Ladaboard

Todennäkösesti joo vetää seosta liian laihalle. Oireet viittaa siihen. Nyt tällä hetkellä on suunnilleen puolet tankista e10 ja tuota e85 bensaa ja käynti on jo lähes normaalia. Jossain tilanteissa on vielä pientä nykimistä havaittavissa. Yleensä vedätyksessä meinaa hieman nykiä.

Eli ruutta moottorissa venttiilit huutaa hoosiannaa.. Palamisen vaara. Ei passaa kauaa laihalla käydä!

Etanoliajoa varten pitää yksipisteruiskun suutinta suurentaa, nelipisteruiskuissa jo osaa "aivot" korjata syötön oikeaksi (näin karkeasti yleistettynä ).

Terve!

Lehdistössä on paljon juttua dieselöljyn ja bensiinin hintaerosta ym, mutta etanolibensiinin hinnasta ei puhuta käytännössä lainkaan.

Jos 95E10:n hinta on 1,62 euroa/litra ja E85:n 0,999 euroa/litra, saa

yhdellä eurolla energiaa

95 E10:llä noin 19,7 megajoulea
E85:llä noin 23...24,3 megajoulea, riippuen etanoli- ja bensiinikomponettien suhteesta (70/30...85/15).

E85:n hinta on siis 15...20 % 95E10:tä edullisempaa.

Jakelua muutamat ABC asemat,

pösö 309 1,6 i (yksipisteruisku) toimii täydellisesti seoksella 40% ee-kymppiä ja loput RE kasivitosta. Jos laittaa pelkkää RE 85:sta, kulutus nousee reilusti.

akan carina e vm93 1.6 4A-FE moottorilla. eilen 5 litraa RE85:sta 10 litraan 95 bensaan. ei viellä mitää eroa muuta ku haju.

jaketech racinteam kirjoitti:akan carina e vm93 1.6 4A-FE moottorilla. eilen 5 litraa RE85:sta 10 litraan 95 bensaan. ei viellä mitää eroa muuta ku haju.

nyt on seos RE85 10litraa/95 bensaa 10 litraa, nyt hoksaa vedossa eroa, kulkee paljon paremin, kylmäkäynnistys on hyvä mutta tyhjäkäynti on muuttunut epätasaseksi.

äölkjhgf kirjoitti:pösö 309 1,6 i (yksipisteruisku) toimii täydellisesti seoksella 40% ee-kymppiä ja loput RE kasivitosta. Jos laittaa pelkkää RE 85:sta, kulutus nousee reilusti.

Tuohon pösöön tein sellaisen jutun, että jumitin ilmanottoputken sisällä olevan läpän (lämpötilan mukaan säätää ilmanoton joko pakosarjan päältä tai keulalta) siten että ottaa ilman aina pakosarjan päältä. Oletin että se voisi parantaa etanolin höyrystymistä.

Kokeilu osoitti selvän paranemisen toiminnassa ja etanolin osuutta pystyi kasvattamaan ilman suurta kulutuksen nousua.

Terve!

Tov. äölkjhgf, oikein oletettu.

Imuilman lämpötilan nosto on yleensä tarpeen, kun suuria etanolipitoisuuksia käytetään kaasutinmoottoreissa tai yksipisteruiskuissa.

Muutoksen pitäisi parantaa myös vastaamista kaasuun ja toisaalta vähentää moottorin mahdollista tukehtumista polttoaineen paljouteen, kun kaasu suljetaan äkkisesti.

menestystä

SvS

Sdelano v SSSR kirjoitti:Terve!

Tov. äölkjhgf, oikein oletettu.

Imuilman lämpötilan nosto on yleensä tarpeen, kun suuria etanolipitoisuuksia käytetään kaasutinmoottoreissa tai yksipisteruiskuissa.

