuunissa! Joku lauhdevoimala ajaa turpeen oheen hieman haketta ja kuorta. Mitä ne merkitsevät?

Keksikääpä joku missä meidän puutamme käytetään eniten energian lähteenä. En viitsi itse vielä väittää mitään. Väittäkää te jotain tai keksikää.

Väitän silti tähän vielä kerran, että: "Puu on tärkein energianlähteemme" toistaiseksi.

Puulämmitys on Suomalaisille kaikkein luonnollisin tapa estyä jäätymästä tönköksi. Ei meitä lada-kerholaisia olisi olemassa, jos esi-isät olisivat pienhiukkasien pelossa jättäneet nuotiot sytyttämättä. Puusta saadun lämmön avulla on talvista selvitty ja ruuat valmistettu siitä asti, kun ensimmäinen karvajalka astui Suomen maaperälle.
Sen sijaan täysin luonnottomia tapoja lämmittää on polttaa öljyä, rakentaa ydinvoimalaa, tehdä kivihiiltä polttamalla sähköä.

Suosittelen pönttöuunia ( pystymuuri). Pönttöuunin sisällä lieskat nousevat 1,5 metriin ja pienhiukkaset palavat tehokkaasti. Lisäksi on otettava huomioon seuraava: kun lämmität pönttöuunilla, savua tulee ensimmäiset 10 minuuttia tornista. Sen jälkeen uuni palaa niin puhtaasti, että tornista tulee vain lämpöväreilyä. 40 min. kuluttua lämmitysprosessi on suoritettu , pellit pannaan kiinni, eikä seuraavaan 24 tuntiin savupiipusta tule minkäänlaisia päästöjä. Toisin on naapurilla, jonka öljylmmitys puhaltaa päästöjä taukoamatta, tunnista toiseen, viikosta toiseen, koko talven...

Itselläni on hieman erilainen pystyuunin lämmitystekniikka. Pyrin säätämään vedon (savupelti) senverran pienelle ja ilmanoton sen verran suurelle, että palaminen olisi mahdollisimman tehokasta ja palokaasujen virtaus hidasta. Tällä pyritään optimaaliseen lämmön talteenottoon.

Savuja olen katsellut ikäni. Kuusaalaisena, TehdasKaupungin Lapsena savut olivat aina näkyvissä. Kolma tehdaskokonaisuutta takasivat sen. Myös piisien savut kiinnostivat. Siis olen seurannut savuja. Kun savu tulee piipusta hitaana, (valko)harmaana pyörteenä uskon palamisen olevan tehokkainta.

Minulla pystyuunit eivät koskaan puhalla ulos pelkkää lämpöväreilyä. Savukaasu ehtii poltossani kylmetä niin, että siinä oleva vesihöyry muuttuu jo tiivistyneeksi harmaaksi pilveksi. Tulehaan sieltä muitakin palokaasuja, mutta oletan tuon (valko)harmaan savukaasun sisältävän paljon jäähtynyttä vesihöyryä. Savupellit laitetaan kiinni jo runsaassa hiilivaiheessa ja näin pelkän lämpöväreilyn tuloa ei minulla ilmene.

En pelkää häkää. Laitan pellit kiinni liian aikaisin. Se lisää lämmitystehoa. Läpihengittävässä talossa tämä on mahdollista, mutta "Älkää kokeilko tätä kotona". On tosiaan tunnettava uuninsa ja talonsa, jotta näin voitaisiin tehdä. Eikä sitten mennä nukkumaan heti lämmityksen jälkeen ellei tunneta talon hengitystä ja uunien häkäntuottoa.

Mutta kuten Lada-Juntti totesi: Pönttöuuni on eräs tehokkaimmista lämmitysvälineistä. Se on köyhän kansan väline. Rakennuskustannukset, materiaalikustannukset ja koko ovat ylivertaiset muihin uuneihin nähden lämmitystehoon suhteutettuna. Ehkä joku etsii Wikistä tähänkin jonkun tilaston tai tutkimuksen.

Pönttöuunilämmitys on Pyhää!

