tavoitteena uralla korkea asema ja tuloksena epäpätevyys

[pavlik morozov]

35v sitten kirjoitettiin näin:
NYKYAJAN liikemaailma ja yhteiskuntaelämä on hyvin kilpailuhenkistä. Yleensä pyritään ylenemään uralla, jotta saataisiin enemmän rahaa tai enemmän valtaa. Korkeampaa asemaa tavoitellaan innokkaasti. Tuottaako se onnea?
Tri Laurence J. Peter ja Raymond Hull mainitsevat kirjassaan The Peter Principle, että jokaisessa järjestössä, jossa on pyramidimainen rakenne (jonka huipulla on korkein asema tai korkeimpia asemia), jokainen yleensä haluaa päästä korkeampaan asemaan. Mitä merkittävämpi arvonimi, sitä korkeampi asema. Mutta kirjan tekijät sanovat sen johtavan siihen, että jokainen pyrkii lopulta saamaan aseman, johon hän ei ole pätevä. Joku voi olla hyvinkin pätevä alemmalla työpaikalla, mutta organisaatio pyrkii ylentämään sellaisia henkilöitä, kunnes he saavat tehtävän, jota he eivät pysty hoitamaan.
Kirja esittää useita puoliksi humoristisia mutta realistisia esimerkkejä, joista yksi on seuraavanlainen:
”E. Tinker oli poikkeuksellisen innokas ja älykäs aloittelija G. Reecen autokorjaamossa ja yleni nopeasti ammattiasentajaksi. Tässä tehtävässään hän osoittautui harvinaisen kyvykkääksi ottamaan selvää epämääräisistä vioista ja loputtoman kärsivälliseksi niiden korjaamisessa. Hänet ylennettiin korjaamon työnjohtajaksi.
”Mutta tässä tehtävässä hänen rakkautensa mekaanikon tehtäviin ja hänen täydellisyyden tavoittelunsa ovat muodostuneet haitoiksi. Hän ottaa vastaan minkä työn tahansa, joka hänen mielestään vaikuttaa kiinnostavalta, välittämättä siitä, kuinka kiire korjaamossa jo on. ’Kyllä me sen jotenkin hoidamme’, hän sanoo. . . .
”Hän puuttuu jatkuvasti toisten töihin. Häntä tapaa harvoin pöytänsä äärestä. Hän on tavallisesti kyynärpäitään myöten puretun moottorin kimpussa, kun taas mies, jonka pitäisi tehdä työ, seisoo ja katselee vieressä ja toiset työmiehet istuskelevat ja odottavat, että heille määrättäisiin uusia töitä. Seuraus on, että korjaamossa on aina liikaa työtä, ainainen sekamelska eikä töitä useinkaan saada valmiiksi luvattuna aikana. Tinker . . . oli pätevä asentaja, mutta on nyt epäpätevä työnjohtaja.”
Sellaisten johtajien tai työntekijöiden tilan, jotka ovat saavuttaneet epäpätevyyden tasonsa, herra Peter luokittelee ”lopullisen työhönsijoituksen oireyhtymäksi”. Pettyneenä epäpätevyyteensä, havaitsevatpa he sen syytä tai eivät, he saavat usein mahahaavoja, korkean verenpaineen ja lukuisia muita ruumiillisia vaivoja ja jopa outoja mielenhäiriöitä. Usein heidän esimiehistään tuntuu nololta alentaa heidän asemaansa, joten he jäävät hankalaan asemaansa epämääräiseksi ajaksi. Sellaisilla ihmisillä on korkea asema niiden keskuudessa, jotka eivät ole tietoisia heidän epäpätevyydestään, mutta ovatko he onnellisia?

tuo löytyi wikistä lisäksi http://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Principle

[rotsi4]

Hyvä renki, huono isäntä..

[pavlik morozov]

tuollaiset ammattimiehestä pomoks ylenneet ei sit muista enää millaista se duunarina olo on varsinkin kun on pari porrasta ylemmäksi noussut.

tai esim piirustuskonttoriissa joku nuorehko kaveri rupeaa pyrkimään pomoksi siten että haukkuu nykyistä työtään paskaduuniks josta päästävä pois. on nimittäin kiva olla tuollaisen nilkin alaisena kun se kerää mielistelijöiden hovia ympärilleen ja etsii itseään lahjakkaampia ketä saisi nöyryyttää. esim dissaamalla hyvät ehdotukset "jos se hyvä ajatus olisi niin kyllä sen joku toinen olisi keksinyt ennen sinua" reilu ja ahkera pomo joka tekee toisten puolesta töitä iltakaudet huomaa saavansa itse lomalapun käteen.

