Ladaboard

Hieno juttu... Yritän parhaani mukaan saada järjestettyä noutoreissun nyt keväällä, kunhan lumet tästä sulavat. Oma hommansa on aina saada mukaan kaveri pikku-e-ajokortilla. Nyt vielä kun sen dollyn suhteenkin laki vaihtui.

Nyt heräsi mielenkiinto tuohon dolly asiaan. Onkos tuo mitenkä muuttunu? On tainnu mulla mennä asia kokonaan ohitse.

Jaa niin tuo juttu.

niin no dolli olis edelleen ihan toimiva ratkaisu, se jäi rekisteröintipakkojen ulkopuolelle, mutta myin dollin tossa joku aika sitten, ettei mulla enää sitä oliskaan

Siirsin tämänki tuonne oma auto alueelle kun tuntuu olevan vielä enempi tai vähempi keskustelua herättämässä. Korjasin otsikon samalla. Saa toki muokata sitä mieleisekseen.

Kirjoitetaanpa tähän sitten jatkoa: tuolta se alkaa Samara paljastua lumihangen alta. Musta väri auttaa hyvin siihen, että sulavat viimeisetkin lumet päältä, jos aurinkoinen sää jatkuu. Katsotaan, miten tarina tästä jatkuu. Tämä autohan täyttää kunnioitettavat 20 vuottakin kohta.

Tutkin tänään tuota Samaraa töiden jälkeen oikein perusteellisesti. Vaikka Jussi on aikanaan tuunannut ihan viimeisen päälle, ikäviä ruostevaurioita sekä lommoja löytyy joka puolelta: jopa katossa on vekki ja tuulilasin ymäpärillä tiivisteen reunoilla ja alla on korroosio hyvässä alussa. Sisusta on todella törkeässä kunnossa, pakoputki on poikki, sulakerasia ja muut sähkölaitteet/johdot kastuneet ja hapettuneet, perästä autoa on ilmeisesti joskus kolaroitu ja toinen takakulma on vekillä, siellä on myös vähemmän onnistuneita korjauksia. Summa summarum: tästä tuskin enää autoa teen. Olisi hyvä, jos jostain saisi käsiinsä se Pravdan, jossa on Jussin artikkeli ilmastoinnin asennuksesta. Autosta maksoin sen verran, että ilmastointi toden totta kannattaa purkaa irti, samoin moottori apulaitteineen ja näissä GM-ruiskulla varustetuissa malleissa harvinaisempi korkea kojelauta. Tärkeämpää on keskittyä -99 110-projektiin ja hyväkuntoisen EuroSamarani kunnossa pitämiseen. Onhan sitä ties kuinka heikossa kunnossa olevista aihioista rakennettu autoja, mutta -95 Samara Sedan ei onneksi ole mikään huippuharvinaisuus, tällaisia löytyy kyllä paljon parempikuntoisia yksilöitä säilytettäväksi tuleville polville.

Alun perinhän ostin Jussilta tämän, kun oli tarkoitus siirtää ilmastointi johonkin toiseen autooni. Ilmastoinnin sopimattomuus ilman lisäosia muihin malleihin ja asentamisen työläys saivat innostumaan hetkellisesti ajatuksesta kunnostaa tämä liikennekelpoiseksi, tästä on kuitenkin nyt jo aikaa ja näkyy, ettei vain aika riitä, on liikaa muitakin autoprojekteja, eikä tästä omalla osaamisella koskaan saa siistiä, kun vaatisi ammattimaiset pohjatyöt ja täydellisen uudelleenmaalauksen. Muitakin vikoja seisonnan aikana on todennäköisesti tullut, pohjaahan en ole edes tarkastanut.

Yritetty parina päivänä käyntiin kahdella eri akulla. Näemmä nämä irtoakkuni ovat molemmat heikossa hapessa, kun latauksenkaan jälkeen eivät kunnolla jaksa pyörittää Samaran starttia - ei lähde käyntiin. Pitänee varmaan antaa käynnissä olevasta autosta apuvirtaa, kun lumet ovat sulaneen niin paljon, että pääsee viereen toisella autolla ajamaan. Tavoite on, että saisi taas moottorin käymään niillä parilla pytyllä sen verran, että trailerille siirto olisi helpompaa. Suunnitelmissa on viedä auto nosturille, jossa huvikseni tutkin pohjan kunnon, mutta lopputulos tosiaan todennäköisesti on se, että puran tämän osiksi, 110-projektikin tarvitsee toista takajarrukilpeä jne.

Joo, minulta kun toi jäi käyttämättömäksi nii olin siihen juuri teettänyt kovalla rahalla helmat, mut sitten trailerilta laskiessa siihen tuli se kolhu takaluukkuun, eikä jostain syystä sen jälkeen edes käynnistynyt, sitten se jäi notkumaan, kun ei ollut enää aikaa ja innostusta. Seisonta tekee helposti hallaa korille, en tiedä kuinka hyvin ne hitsaukset on tehty, oli yksi puoliammattilainen tuttu joka ne teki.

Kannattaa se nyt lähiaikoina purkaa ja hyödyntää, tiedä miten noi kompurat kestää käyttämättömyyttä, kun sanoovat että käyttöautoissakin pitäisi talvisinkin käytellä ilmastointia ettei hajoo.

