Ladaboard

Pitääpä testata tuo virrat päällä odottelu, kun 119 seuraavan kerran käytössä, tänään on Eurosamara liikenteessä.

Tuulilasin Lauri Larmelasta voi olla montaa mieltä, yhdessä blogissa ylistettiin hänen tapaansa kirjoittaa ja sitä, kuinka hänen liikennekirjoittelunsa on sovittelevaa eikä syyllistävää - tavoitteena saada asiat toimimaan paremmin. Toisaalta täällä olemme huomanneet, että tyyli kirjoittaa kerhon merkistä tuntuu usein melko parjaavalta, asenteelliselta ja asiattomaltakin. Kommentoin nyt herran kirjoitusta Kalinaan liittyen.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: "Kalina – voiko olla mitään kamalampaa nimeä autolle?"

Varmaankin näitä täysin ymmärrettäviä eri kielten eroja. Itselleni tulee esim. Nissanista mieleen Nasse-setä ja Kia Ceedistä keinonsiementäjä. Ei Kalina liene kamalimmasta päästä, kun ajattelee vaikkapa Fiat Unoa.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Mutta se haju. Ladat ovat aina haisseet pahalta ja niin haisee tämäkin. Onneksi koeajon aikaan oli aika viileää – helteellä uudenkarheasta Ladasta voi saada päänsäryn. Puhun kokemuksesta.

Sen olen todennut oman autonikin kohdalla, että voimakas "uuden auton tuoksu" siinä on edelleen 4 vuoden iässäkin, joten uutena varmaankin ollut todella voimakas. Takavetoisista sanottiin, että haisevat mahorkalle ja hapankaalille, Kalinan tuoksu enemänkin kyllä muistuttaa jotain liuotina.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Hallintalaitteet on sijoitettu järkevästi ja niitä on pääosin helppo käyttää. Ohjauspyörässä on jopa korkeussäätö, mutta sen lukitusvipu on aivan liian jäykkä. Ajoasennon hakeminen sujuu vaivatta. Kuskin penkissä on kerrankin riittävät säätövarat.

Asiallinen huomio ja pitää paikkansa, että pidempikin kuski on autossa kuin kotonaan. Kaverini, joka testasi 112:n ja Samaran tilat liian ahtaiksi, sai Kalinassa myös ihan hyvän ajoasennon.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Keppi uppoaa loveen juohevasti, mutta vaihto kakkoselle paljastaa, että valitsimen liikeradat ovat pitkät. Kolmonen on pienen vempuloinnin takana, mutta nelonen menee päälle taas napakalla ja pitkällä vedolla.

Kolmosen vempulointi pätee oman autonikin kanssa, jostain syystä ei löydy ihan niin tarkasti kuin muut vaihteet. Muuten vaihteisto on hyvin jämäkän tuntuinen.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Pintakaasulla moottori käy mukavan hiljaa, mutta voimansiirto ääntelee selvästi vedonvaihtelujen mukana.

Vastaavat äänet kuin Samarassa ja 110-sarjassakin. Silmämääräisesti tarkasteltuna äänieristykseen näyttäisi olevan Kalinassa panostettu enemmän vanhempiin malleihin verrattuna, toisaalta moottorin ääni tuntuisi kantavan sisälle 110-sarjaa enemmän.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Ohjauksen hitaus vähentää Ladan kaupunkikelpoisuutta, mutta hyvä näkyvyys paikkaa tilannetta osittain. Kaikki pilarit ovat ilahduttavan ohuita, ja kuljettajan paikalta on helppo seurata muuta liikennettä.

Itse olen pitänyt kaupunkikäsiteltävyyttäkin ihan hyvänä, toki kierroksia saisi ratissa olla vähän vähemmän.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Myös miinuspisteitä ropisee. Eniten jäimme kaipaamaan lukkiutumattomia jarruja. Etenkin sen takia, että 119 kampesi jarruja tosimielellä kokeiltaessa härskisti poikittain. Hidastimet ovat siis vaarallisen takapainoiset.