Muutoksen pitäisi parantaa myös vastaamista kaasuun ja toisaalta vähentää moottorin mahdollista tukehtumista polttoaineen paljouteen, kun kaasu suljetaan äkkisesti.

menestystä

SvS

Nyt on pösön tankissa raakaa RE85:sta. Tuon imuilman ottopaikan muutoksen myötä ajokäytös muuttui juuri kuten Sdelano v SSSR kirjoitti ^. Ennen muutosta kävi usein siten että kaasu löysätessä auto sammui. Nyt tyhjäkäynti on tullut takaisin entistä tasaisempana. Myös tasaisessa ajossa ennen muutosta esiintynyt kaasupolkimen pohjaan painamisen tarve on kadonnut.

Ainoa ominaisuus on tällä hetkellä kylmällä moottorilla pieni buuaus liikkeellelähdössä sekä lämpöisellä moottorilla alempi teho verrattuna bensiiniin. Mutta ihan ajettavissa oleva peli. Kylmärikastuskin tuntuu riittävältä, joskin sen kanssa ei aiemminkaan ollut ongelmaa.

Kulutuslukemia tulee sitä mukaa kun kilometrejä kertyy.

Terve!

Vähän taustaa tuolle imuilman lämmitysasialle.

Etanoli vaatii höyrystyäkseen paljon lämpöä. Höyrystyminen tapahtuu sitä täydellisemmin ja nopeammin, mitä

- suurempi lämpötila on
- mitä alempi paine imuputkistossa vallitsee

Kun kaasupoljin painetaan pohjaan, imuputkiston paine nousee => polttoainetta tiivistyy putkiston seinämille. Kun kaasupoljin päästetään ylös, paine laskee, polttoainetta höyrystyy seinämiltä ja moottori saattaa tukehtua rikkaan seoksen vuoksi. (Tämä ilmiö on tuttu bensiinikäytöstäkin, ja siksi kaasuläppämekanismeihin onkin kehitetty erilaisia sulkeutumisen hidastusmekanismeja.)

***

Tov. äölkjhgf:n mainitsema lämpimän moottorin tehon alenema johtunee yksinkertaisesti siitä, että lämmin imuilma on harvempaa kuin kylmä, joten moottorin täytös vähenee kuumana.

menestystä

SvS

Tuli tässä "vedeltyä johtimia yhteen" ja kysynkin myös muilta avtoilijoilta merkkirajojen yli:
Olisiko imuilman esilämmitys ratkaisu kylmän koneen käynnistykseen?
Toisin sanoen moottori voisi käynnistyä, parin starttauksen sijaan, jo heti ensimmäisellä, kylmänäkin?
Ilmansuodattimessahan on yleensä tilaa suodatinelementin jälkeen ja vastuslanka on edullista...
Tarvittava teho on tosin dieselin hehkuakin vahvempi, saattaapi suodattimen kotelo sulaa.

Lattarauta kirjoitti:

khj-582 kirjoitti:Tuli tässä "vedeltyä johtimia yhteen" ja kysynkin myös muilta avtoilijoilta merkkirajojen yli:
Olisiko imuilman esilämmitys ratkaisu kylmän koneen käynnistykseen?
Toisin sanoen moottori voisi käynnistyä, parin starttauksen sijaan, jo heti ensimmäisellä, kylmänäkin?
Ilmansuodattimessahan on yleensä tilaa suodatinelementin jälkeen ja vastuslanka on edullista...
Tarvittava teho on tosin dieselin hehkuakin vahvempi, saattaapi suodattimen kotelo sulaa.

Mitenkä asia on ratkaistu oikeissa flexifuellereissa?

Tuli mieleen, jotta noissa vanhemmissa dieseleissä on käytössä sellainen imusarjahehku. Kun hehku lämpenee, alkaa säiliöstä tulla polttoainetta hehkutulpalle. Voisiko tuollaista soveltaa imuilman lämmittimeksi?

nyt moottorit syöpyy
http://www.iltasanomat.fi/autot/ts-bens ... 30057.html