Eipä ole tullut tällekään foorumille kirjoiteltua aikoihin mitään, mutta nyt olis taas vähän kerrottavaa!
Minulla oli W124 200D käyttöautona elokuusta 2013 elokuuhun 2015. Ajoin sillä n. 60 000km. Kyseinen yksilö alkoi kuitenkin 754 000km ajettuna olla jo hieman mätä
Sen tilalle hankin paria vuotta ja noin 400 tuhatta vähemmän ajetun 250D:n. Hylkäsin 200D.n seisomaan talven ajaksi eräälle "romulaanille" mielessäni lähinnä sen purkaminen myöhemmin osiksi.
Sain kuitenkin ajatuksen että voisin kuitenkin hieman treenata auton hitsaamista, kun sopiva kohdekin löytyy omasta takaa.
Keväällä lumien sulettua pois kävin noutamassa nakuttajan kotiin. Hitsaamista kyllä oli. Pohjaan pari paikkaa, ja molemmat takapyörän kaaret. Tein hommaa ainakun töiltäni kerkesin.
Heinäkuussa sitten sain homman niin valmiiksi että sain autoon leiman.
Siskoni oli muuttamassa pois kotoa ja tarvitsi autoa, joten myin sopivaan hintaan nakuttimen hänelle. Hyvin on sisko sillä päässyt!
Loppukesällä hankin itselleni myös uuden projektin... +-10 vuotta seisseen W123 sen.

Väriltään musta, vuodelta 1982, taksivarusteilla ja automaattilaatikolla varustettu 240D !
Pitkään olen kunnon mannelavettia himoinnut ja nyt sellainen löytyy! Hitsaamista on tässäkin, erityisesti pohjassa. Muita ongelmia on lähinnä laatikon alipaineohjauksen letkut, ne ovat sekaisin ja laatikko ei vaihda itsestään pienemmälle. Pakkovaihteita käyttämällä ei ole ongelmaa. Ja samasta alipaineletkujen sekasorrosta johtuu myös ettei moottori sammu avaimesta.
Monesti puhutaan että W123 dieselit ovat laiskoja. 200D ja 220D epäilemättä ovat jo liiankin tehottomia, mutta 240D jopa automaattina tuntuu ihmeen pirteältä. Hakkaa kyllä suorituskyvyn suhteen W124 200D manuaalilaatikolla.