Se jää todella ihmetyttämään, miksi huonosti säädetyt jarrut aina päätyvät juuri näihin autolehtien koeajoautoihin. Toisaalta venäläisten renkaiden ominaisuudet vaikuttavat erittäin paljon yksittäisten pyörien lukkiutumiseen. Voi olla ehkä syynä Deltan haluttomuus Ladaa markkinoida ja siihen panostaa. Kunnollinen jarrujen säätö ja paremmat renkaat olisi voinut koeajoautossa olla.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Ladasta puuttuu myös valoautomatiikka, eikä autossa luonnollisestikaan ole ilmastointia. Etuikkunat aukeavat onneksi sähköllä. Turvatyynyjä on kaksi kappaletta.

Vähän mietityttää, mikä valomuistissa on, kun jätetään puuttumaan, yhdellä releellähän se onnistuisi, eli ei ole kallis asennusoperaatio. Toisaalta puuttuuhan saksalaisistakin autoista monesti valomuisti - jos ei valmistusmaassa päivävalopakkoa ole, niin ymmärtäähän tuon. Maahantuoja toki voisi varustella autot paremmin. Sekin on kysymysmerkki, miksi Suomen Ladoista on aina jätetty ilmastointi pois, vaikka Saksaan myydyissä se on pitkään ollut vanhemmissakin malleissa tarjolla - ja olihan Saksassa ABS-jarrut jo 110-sarjassakin.

Lauri Larmela / Tuulilasi 12 2007 kirjoitti: Myös hinta on ihan pielessä. 119 maksaa 13 990 euroa. Tuolla summalla saa jo aika monenlaisia pikkuautoja, joiden laatu on ihan toista luokkaa kuin Ladan. Oikeampi hinta tälle Ladalle voisi olla 9 999 euroa.

Tästä voisin olla hyvinkin samaa mieltä, alemmalla hinnoittelulla automalli olisi ehkä saanut suuremman suosion ja ehkä voinut jäädäkin Deltan maahantuontiinkin, jos markkinoita olisi ollut. Toisaalta hinta ehkä myös kieli myyntihaluttomuudesta.

Mitähän tämä toimittaja on mieltä nimestä PAJERO auton nimenä. Tietääkseni tuota kulkinetta ei myydä vähääkään espanjankieltä ymmärtävissä maissa tuolla nimellä.

Nyt kaikki kuukkelittamaan tai käyttämään käännösohjelmaa niin saamme hauskan nimijutun tähän.

Vastauksena pressan kysymykseen: vaikuttaisi tosiaan siltä, että moottori käynnistyy nopeammin, jos virtojen kytkemisen jälkeen odottaa pari sekuntia, ja sitten vasta starttaa. Mistähän tämä sitten johtuu, kun hehkutusta vaativasta diesel-moottorista ei ole kyse...

Vai olisiko tässä sellainen juttu, että ajonestolla kestää pari sekuntia haistela, että avaimen siru on hyväksytty?

JohnDoe kirjoitti:Vastauksena pressan kysymykseen: vaikuttaisi tosiaan siltä, että moottori käynnistyy nopeammin, jos virtojen kytkemisen jälkeen odottaa pari sekuntia, ja sitten vasta starttaa. Mistähän tämä sitten johtuu, kun hehkutusta vaativasta diesel-moottorista ei ole kyse...

Vai olisiko tässä sellainen juttu, että ajonestolla kestää pari sekuntia haistela, että avaimen siru on hyväksytty?

Ajonestosta en tiedä mutta voipi olla bensapumpusta kiinni. Omien kokemusten kautta olen huomannut että oma ruisku Ladani lähtee paljon helpommin käyntiin kun pitää virrat päällä pari sekuntia, kuuluu bensapumpun surraaminen jonkun aikaa ja kun se ääni lakkaa niin sitten käynnistyy tosi helposti. (Kyseessä on 2107 projekti autoni jossa ei ole äänieristettä eikä liiemmin sisustaakaan ja bensapumpun kuulee tosi selkeästi).

Olisko sitten 119-sarjassa erilainen bensapumppu kuiin Samarassa ja 110-sarjassa? Tosiaan Eurosamara ja 112 käynnistyvät välittömästi virta-avainta käännettäessä, eikä odotteluja tarvita. No, eihän tuosta haittaa ole, kun vain muistaa, että 119 kanssa ensin odottaa ja sitten vasta kääntää avaimen starttausasentoon asti.