PöyhöinKuusaalt kirjoitti:Minulla pystyuunit eivät koskaan puhalla ulos pelkkää lämpöväreilyä. Savukaasu ehtii poltossani kylmetä niin, että siinä oleva vesihöyry muuttuu jo tiivistyneeksi harmaaksi pilveksi.

Eikös tuo murenna piipun aika tehokkaasti? Osa vesihöyrystä kondensoituu piipun sisäseiniin ja rapauttaa sitä. Ainakin minulle on aina opetettu, että savukaasujen tulisi olla reilusti yli 100 astetta piipun nokassakin.

,_,/ukka

Ei ole piippu kuudessakymmenessä vuodessa rapautunut. Piipusta ei ropise piipunpohjiin tiilenpaloja eikä laastia.

Piipun pysyminen kunnossa riippuu kyllä käytöstä. Piipun rapautumisessa tärkein tekijä on todellakin tuo edellisen kirjoittajan mainitseman kosteus. Savukaasuvesihöyrykondensaatiolla ei tähän kuitenkaan ole mitään vaikutusta.

Savukaasu on aina tarpeeski lämmitä, jottei mitään kondensaatiota tapahdu talojen piipuissa. Suuri osa talon piipusta kulkee talon sisäisissä muureissa. Vain pieni osa pistää ulos katolta. Toisin on vanhoissa tehtaiden korkeissa tiilipiipuissa.

Piippua rapauttaa eniten tiilien ja laastin kastuminen. Kastunut tiili ja laasti tuppaa elämään sulanakin. Molemmat turpoavat. Mutta tämäkään ei vielä ole tuhoissaa. Vasta kun läpikastunut tiili ja laasti jäätyvät, tapahtuu voimakasta elämistä ja rapautumista. Puhutaan pakkasrapautumisesta, johon kalliokin ja kovin kivi joutuvat alisumaan.

Rapautuneita piippuja näkee eniten niissä taloissa, joissa piipuissa ei virtaa mitään. Ei siis savukaasua eikä ilmaa. Talot, joissa piipunlerssin päällä makaa paksu lumikerros ovat tuomitut piipun rapautumiseen. Kaikkein haavoittuvimpia ovat hormien väliseinät usea savukaasukanavaisissa piipuissa. Väliseinissä on suhteellisesti enemmän laastia kuin tiiltä verrattuna piipun ulkoseiniin. Laasti on kaikkein altteinta kastumiselle ja jäätymisen aiheuttamille tuhoille.

Tavallisesti suomalaisiin taloihin tehtiin vielä 60-luvulle asti ns. 8kanavaisia piippuja, vaikkei taloon tulisi koskaan kuin muutama tulipesä. Täällä Kännykkätielläkin on 60-luvun alkupuolella rakennetussa talossa 8savukaasukanavaa, vaikkei tässä ole ollut kuin max. 4tulipesää. Omassa rintamiestalossanikin on 8kanavaa. 7 on varattu tulipesille ja 1 keittiön ja eteis-WC tuuletukseen. Kellarisaunaa ei ole minulle rakennettu, jotan kaksi kanavaa palvelevat kellarintuulettamista ja tehokkaita ovat.

Piipun ulkopuolinen pellitys auttaa hieman ulkopinnan rapautumita vastaan taisteltaessa. Kesällä aurinko ei pääse lämmittämään niin voimakkaasti piipun ulkopintaa ja lämpöerot tasoittuvat. Kesällä on ansiokasta piipun kunnon kannalta pitää kaikkien käyttämättömien tulipesien saukaasupellit auki ja ilmaluukkuja sen verran auki, että ilman kierto mahdollistuu. Tästä on tosin muitakin hyötyjä, mutteivät ne kuulu tähän.

Piipun kuntoa voi seurata ulkoa päin jos pellityksiä ei ole. Kiipeämällä katolle voi tarkastaa kanavaväliseinien kunnon. Tärkeintä on kuitenkin seurata piipun pohjia tyhjennettäessä siellä mahdollisesti olevan tiilimurskan määrää. Nuohoojalta voi asiaa tiedustella.

