Viikonloppuna tuli syvennyttyä itse ASTEEKKI-JUMALAN sielunelämään
Eli nyppäsin punaisesta ohjuksesta kaasarin irti ja tallinpöydälle ihmeteltäväksi. Muutenhan se toimi oikein hyvin, mutta autom.ryyppy piti kierrokset turhan korkealla ja toisekseen tyhjäkäyntiä ei saanut säädettyä alle 1200:n, vaikka miten ruuvasi. Päällepäin kaasari oli tolkuttoman paskainen, joten ensinnä se piti pestä -> teippasin kurkut ja letkulähdöt umpeen ja turautin painepesurilla puhtaaksi koko keksinnön.
Sitten ryyppyä ihmettelemään. Etukäteen olin arvellut että ryypyn vivusto avaa ensiöläppää liiaksi jolloin se huutaa tyhjäkäynnillä ( kierrokset n. 2500, vähän liikaa). Ja kas, löytyihän siitä vivustosta säätöruuvi, joka vaikutti suoraan läpän aukeamiseen, samaan tapaan kuin tyhjäkäyntiruuvi. Pyörittelin sitä alkuun näppituntumalla muutaman kierroksen pienemmälle, kunnes läppä oli mielestäni sopivassa asennossa

No, saahan sitä säädettyä koneen käydessäkin, jos meni vituralleen.
Varsinainen tyhjäkäynti piti myös saada alemmaksi, mutta siihen ei alkuun löytynytkään mitään selvää vikaa. Rasvailin kaikki vivustot ja kaasuläpän akselit, mutta vika ei tuntunut olevan niissä. Sitten katsoin ensiöläppää vähän tarkemmin

sehän on vinossa piru vie

Eli kurkku ei sulkeutunut kunnolla, koska läppä kahnasi toiselta laidalta kiinni kaasarin runkoon. Löysäsin läpän kiinnitysruuvit ja aloin etsiä oikeaa asentoa, joka löytyikin lopulta melko helposti: Läppä keskittyi itsestään, kun sen väänsi auki ja päästi sulkeutumaan itsestään. Sitten ruuvit tiukalle ja säätö on tehty.
Kaasari takaisin autoon ja kokeilemaan, tapahtuiko muutosta: Nyt ryyppy ei enää kiljuta tyhjäkäynnillä, vaan kierrokset on kylmänä n. 1500, eli pers'tuntumalla kohdalleen. Sitten säädin vielä tyhjäkäynnin koneen lämmettyä 900:n pintaan, jolloin käynti on oikein tasaista ilman turhaa hötkyilyä. Loppupeleissä melko yksinkertainen kapistus, tämä axtec