On 119:ssäkin hienosti huomioitu sulakkeen palaminen: sulakerasiassa on kolme eri kokoista varasulaketta, kuten Eurosamarassakin. Eilen kaupunkireissulla tuli huolimattomasti kytkettyä navigaattorin laturi ja se poltti tupakansytyttimen sulakkeen. Mukavaa ei olisi olla eksyksissä navigaattori pimeänä, mutta varasulake pelasti. Tosin 15A versiota ei löytynyt, mutta ei navigaattorikäyttö noin järeaä sulaketta tarvinutkaan. Tuli reissulla myös jo ostettua oikeakin sulake ja asennettua paikoilleen.

Vararenkaan lisäksi kartta saattaisi pelastaa pulasta.

Moro. Saattaa tupakansytkän pohja olla melko kulunut.Mulla meni aikoinaa Pskovissa Samarasta,onneks oli paikallises,ei siel paljo muuta ollutkaa.

Tuntuu oudolta jos navigaattorin laturi ottaa 0,2kw tehon,varmaan venäläinen radioputkilla toteutettu navigaattori?

Marko kirjoitti:Moro. Saattaa tupakansytkän pohja olla melko kulunut.Mulla meni aikoinaa Pskovissa Samarasta,onneks oli paikallises,ei siel paljo muuta ollutkaa.

Eipä ole kyllä vielä kulunut lainkaan, todennäköisesti ei ole ennen auton päätymistä itselleni edes mitään tuohon kytketty (auto on nyt ajettu vähän päälle 20000km ja oli tosiaan melkein vuoden päivät poissa liikenteestäkin). Vanhemassa ja enemmän ajetussa autossa toki tuokin olisi mahdollista.

Tuo navigaattorin pistoke on huonosti suunniteltu (hieman väljä), jos sen laittaa sytyttimeen sopivasti vinossa, niin oikosulku on mahdollinen ja tässä 119-mallin Ladassa on siis tapahtunut se tuotekehitys, että tupakansytytin on paljon matalampi kuin 110-sarjassa/Samarassa, joihin monet navigaattorin laturit eivät suoraan käyneet kiinni lainkaan (eivät ylettäneet pohjakosketukseen asti).

Jaska HKI kirjoitti:Tuntuu oudolta jos navigaattorin laturi ottaa 0,2kw tehon,varmaan venäläinen radioputkilla toteutettu navigaattori?

Eiköhän se ota virtaa jotakin milliampeereja virtaa, mutta näemmä juuri tämän mallin Garminin laturin ja 119 Ladan tupakansytyttimen yhdistelmällä on mahdollista saada oikosulku aikaan, jos liittimen asettaa paikoilleen vähän huolimattomasti.

Moottori-lehdessä 11/2007 kerrottiin Lada 119:stä seuraavaa:
- aiempiin malleihin verrattuna pienempi, pyöreämpi ja kalliimpi
- ajettavuus ja hallinta vaativat määrätietoista kättä
- kytkimet kookkaita ja selkeitä, mutta jäykkiä
- pehmeät istuimet
- jäykkyyttä myös polkimissa ja vaihteensiirrossa
- pikkuautolle tavanomainen suorituskyky
- melutaso kilpailijoihin verrattuna korkea
- vakaa maantiellä, kallistelee tosin mutkissa
- maavara pienempi kuin aiemmissa malleissa
- toimittajan mukaan autosta ei ole tasaväkiseen kilpailuun muiden merkkien kanssa

Kuten Larmelan kirjoitustakin kommentoin, saatettiin 119 myyntimenestys Suomessa pilata osittoin hinnoittelulla. Muuallakin oli kommentteja, että alle kymppitonnin autona olisi ollut houkuttelevampi. Saksassahan Kalinaa myydään muistaakseni 7500 euroon.

Hallintalaitteiden kankeus on vähän tottumiskysymys, itse en pidä monien nykyautojen höyhenen keveästä kytkimestä (ei mitään tuntumaa) ja samoin kevyt ja tunnoton vaihteensiirto ei myöskään tunnu miellyttävältä. 110-sarjaan verrattuna vaihteisto tuntuu nyt hieman kankeammalta, mutta korjaantunee vaihteistoöljyjen vaihdolla vähän notkeampiin.