Lada-Jussi kirjoitti:Seisonta tekee helposti hallaa korille

Uskomaton juttu, mutta niin tekee ja vieläpä nopeasti: tuo oma projekti 110 vm 1999 on seisoessaan saanut helmakotelonsa täyteen reikiä, samoin se taannoinen Toyota Carina 2 oli reilusti hapantunut seisoessaan, nyt kuitenkin korjausten ja katsastuksen jälkeen on ollut kovassa käytössä ja uusi omistaja tyytyväinen.

Voi siis olla, ettei Samara Sedan on tuossa omassa pihassa kärsinyt vain entisestään.

Tätä taas käynnistelty, taitaa vain se Verrosen purkuautosta peräisin oleva sytytysyksikkö ihan oikeasi olla susi! Maksoin vielä suolaisen hinnan silloin aikanaan. Nimittäin ei lähtenyt enää lainkaan käyntiin sillä, oli muuten venäläisvalmisteinen merkiltään joku, GM-merkkisen puolan kun kytkin kiinni, niin heti käyntiin apuvirralla ja tuntuisi käyvän kohtuu hyvin, ostin tulpan ja tulpanjohdon väliin tulevan testilampun, jolla testasi , että kipinä tulee joka pytylle. Latauksessa on jotain vialla, toisesta autosta otetun apuvirran kanssa käy ja jännite silloin 13,5 v, mutta apuverran irroituksen jälkeen laskee laskemistaa, kunnes auto sammuu jännitteenpuutteessa. Takajarrut ruostuneet jumiin ja autoa sai vaivoin liikuteltua sen aikaa, mitä kävi ilman apuvirtaa. Takajarrujen irtikolistelun jälkeen tosin ei lähtenyt enää käyntiin apuvirrallakaan. No, onpa tässä ihmettelyä sitten taas jossain vaiheessa. Kun saisi nyt trailerilleajokuntoon, niin saisi pajalle ihmettelyyn ja mahdollisesti sitten purkuun.

Sedan ajettu vähän aurinkoisempaan paikkaan pihassa ja ajattelin aloittaa purkamaan törkeässä kunnossa olevaa sisustaa pois, ei tuolla oikein hiirenlian, linnunhöyhenten, kissankarvojen ja erilaisten eläinkunnan jätösten keskellä oikein kehtaa istuskella. Jussi vääntänyt penkit kyllä kovaan kiinni... Sitten ilmastoinnin purku pois näyttääkin haasteelliselta tehtävältä, ei taida letkuja rikkomatta oikein onnistua. Olisi varmaan ilmastointihuollossa ensin käytettävä tyhjennettävänä. Nyt kun saisi sen Pravdan jututun ilmastoinnin asentamisesta, niin voisi auttaa paljon, jos Jussi on aikanaan ottanut siihen myös hyvät kuvat.

Helmat ovat kyllä edelleen kuosissaan, on ne ihan kunnolla tehty, kun paljon rahaakin Jussi käyttänyt. Viimeistely eli pintamaalaus on tosin jäänyt tekemättä. Pohjasta on paha sanoa vielä mitään.

Purin törkyiset penkit pois ja imuroin sisustan pariin kertaan, sitten putsaus Bilteman verhoilunputsausaineella ja höyrypesurilla. Muoviosat kävin läpi puhdistuspyyhkeiden kanssa ja sen lisäksi vielä putsasin etanolilla. Alkaa jo näyttää ihan inhimilliseltä, tosin hattuhylly on kovasti kissan karvoissa, jotka tunnetusti eivät irtoa helpolla.

Vikakoodiksi antaa nyt 15, lataus tosiaan ei toimi, mutta paremmalla täyteen ladatulla akulla pystyy käyttämään ja siirtelemään. Jarrut jumittavat eli hieman tuskaisesti liikkuu ja pakoäänet ovat mahtavat keskelta poikki olevan pakoputken ansiosta. Jos vaikka tekisikin vielä tästä Samaran kesäksi ajokuntoon... Vähän tökerössä kunnossa kori ja maalipinta päällepäin ovat, mutta mitä hitsarin töitä nyt vähän tarkemmin tutkin, niin saattaisi kori olla ihan leimakunnossa kuitenkin (onhan näitä hurjemmankin näköisiä autoja liikenteessä nähty). Nyt muuten tuntuu käyvän Verrosenkin puolalla taas vaihteeksi... Ettei olisi johtosarjassa vikaa ja jokin johto tai liitin pätkii. Inhottavia tällaiset, siis kun jopa saattaa nyt käydä kaikilla pytyillä, mutta tyhjäkäynti sahaa (tyhjäkäyntimoottorissa varmaan ainakin sanomista) - ja täytyy selvittää koodin 15 merkitys.

Ja koodi selvisikin nopeasti: eli perinteinen lämpötilasensoriongelma... Olisivatko johdot poikki siellä n. 15 cm päässä tunnistimesta, täytyy tutkia. Jussi ei varmaan ole vielä ongelmaa korjannut. Tosin saattaahan itse tunnistimessakin olla vikaa, ei kai sekään ole mahdotonta.