[ff8728]

Hyvä pomo erottuu joukosta joka työpaikalla. Paremmin muistan ne huonot pomot omalla työuralla. Pomokaan ei tietysti ole kaikille mieleen, toiselle hyvä, toiselle huono. Työntekijälle pitää antaa aikaa sopeutua rauhassa uuteen tehtävään, ei aina hoputtamassa selän takana...

[START]

käytännön hommissa vaan pomonkin käytännön läheisyys ja ajattelu auttaa paljon, ei tarvi osata, riittää kun ymmärtää. harmi vaan että sitä käytännön ajatteluakaan ei opita koulussa

[pavlik morozov]

http://www.youtube.com/watch?v=9cRYpj0i5Hk kuinkahan usein julkiset virat on tuollaisia tilketehtäviä että alaiset hoitavat kaikki työhonliittyvät tehtävät kun esimiehestä ei ole koordinoimaan...

onneksi nykyisin on netti, iltapäivälehdet fasepook ja twitter niin ei näytä noin kornilta.

[Pavlovits]

Onneksi tuollainen koskee vain pikkupomoja.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 95768.html

[pavlik morozov]

käytännön hommissa vaan pomonkin käytännön läheisyys ja ajattelu auttaa paljon, ei tarvi osata, riittää kun ymmärtää. harmi vaan että sitä käytännön ajatteluakaan ei opita koulussa

sit joku vajaa kolmikymppinen piirustusten tarkastaja (vailla konepajakokemusta+näkemystä) käskyttää tällaista reilu nelikymppistä esim piirtämään käsivaraisesti polttoleikattaviin betonivalun reikien suojalevyihin (joitain tilapäisiä todnäk) niin että puolen metrin levyiseen lappuun toinen syrjä tulisi kuperaksi, säde 21 METRIÄ, betonivalussa lisäksi olake ja valussakin sen verran epätarkkuutta että esittämäni viistäminen olisi korkeintaan tarvittu. piti tietysti pyytää tuollaisiin hullutuksiin yksityiskohtaiset ohjeet. sit tää suuttuu jos huomaan hänen omia ajatusvirheitä joita tämä joutuu korjaamaan,
sit tämä tarkastaja itkee osastopäällikölle että joutuu opastamaan työkokemukseen nähden liian paljon... kesäalikessu asenteella, pikkutarkkaa mutta ei näkemystä. siirrellään esim tekstejä kirjaimenmitan verran eri paikkaan piirustuksissa. silti tilaajan tarkastaja tekee niihin vielä muutoksia.

muutenkin jatkuvasti tulee vastaan kummallisia muutosvaatimuksia piirustuksiin että tuollainen avaruustekniikka erittäin karkeissa rakenteissa (tilapäisiä rakenteita kuumavalssatusta epätarkasta profiilista) varmaan huvittaa työmaan pomoja siellä toisella puolella palloa...

[pavlik morozov]

http://www.youtube.com/watch?v=T0vM4TfVn2M tottahan tuo ei ole...

[pavlik morozov]

onko ruk nykyisin pääasiassa herrahissi?

http://katriinaperkkajortikka.puheenvuo ... a-johtajia

"Kyseisen johtamiskäsityksen yksisilmäinen soveltaminen käytäntöön työyhteisöissä tarkoittaa, että vaikka olisit millainen asiantuntija tai kuinka vanha ja kokenut hyvänsä, olet johtajien silmissä kuin sotamies tai pieni lapsi, jonka pitää kysyä kaikkeen lupa ylempää. Sotilashan vain odottaa käskyä toimiakseen odotetulla tavalla. Jos rikkoo sotilaslakeja, ts. ei käyttäydy odotetulla tavalla, voi joutua simputuksen kohteeksi tai jopa ”teloitusryhmän” eteen vastaamaan inhimillisistä hairahduksistaan. Sellaisia ovat esimerkiksi asiaankuulumattomat tunteiden osoitukset tai omat mielipiteet.