Oleellisinta kuitenkin on se, että piipussa virtaa savukaasuja tai lämmintä ilmaa. Viileän ilman virtauskin on parempi kuin seisova lumikakku koko piipun päällä. Nykyään suositaan piipunhattuja. Nämä ovat hyviä suojia vähän käytetyissä piipuissa. Niillä ei ole kovinkaan paljon merkitystä piipuille, joita käytetään paljon.

Piipunhattu maksaa käsittämättömän paljon. Kysyin hattua saunani piippuuni. Piipussa on 3 kanavaa. Hinta 120e! Itse en peltitöitä voi tehdä enkä liiemmin osaakaan. Ratkaisu tähän hattuongelmaan oli helppo. Hinta: "Maksoi vain vaivan"

Leikataan sopiva pala vanhasta kattopellistä. Otetaan piipunlerssin kokoon nähden sopiva määrä tavallisia tiiliä. Laitetaan tiilet pystyäsennossa lerssin päälle ja myös kanavien väliseinien kohdalle. Painokai sopiva määrä huonoja tiiliä. Saa kivan piipunhatun, joka on helposti uusittavissa. Peltiä saa aina ja vanhoja tiiliä on vaikka missä.

Miksi laitoin tuon hatun? Saunaa ei lämmitetä liian usein. Kanavat ovat lyhyet eli piippu ja piippu on alttiina kylmälle melkein jatkuvasti koko matkaltaan. Siis vettä emme sinne kaipaa.

Olin ylpeä piipunhattukeksinnöstäni. Naapurit varmaan taas katsoivat että siellä se höperö virittää ruman hökötyksen piippunsa päähän. Kauneus on kuitenkin tässä tapuksessa sama kuin käyttökelpoisuus ja hinta-laatusuhde.

Semmosta selittelyä.

Teen ilmastonmuutoksen hyväksi paljonkin.

Puunpoltto on jees!Mutta nykyään MYYDÄÄN tulisijoja jotka polttavat ekologisesti jne. tottahan se on,mutta suurin merkitys on Hemmolla joka polttaa miten polttaa!
Jos on tietoa,taitoa ja optimaalisia puita sekä aikaa vahtia polttamista,niin hyvä!
Muistetaanpa,että saksalaisten piti opettaa joku vuosi sitten meille, että tulet sytytetään päältäpäin!
Minulla on vuolukivinen varaava takka,mutta kunnollinen lämmittäminen vaatii läsnäoloa.
Puiden sytytys ja lisäys ovat "taiteen lajeja" joihin tulisija ja sen käyttäjä oppivat.Uunillani on lisäksi kolme oleellista säätöelintä,joiden samanaikainen käyttö vaatii kokemusta,eikä tieteellisempikään tarkastelu pahenna.
Siis:savupelti,ensiöilmaläpät ja toisioilma(tuhka)luukku.
LVI-tekniikassa on vuosikymmenet ollut säätöventtiileitä automatiikalla;miksei piipun päähän happi/CO-anturi ja lämpöanturi,savupeltiin,1.ja2. ilmaläppiin säätöventtiilit ja simppeli säätöelektroniikka? Varmaan vähenee päästöt ja energiaa säästyy!!Jos isäntä ei muista lisätä puita niin robotti sulkee pellit!

Joen musikka kirjoitti:miksei piipun päähän happi/CO-anturi ja lämpöanturi,savupeltiin,1.ja2. ilmaläppiin säätöventtiilit ja simppeli säätöelektroniikka?

Jaa että vähän niinkuin jonkunlainen AXTEC-takka vai?

Juuri tuollaiselta kuulostaa. Minkähän takia ilmastoinnit eivät oikeen koskaan toimi, vaikka insinööri kuinka on laskenut ne toimiviksi?

Savukaasujen kanssa saa olla aikamoisen hyvät haistelijat. Niillä on tapana hieman likaantua savukaasuista. Toisaalta onhan soodakattiloissakin päästömittaukset. Mutta niillä on sitten puhdistusmekanismitkin, höyryhuuhtelu, jne. Mutta silti ne eivät pelaa kunnolla, vaan antavat vain suuntaa.

