Ma'a'at o paistumas ni pannaa viäl vähä. Hups! Kuusaat.
Eli minun kokemusteni mukaan automatiikka on se kaikkein HeikoinKohta näissä. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että vielä heikompi kohta on se Käyttäjä joka luottaa automatiikkaan eikä huolehdi Vekottimestaan. Näin kai se on kaikissa värkeissä. Ohi asian, mutta siksi en ÄlyttömiäÄlytaloja voisi kuvitella asuvani. Minun älytaloni pelaa juuri niin hyvin kuin minun Älyni pelaa. Huolehdin, säädän, värkkään ja pähkään kaikkea melko paljon, kuten nyt näitä juttuja lukeneet ovat huomanneet. Älä Pähkää! Tee Jotaa! Olisinkohan kuullut tuon joskus?
Siis kokemusta pyydän.
Säädin pumpun viime syksynä minimilleen eli siltä pyydettiin 16astetta. Sen pienemmälle tuon pumpun ohjelma ei suostu pyyntiä laskemaan. Maksimi on 32astetta.
Pumpussahan on vaikka mitä toimintoja erilaisista automatioista varsin yksinkertaiseen lämpötilan asettamiseen ja puhallusnopeuden säätöön. Laitoin kaiken mahdollisimman yksikertaiseksi. Tuo pyyntilämpö ja minimi puhallus.
Pumppu laitettiin lämmittämään 3huonetta. Sisäyksikkö sijaitsi keskimmäisessä. Kahden muun huoneen ovet laitettiin rakoselleen. Tarkoitus oli pitää muiden huoneiden lämpö n. 10asteessa. Kaikki tämä, jotta mahdollisimman vähän energiaa kuluisi.
Tuon tyyppisestä talosta vielä sen verran, että siinä on selviä lämpötilapisteitä, joissa lämpötila viipyy kauemmin ennen kuin laskee niiden alle. Toisaalta on selviä harppausjaksoja, joissa lämpötila laskee nopeasti. Tämä siis silloin kun lisälämpöä ei tule.
Esim. Yli 20asteen sisälämpö laskee nopeati 18-16. Tässä pysytään kohtuullisen kauan. Sitten lasku 10 tapahtuu melko verkkaan mutta varmaan tahtiin. Kymmenessä lämpö pysyy todella kauan ja hartaasti. Olen ihmetellyt tuota. Se tuntuu käsittämättömältä. Ja nämä on havaittu ei nyt ulkolämpötilasta riippumatta, mutta joskus tuntuu että normaalit talviulkolämpötilat eivät aivan hirveästi vaikuta tähän. No, toki jos on pautitiarallaa -40 jo on kumma jos ei putoa. Tai jos roikutaan +-0 niin onhan noilla eroja. Mutta tuollaisen käytöksen olen talollani havainnut olevan.
Siksi pyritään tuohon 10asteeseen. Ja minä onnistui siinä, että sisäyksikköhuone oli tietenkin tuo 16, keittiö 8 ja kammari 10. Näille keittiön ja kammarin erolle on selkeänä syynä se, että keittiössä on paljon suurempi muuripinta kuin kammarissa. No, myös ikkunasijoittelu vaikuttaa. Huoneet ovat lähes saman kokoiset.
Tällaisilla säädöillä lähdettiin sateiseen, märkään, loskaiseen ja +-5 syksyyn ja alkutalveen. Siellä se tsupatteli omia aikojaan. Välillä pyysin jotakut käymään vähän vilkaisemassa. Huurretta kertyi ja jäätäkin.
Kunnes alkoi olla jäätä ja enemmän jäätä ja paljon jäätä. Minä täältä puhelimessa ihmettelemään tilannetta. Lopulta naapurin PikkuSerkku soitti: Pitää pahaa pärinää tuo sinun pumppusi. Viittitkö äkkii mennä sammuttaa sen. Avain on siäl ja siäl. Soita jos et osaa sammuttaa. Siinon selkee nappula. Paina vaa sit. Kiitti ku soitit.
Ehdin jo säikähtää. Mutta onneksi olin PikkuSerkulle sanonut, että soittaa jos jotain kummaa näkyy. Sielläkin naapurivahti toimii erinomaisesti. Yhdet valvoo aamuyötä kun heräävät ajoissa ja toset sitten miten ovatkin liikkeellä. Ympäri vuorokauden siinä melkein joku on silmällä. Mutta läheltä siis piti.
Miksi vehe ei sulattanut? Eihän ollut edes kylmä. Oliko sulatus mennyt rikki? Mitäs tämä tällainen on? HöH?
No, mutta eihän maailman yksikertaisinta asiaa kannata kauaa ihmetellä. Senhän äkkää melko äkkiä vaikka saunan lauteilla pähkätessään. Ja onhan noita muuttujia, mutta kun ottaa ne huomioon, tietää olosuhteet ja laskee -5 X +5 = +-0 vai oliko se tässä tapauksessa +10, johon pyrittiin, niin kyllähän tuollainen propleemi ratkeaa. Eikä tee heikkoakaan.
Keksisikö kukaan, mikä tässä minun yhtälössäni meni pieleen? Mikä vaikutti jäätämiseen? Miksei sulatettu? Miksi pumppu ajoi itseään kohti rikkoutumista ja tuhoa? Mitä ihmettä?
Niin pitänee vielä kertoa, että pumpun sulatustoimintoa on kahden lajista. Aikarajasulatus eli kun tietty aika on kulunut edellisestä sulatuksesta, pumppu pyöräyttää nesteet joksikin aikaa kiertämään väärinpäin eli sulatukselle. Toinen toiminto käynnistyy silloin, jos pumppu ei saa tavoittelemaansa lämpömäärää kohtuullisella työllä. Se jotenkin vertaa otettavan ilman lämpöä ja sitä, mitä se siitä saa pyyntölämpötilan saavuttamiseen. Aika vaikea juttu, mutta jotenkin noin se menee.
Siis mikä mättää? Arvailkaas, veikatkaas, tietäkääs tai ehdotelkaas. Yhtä oikeaa vastausta ei tietenkään ole enkä minäkään voi tietää sitä kaikkein osuvinta vastausta. Minulla on vain yksi teoreema, joka ainakin käytännössä osoittautui sellaiseksi, että sitä välttämällä moista vaaraa ei synny. Keksitään
