Ladaboard

,_,/ukka kirjoitti:Minkähän mittaisen piipun vaatii, että vetoa on riittävästi? Meillä tahtoo ensimmäisellä sytytyksellä olla alapalokattilaan riittävän vedon saaminen hankalaa, vaikka piippu on metriä suositusta pidempi.
Tuo ei kyllä ole alapalokattila, mutta vetoa varmasti tarvii normaali kattilaa enempi, kun palamiseen tarvittavaa ilmaa kiskotaan ylhäältä alaspäin.

,_,/ukka

En kyllä tunne noita kattiloiden rakenteita, mutta tuskin tässä tapauksessa piipun pituuden riittävyydestä on kyse? - ja ei sitä piippuakaan tietysti voi mahdottomasti jatkaa. Kyllä sellainen 5-6metrinen piippu pitäisi kyllä riittää mielestäni. Ensimmäisellä sytytyksellä se voi johtua vain siitä "fysiikan laista", että hormissa ei ole vielä tarpeeksi lämpötilaeroa alipaineen muodostumiseksi - johon koko hormin veto perustuu. Huonoon vetoon yleisesti tietysti vaikuttaa paikalliset olosuhteet (paikka,ilma). Hormin saumojen, luukkujen ja liitosten tiiviys on tietysti myös tärkeää. Koneellisella ilmanvaihdolla, ilmalämmityksellä ja mitä niitä onkaan, on myös merkityksensä hormiin syntyvään alipaineeseen.

samarai kirjoitti:Ensimmäisellä sytytyksellä se voi johtua vain siitä "fysiikan laista", että hormissa ei ole vielä tarpeeksi lämpötilaeroa alipaineen muodostumiseksi - johon koko hormin veto perustuu.

Vedon kyllä saa, kun kaasutoholla pitää tulta hormin alaluukussa. Palo lähtee hyvin alkuun, mutta sitten tulee hyytyminen. Palaa kituliaasti kunnes kattilan lämpö nousee muutaman kymmenen astetta. Ihan kuin savukaasut jäähtyisivät liikaa ja veto pienenee? En sitte tiedä, että auttaisiko pitempi piippu mitään?

,_,/ukka

Siinä oli tukevaa asiaa. Itse toisiaan seurasin tuon oman uusvanhan pystyuunin rakennusta ihan viereltä. Mielenkiintoista, koska minulla oli hieman erilainen käsitys pönttöuunin rakenteesta. Ehkä hehkutan pönttöuuneja, koska ne ovat, jotenkin klassisia rintamamiestalojen lämmittäjiä.

Pahus kun nämä kuuluisivat oikeastaan lämmityslaite topiikkiin.

Ensimmäistä kertaa Suomen historian aikana ei Etelä-Suomessa ollut talvea. Säätieteilijät katsovat, että terminen talvi alkaa, kun lämpötila on 5 astetta pakkasta tai kylmempi.

Nasan tiedemiehet - Jay Zwally ja James Hansen – ovat ilmoittaneet, että pohjoinen napajää sulaa kesällä 2012 kokonaan pois. Tätä tapahtumaa he kutsuvat ”The Point Of No Return”. Ja minä kun olin totutellut ajatukseen, että napajää sulaa kesäisin pois vasta joskus 2050-luvulla. Onneksi vuoteen 2012 on vielä pitkä aika.

Tupolev kirjoitti: Säätieteilijät katsovat, että terminen talvi alkaa, kun lämpötila on 5 astetta pakkasta tai kylmempi.

Ilmatieteen laitos on kyllä määritellyt asian erilailla:
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_25.html
"Termisen talven katsotaan päättyvän, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nolla-asteen yläpuolelle."

,_,/ukka

Näinhän se tietenkin on. Ei minun järki näköjään riitä samanaikaisesti selata nettiä ja kuunnella Ylen uutisia - sekaisinhan siinä menee.

Ylen määritelmä: terminen syksy ja talvi.

Lämpötilan avulla määritelty terminen talvi alkaa nimittäin vasta kun vuorokauden keskilämpötila laskee vähintään viideksi vuorokaudeksi peräkkäin alle nollan asteen. Syksy taas alkaa keskilämpötilan laskiessa kymmenen asteen alapuolelle.

Minä sekoitin päässäni 5 vuorokautta 5 pakkasasteeseen. Pahoittelen virhettäni.

,_,/ukka kirjoitti:
Vedon kyllä saa, kun kaasutoholla pitää tulta hormin alaluukussa. Palo lähtee hyvin alkuun, mutta sitten tulee hyytyminen. Palaa kituliaasti kunnes kattilan lämpö nousee muutaman kymmenen astetta. Ihan kuin savukaasut jäähtyisivät liikaa ja veto pienenee? En sitte tiedä, että auttaisiko pitempi piippu mitään?