Onhan niitä älytaloja. Ovatkohan ne miten hyviä, sitä en tiedä. Ainakin ne vaativat kallista energiaa vievää tekniikkaa.

Toiset tykkää automatiikasta ja toiset haluavat säätää ja valvoa itse. Kummin vain. Minä pitäydyn takavedoissa. Ai hemmetti! Onhan noissa ruiskuissa jo aikamoinen elektroniikka.

Ihan mielenkiintoista tarinaa PöyhöinKuusaalta savupiipuista. Tekee mieli evp. muurarinakin ottaa kantaa pariin juttuun. Tuli kyseisiä hommia sentään 25vuotta elämästään tehtyä ja uuneillakin on aina tullut mörskiänsä lämmitettyä. Joskus pikkupoikana sitä sai tosissaan hävetä kaverien silmissä, että meillä oli vielä "se museowanha puulämmitys", kun heillä oli jo siirrytty moderneihin öljykaminoihin. Onneksi ajat on vähän siitä muuttuneet.

Nimenomaan niissä vanhoissa monihormisissa savupiipuissa ne hormien välitunkat onkin juuri usein ongelma, ja lähinnä siitä koska ne muurattiin pääasiassa pystytiilellä eli varttitiilen vahvuisiksi. Sauman rapautuminen irrottaa silloin tiilen helposti ja niitä kääntyilee hormiin päin, koska niitä ei ole usein vielä sidottu millään jne.

Joskus ilmeisesti 70-luvulla? savupiippuihin tuli määräys, että välitunkat pitää olla myös lapetiilen vahvuisia, joten uudemmissa piipuissa tätä ongelmaa ei ole. Savuhormin säänkestävyyteen/rapautumiseen liittyy myös tietysti se, minkälaisesta tiilestä ja ennenkaikkea miten sementtipitoisella laastilla ns. kylmä osuus on muurattu ja miten ohuella saumalla. Tiilessä ratkaisee lähinnä miten kovaksi se on poltettu - ns. "rautapoltettu tiili" ei ime juurikaan vettä ja mitä sementtipitoisempi laasti sitä kestävämpi piippu on siellä "kylmässä tilassa". Nykyisin kun tiilenpoltossa tulee vain sitä "tasalaatuista tavaraa" eikä näitä kovemmaksi poltettuja tiiliä voida erikseen valikoida "vesikatolle" niin ainoa säänkestävä poltettu tiili on ns. reikätiili (PRT) juuri sen turpoamisen takia ja laastina vaikka 100/600 tai varmaan vielä parempi olisi harkkolaasti 100/500. Pellityksellä on omasta mielestä myös suuri merkitys vesikatolla piipun kestävyyteen - esim. sivusta piiskaava sade ei pääse imeytymään tiileen ja saumoihin.

Se on varmasti totta, että "kylmissä hormeissa" tota itsestään rapautumista tapahtuu eniten, mutta savukaasujen lämpötilalla on myös merkitystä. Nykyisinhän siksi juuri vaaditaan haponkestävä putki öljypoltinhormeille tiilipiippuun, koska polttimien hyötysuhde on "liian hyvä".

Omasta mielestä pönttöuunin "ylivoimaisuus" muihin varaaviin uuneihin on kyllä aika paljon legendaa. Ei se pyöreä muoto ja pelti päällä tee sitä yhtään paremmaksi lämmönvaraajaksi vastaavaan tiiliuuniin verrattuna. Vastavirtauunien perusrakenne on kuitenkin hyvin samanlainen niin tiilipintaisessa, vuolukivi kuin peltipöntössäkin. Pönttöuunin suurempi pintalämpötila kädellä kokeillessa tekee kyllä helposti vaikutuksen mutta mielestäni se myös jäähtyy nopeammin kuin tiilipintainen tai vuolukiviuuni.