Autosta näkee, että äänieristykseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, mutta moottorin ääni kantautuu hyvin voimakkaasti sisälle. Sisustuksesta ei ajossa kuulu niin paljon natinoita kuin vanhemmissa malleissa.

Pikkuautoksi 119 on harvinaisen vakaa ajaa ja etenee moottoritielläkin suoraan ilman suurempia ohjausliikkeitä.

Kokemuksien autosta karttuessa 8v moottori tuntuu edelleen karkeampikäyntiseltä ja selkeästi tehottomammalta kuin 112:ssani oleva 16v versio, myös polttoaineenkulutus on ollut tähän verrattuna korkeampi. 112:n keskikulutus oli viimeksi laskiessani 6,7 l / 100 km ja 119:n taas 7,3 l / 100 km. Molemmilla ollut suurin piirtein samanlaista ajoa. Renkaatkin ovat nyt molemmissa samanlaiset eli Nokian Hakkapeliitta 5.

Lisätäänpä vielä, että LiDListä löysin 16 eurolla istuinpäälliset. Täällä vähän ovat jotkut ihmitelleet, kelle niitä alkuperäisverhoiluja säästellään, mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että helpompi nämä irtopäälliset on pestä tai vaihtaa, jos sattuvat jostain syystä likaantumaan. 112:ssa itse asiassa irtopäälliset jo kerran pelastivat takapenkin verhoilua repeytymästä, kun vähän ajattelemattomasti kuljetin takapenkillä elekroniikkaromua ja jokin terävä kulma otti pennkiin kiinni ja raapaisi irtopäällisen halki, ei kuitenkaan onneksi ylettynyt alkuperäisverhoiluun asti.

Tänään vaihdettu vaihteistoöljy Sdelanon suosittelemaan 75W90:seen ja samalla myös jarrunesteet tuli vaihdettua huolto-ohjelman suosituksen mukaisesti. Kytkinvaijeria kun vähän sääti, lähti polkimesta välys pois. Tässä säätö ja itse polkimenkin rakennekin on hieman erilainen kuin vanhemmissa malleissa. Hammastanko on nyt myös voideltu perinpohjaisesti.

Ohjaus on edelleen outo, tuntuma on aika epämääräinen. Tehostuksen ollessa tehokkaimmillaan paikallaan ja pienissä nopeuksissa ohjaus on todella kevyt, mutta silti ehkä vähän epätarkan tuntuinen. Kovemmassa vauhdissa se on pykäläinen ja vähän kangerteleva. Tästä aiheutuu, että tulee tehtyä helposti kovemmassa vauhdissa liian suuria korjausliikkeitä (kun ratti tuntuu normaalia raskaammalta, tulee sitä käänntettyä liikaa, vaikka todella pienikin voimakas ohjausliike jo riittäisi). Kyllä tähän ohjaukseen on toki jo tottunut, mutta ei ole lähelläkään yhtä miellyttävä kuin tehostamaton tai hydraulisesti tehostettu ohjaus. Yksi ilmiö on myös heikko keskittävyys, jota on koeajoraporteissakin moitittu.

Tietysti on vielä sellainenkin vaihtoehto tuokon pykäläisyyteen ja tahmaamiseen, että itse tehostinrakenteessa olisi voitelun puutetta. Tehostus on toteutettu vähän erikoisesti, kun servo ei ole rattiakselilla, vaan sen vieressä. Jonkinlainen kulmavaihde tms. tuossa on välissä, että sivulla oleva moottori pystyy rattiakselia pyörittämään. Ei varmaankaan uskalla vaurioitumisen pelossa suoraan alkaa purkamaan tuota systeemiä ja tutkimaan, olisiko lisävoitelumahdollisuuksia yms. vaan miltei pitäisi sitten purkaamolta hankkia tilalle toinen tehostin ensin varalle. Tietty voisi käydä muitakin Kalinoita ajamassa ja vertailemassa tuntumaa, niin näkisi, eroaako tämä muista yksilöistä todella merkittävästi.

Saitko ne lidlin istuinpäälliset sopimaan? Samaraan (europenkeillä) ne olivat ainakin ihan liian pienet.