,_,/ukka

Tulisko sinne hormiin joku "kaasulukko" siinä alkulämmityksen aikana - eli muodostuu jostain syystä vesihöyryä liikaa ja vähän ilmaa -en tosiaan tunne noiden kattiloiden toimintaa. Jos se piippu on jotain 6m. en kyllä usko, että sen jatkaminen auttaa juurikaan, varsinkin jos siellä alaluukusta kokeilemalla (jotain polttamalla) tuntuu kunnon "hönkä taivaalle". Hormin poikkipinta-alallakin voi tietysti olla jotain merkitystä. Yleensä kai noi kattiloilla pitää olla kokokiven hormi?

Tuossa arimaxin esitteessä on hyvä periaatekuva kattilan toiminnasta:
http://www.ariterm.fi/pdf/Arimax_Alapalokattilat.pdf
Vaikka valmistaja on eri, niin toiminta tapa sama. Meidän kattilassa ei ole tuota "kääntöpeltiä", jolla piippua voisi palon alkuvaiheessa lämmittää.
Piippu on tuplasti isompi kuin viereinen saunan piippu.

,_,/ukka

Joo toi esite/rakennekuva selvitti kyllä aika hyvin asiaa. Toi kattilan tulipesän yläpalotila on kyllä aika matala ja sen jälkeen heti perään vielä ahtaat savunkiertosolat. Ei varmasti vetäisi mikään uunikaan tolla rakenteella kylmällä hormilla helposti tuolta alakautta. Kyllä tossa kattilassa mielestäni pitäisi ehdottomasti olla toi suoravetomahdollisuus kääntöpellillä sytytystä varten.

Toinen juttu mitä nyt vähän aloin epäilemään tohon ongelmaan on toi hormin muoto, tuolla esitteessäkin oli: - "muuratussa hormissa mahdollisimman neliönmuotoinen hormi toimii vedon kannalta parhaiten" - teillä on ilmeisesti juuri se suorakaiteen muotoinen "tiilen hormi" (n.400cm2). Tossa suorankaiteen muotoisessa ei savulle synny niin hyvää "pyörrespiraalia" kuin esim. siinä "1/2 tiilen hormissa (n. 200cm2), mikä esim. teillä on ilmeisesti sitten siinä saunan hormissa.

Siinä suorakaiteen muotoisessa savu juuri kylmässä hormissa tuppaa leijumaan vähän niinkuin hormin seinästä seinään, eikä lähde kunnolla ylös, alkaa tietysti kyllä vetää sitten lämpöisenä. Tulisijoissa sitä kiven hormia tarvitaan vain lähinnä isopesäisessä varaavassa takassa, jossa kerralla palavien puiden määrä on yli 5kg (suurempi savunmuodostus), siinäkin alkusytytys kylmässä hormissa tehdään kääntöpellin avulla suoralla vedolla. Tossa kattilassahan ei kerralla palavien puiden määrä näytä olevan juuri puuhellaa enempää, joten pienempikin hormi varmaan riittäisi?

Niinpä oma ehdotukseni on, että piipun jatkamisen sijasta, hommaat tohon kattilan hormiin sisäputken, siinä on paras muoto hormin vedolle -pyöreä, samoin se metallina lämpiää nopeasti, jolloin lämpötilaero hormiin muodostuu nopeasti. Sen putken voi tuoda myös helposti vähän tiilihormin yläpuolellekin, mikä edelleen parantaa vetoa.

Ei kuitenkaan ehkä ihan näin paljon tarvitse yläpuolelle jättää -jos ei suuria vetovaikeuksia ole? No asennusvaihe tossa tietysti on menossa, näyttää olevan korkea piippu muutenkin.
http://www.pate-piiput.fi/kuvagalleria/2.jpg

Karmea piipunjatke! Ei voi olla puuttumatta. Talo on ainakin ns. puolitoistakerroksinen ja näyttää miltei rintamamiestalon pihapiiriltä. Ehkä talo on melko yksinkertaista maamiestalomallia, mutta sotienjälkeinen kuitenkin.

Mikäs hemmetti tuon tötterön tarkoitus oikein on? Eihän se varmaan noin pitkäksi jään, mutta kuitenkin. Onko välitunkat
niin haparot, että on ollut pakko virittää tuollainen?