Pönttöuunien suosio aikanaan perustui lähinnä siihen, että poltettujen tiilien mittaheitoista johtuen niistä oli mahdotonta saada aikaan siistiä tiilipintaa. Rapattu pinta taas ei kestä elämättä lämmönvaihteluita, joten peltipönttö oli kyllä oiva keksintö tähän ongelmaan. Pönttöuuni ja PorinMatti ovat periaatteessa melkein sama asia - pönttöuunissa on vain enemmän massaa. Molemmat kyllä loistavia lämmittäjiä oikein käytettyinä, siitähän ei ole kyllä kahta sanaa - mutta niin ne ovat muutkin lämmitysuunit.

Kiitos samarai lisäkommeneteista. Tosiaan oikeinkäytettynä pönttöuunit ja PorinMatit ovat loistavia lämmittäjiä. Ne ovat ns. nopeita vastavirtauuneja. Tällä tarkoitan sitä, ettei niitä pidä lämmittää kerralla kovin paljon, vaikka ne pienimassaisina sen kestäisivätkin. Eli tällä tarkoitan sitä, ettei niissä ole suuria tiili- ym. massaisia kokonaisuuksia. Tällöin en elävät tasaisemmin, eikä suuria vaurioita synny, vaikka ne lämmittäiskin ylikuumiksi. Suurin massa pönttöuunissa on ylhäällä. Se toimii varaajana, mutta myös paloturvallisuus eristeenä. Pönttöuunin yllälaajenemaan valetaan kakku. Näin uuni voi olla hyvinkin lähellä kattoa, eikä tulipalon vaaraa ole.

Kyseiset uunit luovuttavat tosiaan lämpönsä nopeasti. Niiden lämmittäminenhän perustuu usein pidettyihin tuliin ja peltien kiinnilaittamiseen ajoissa. Aamuin illonhan niitä kovilla pakkasilla rintamamiestalossa lämmitetään. Nämä uunit vievät vähän tilaa. Niiden massa on pieni verrattuna moniin muihin uuneihin. Vuolukiviuuneista ja niiden lämmittämisestä ei voi puhua samalla vuosisadallakaan kuin noista köyhänkansan pönttö- ja PorinMattiuuneista.

Minulla on sellainen käsitys, että pönttöuunien suosio perustuu niiden tehoon, siis hyötysuhteeseen. Niissä vastavirtasavukaasukanavat ovat erittäin pitkät verrattuna niiden massaan. Lämmönkeruupintaa on paljon. Lisäksi pitkä alaspäin kulkeva vastavirtakanava tai paremminkin kaksi on tehokas.

Mutta tosiaankaan pönttöuunia ei pidä lämmittää kuten vuolukivistä vastaavaa. Vuolukivi elää tasaisesti ja sitä on vaikea rikkoa liiallisellakaan lämmittämisellä. Vuolukiven varauskyky on kuinkahan monikertainenkaan tiileen verrattuna. Kovassa lämmössä huono tiili murenee ja vuolukivi vaan venyy.

Mutta nuo hormien pystytiiliset väliseinät on syytä tarkastaa riittävän usein. On onnetonta, jos tiili putoaa tukkimaan hormia. Nuohoojalta tällaista kannattaa aina kysellä. Jos huonoja tiiliä tai löyhästi kiinni olevia on tuolla väliseinän yläosissä ne kannattaa poistaa. Niitä ei ole pakko heti laittaa takaisin. Niillä ei ole suuret merkitystä piipun toimintaan.

Katollaoleva piipunpätkä on kulutustavaraa. Mitenkähän kauan sen sanottiinkaan kestävän? Kun se on tarpeeksi hutera, se muurataan uudelleen. Koko hormia ei tarvitse uusia, ellei sitten niitä tiiliä ole pudonnut tukkimaan kanavia.

Oletko samarai muurannut pönttöuunia? Millaisia muuraustöitä teit? Muurasitko tulipesiä?

Taisin täällä jo hehkuttaakin, että muurautin viimekeväänä alkuperäisiin kuoriin pönttöuunin alkuperäiseen paikkaansa. Ja hyvä tuli!