Nyt on autotallissa kaksi etujarrusatulaa liukenemassa. Se yksi tappi pitää sitten vaikka pylväsporassa porata pois jos ei muuten suostu lähtemään.
Motonetistä hain pölysuojat, mäntien tiivisteet ja uudet palat mutta nytpä teenkin pienen säädön ennen homman kasaamista. Ajattelin ohentaa tappeja, jotka pitävät palat pohjissa, hivenen molemmista päistä että purkaminen tulevaisuudesssa olisi helpompaa. Ohentamisella tarkoitan erittäin kevyttä hiomista, ei siis millikaupalla! Alumiinikorvakkeen hapettuminen ja italialaisen uuden tapin toleranssien yhteensovittaminen kun kuitenkin on aikamoista noituutta. Hieman kuparitahnaa vielä mukaan niin luulisi irtoavan ensi kerralla.
Tapeissahan on kuitenkin sokka ja jousi, joka pitää tapin satulassa, joten pieni väljyys ei voi haitata. Itseasiassa kun hommaa ajattelee niin tapin olettaisi olevan pitempi, toinen pää paksumpi kuin nyt ja sitten sinne toiseen päähän vaan sokka estämään liukumisen edestakaisin. Siis niinkun nyt mutta se jousi pois, tappia ulommaksi ja olkoreunaan reikä ja siihen sokka.
Ei sitä tappia mikään voima sieltä ulos työnnä, sillä jarruttaessakin pala painuu satulan yläreunaa vasten. Samalla ajattelin pikkaisen isontaa jarrupaloissa olevia kahta tapin reikää, jotta ruoste ei ensi kerralla pääsisi jämäyttämään systeemiä ihan näin jumiin. Eikä se näin jumiin tietysti aina menekään, pääsi vaan lattunen seisomaan vuodenpäivät hangessa kun oli seisonnassa. Eikä siellä kukaan jarruja pumpannut tällä välin.
Ne kaksi 10 mm pulttiakin, joilla satulat on kiinni, olivat tiukassa. Pultit vaihtuu samalla ruostumattomiin jotta ensi kerralla edes kanta pysyy kasassa kun hommaan alkaa. Ja tietysti taas tuli huomattua, että yksi kunnon 17 millinen lenkki auttaa asiaa kummasti vaikka pultit olivatkin jo 15 vuotta nieleneet kuravettä ja suolaa. Noita kun olis alkanut huonoilla kaluilla repimään niin kannat olisivat pyöristyneet ja se siitä... Ainakin tuossa meikäläisen pihapajottamossa.
Ainoa asia, joka harmittaa on että huomasin kuskinpuolen, ylemmän tapin, sisemmän korvakkeen murtuneen. Eli periaatteessa kuskin puolen satulan sisempi sylinteri tulisi uusia, jotta hommasta tulisi "täydellinen". Kovaa hintaa vaan tuppaavat pyytämään noista verrattuna tuon auton kokonaisarvoon.
Tämä ei tosin mennyt irrottaessa vaan oli murtunut jo kun hommaan ryhdyin.
Tuohonkin pitää keksiä jokin patenttiratkaisu, sillä katsastuksessa tuosta valitetaan varmasti vaikka tappeihin ei sinänsä mitään voimia kohdistukaan. Jos putsaisi hyvin, karhentaisi pinnan ja jollain kemiallisella metallilla kokeilisi tehdä uuden korvakkeen. Vai onko parempia ideota? Niin, tee-se-itse miehenä uuden (vanhan) sylinterin osto ei ole vaihtoehto. Eihän tuon korjaamisessa järkeä ole edes rahallisesti mutta pitäähän sitä aina säätää.
Tuolla kyllä on seissyt pellolla viitisen vuotta varaosalada.. Mutta taitaa siinäkin ne pultit ja sylinterit olla ajan patinassa vielä pahemmin