Neliöhormi on erinomainen vedoltaan. Vetää lyhyissäkin piipuissa kun ei kylmäilmailmalukkoa tai kaasulukkoa päästetä syntymään. Ennen sytytystä pidetään savupelti ja ilmakanavat jonkin aikaa auki. Etenkin kesässä tämä on tärkeää ja syksyllä. Ei siis tyrkätä puita ja sytykkeitä sisään ja pelti auki ja tukkua perään. Piipun pohjalla makaava kylmä kostea ilma estää savukaasun pääsyn uunien pohjakanaviin ja piipun pohjaan. Se ei todellakaan halua liikkua sieltä mihinkään makaamasta. Se on saatava ensin liikkeelle suuntaan tai toiseen, ennen kuin savukaasut voivat päästä piipunpohjaan ja sitä kautta ylös.

Savukaasujen lähdön kierteisyyttä voi lisätä jo palotilassa pitämällä ilmanottoaukkoja tai luukkuja toispuoleisesti auki. Its olen todennut pyörteisyyden olevan vedon ja palamisen kannalta hyväksi. Pyörteisyyttä lisää piipussa käyttämäni kuristystekniikka, jolla vedon ollessa kunnossa kuristetaan savupellillä vetoa pienemmäksi. Piipussa on siis toispuolinen este, mikä lisää pörteisyyttä savukaasuissa.

Hemmetti kun ei voi olla kirjoittelematta näitä HimoPiippuAsioita vaikkeivät nämä otsikkoon kuulukaan.

samarai kirjoitti:Niinpä oma ehdotukseni on, että piipun jatkamisen sijasta, hommaat tohon kattilan hormiin sisäputken, siinä on paras muoto hormin vedolle -pyöreä, samoin se metallina lämpiää nopeasti, jolloin lämpötilaero hormiin muodostuu nopeasti. Sen putken voi tuoda myös helposti vähän tiilihormin yläpuolellekin, mikä edelleen parantaa vetoa.

No onneksi ongelma ei ole niin paha, etteikö sen kans voisi elää. Toin vain keskusteluun esille noiden käänteispalo, alapalo, yms. erikoisempien kattiloiden kohdalla mahdollisen eteen tulevan ongelman. Mulla on keskuspesän lämmittäminen niin jaksottaista, että ei oikeastaan haittaa, nyt kun asia ja siihen johtaneet syyt on tiedossa.

,_,/ukka

Päättynyt talvi kylmin 14vuoteen:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... ?oid=10627

,_,/ukka

PöyhöinKuusaalt kirjoitti: Mikäs hemmetti tuon tötterön tarkoitus oikein on? Eihän se varmaan noin pitkäksi jään, mutta kuitenkin. Onko välitunkat
niin haparot, että on ollut pakko virittää tuollainen?

Se on se haponkestävä sisäputki, mikä asennetaan nykyisin uusiinkin piippuihin noihin öljypolttimella toimiviin kattilahormeihin (voihan sen tietysti laittaa kiinteällekin polttoaineelle yms.). Niitä käytetään paljon myös saneeraukseen vanhoissa rapautuneissa hormeissa. Sinne hormin alapäähän asennetaan asennuskartio vaihtoehtoisesti painevalulla ylhäältä tai sitten purkamalla "pari kolme" tiiltä alhaalta hormin liittymän yläpuolelta. Noita on sellaista taipuvaa "rullamalliakin" ja Helsingin Kasarmikadulta saneerattavasta wanhasta kerrostalosta muistankin, kun sinne asennettiin kymmeniin tosi pitkiin hormeihin taipuisaa Kastorin Inox-putkea "kilometrikaupalla", kun myytäviin huoneistoihin haluttiin takat 60-70 purettujen kaakeliuunien tilalle.

Ajatteleppa muuten PöKu että Helsingin keskustan asuntojakin on lämmitetty aikoinaan uuneilla ja haloilla.

Kylläpä vain. Siellähän on vieläkin se HalkoTori -niminen paikka. Ja halkojaaloilla puuta rahdattiin, kuten junilla ja hevosillakin. Siellä sitä vasta Herrojen Hellssingissä niitä uunikaunokaisia on aikoinaan tuhottu.

Mutta on siinä ollut emännällä kiipeilemistä kun halkokellarista on sylyksellisiä haeskellut usean kerroksen korkeuteen. Mutta naiset ovat aina olleet sitketitä kuin kataja, jos miehet ovat luulleet olevansa kuivankoivunkovia.

Minä taas saan olle uunilämmityksellä, kun pääsin käymään kotiin. Pieni PoronMatti tässä lämmittelee minun yläkerran Sinistähuonettani. Eilen oma sauna. Talonnainen lähtee tänään Hellssinkiin, joten painun alas. Saattaa olla että on ilmalämpöpumppu kelit.