Monissa organisaatioissa sotilasarvoiltaan korkeimmat reservin upseerit miehittävät usein ylimmät johtajien roolit. Muodollisen organisaation sisällä toimii siis epävirallinen hierarkkinen ja piilomilitaristinen organisaatio. Jos joku tällaisessa organisaatiossa esittää kysymyksiä johtamisesta tai johtajan käytöksestä, hänet vaiennetaan nopeasti. Hänelle sanotaan, että ”tämä on päällikkövirasto” tai että ”johtaminen on johdon asia”. Ikään kuin jotkut toimisivat jumalan heille suomilla valtuuksilla kaikkivaltiaina päälliköinä ja muista riippumattomina sekä kaiken arvostelun yläpuolella. Sopimisen kaapuun puetut määräykset saatetaan tehdä komentajan karjuessa: ”Sovitaan näin, eikö sovitakin?” ja ”Asia on loppuun käsitelty!”

Edellä kuvattu johtamistapa ja siihen liittyvä ihmiskäsitys ovat ristiriidassa kehittävän, innovoivan ja uutta luovan toiminnan sekä sen johtamisen ja ihmiskäsityksen kanssa. Pelkät fraasit eivät kanna mihinkään, jos niiden taustalla jatkuu konemainen käskytys. Ei keksitä eikä osata mitään, kun on totuttu odottamaan käskyjä ylhäältä, paremmin asioista tietäviltä. Niinpä hyvin sotilasorganisaatiossa menestynyt henkilö ei useinkaan ole hyvä johtaja – eikä ehkä hyvä työntekijäkään.

Myöskään kilpailuyhteiskunnassa eivät pärjää käskyjä noudattavat tunnolliset, vaatimattomat ja kaikkeen tyytyvät suorittajat. "

[Latikka]

Ajatuksia armeijasta.
Linkki Hesarissa olleeseen mielipidekirjoitukseen.

http://www.hs.fi/elama/a1385578758093

[pavlik morozov]

mikähän se ns syväjohtaminen oikein on siellä intissä?
verkostoutuminen ja turha päteminen ja simpautus taitaa monia kiehtoa?
"Paradoksaalisesti instituutio, jonka tarkoitus on turvata yhteiskuntarauha, kääntää selkänsä kaikkein vakavimmalle uhalle. Sisäministeriön mukaan syrjäytyminen on suurin yksittäinen turvallisuusriski yhteiskunnalle. Syrjäytymisuhassa ovat ennen kaikkea he, jotka eivät kelpaa palvelukseen tai jättävät sen kesken.

Puolustusvoimat voisi halutessaan opettaa hyödyllisiä taitoja heillekin, jotka eivät selviydy nykymuotoisesta palveluksesta. Olen varma, että kännykkänsä hukannut nuorimies ja kalsarinvaihdosta huolestunut alokas olisivat oppineet esimerkiksi ensiaputaitoja. He olisivat varmasti oppineet raivaamaan myrskyssä pudonneita oksia junaraiteilta.

Viranomaisten avustaminen voisi olla monelle syrjäytymisuhan alaiselle mielekäs tapa täyttää kansalaisvelvoitteensa.

Sen sijaan syrjäytyneet suljetaan tällä hetkellä vielä yhden systeemin ulkopuolelle.

Ymmärtääkseni puolustusvoimien tehtävä on vastata turvallisuusuhkiin, siksi se on olemassa. Suomessa tämä on päätetty toteuttaa yleisellä asevelvollisuudella, jota usein perustellaan myös kansalaiskasvatuksellisilla näkökulmilla. Kysymys on siis turvallisuusuhkiin varautumisesta yleisen asevelvollisuuden keinoin.

Niin kauan kuin neljännes miehistä vapautetaan palveluksesta, on turha puhua kummastakaan."

[Pavlovits]

Kun seuraa sodanjälkeistä talouselämää, tuntuu upseerikokemus pätevyyskelpoisuudelta melkein mihin tahansa johtotehtävään. Nimitysuutisissa on usein maininta: Meijerin isännöitsijäksi/vakuutusyhtiön johtajaksi/autoliiton puheenjohtajaksi on nimitetty kapteeni/majuri/eversti N.N.

[pavlik morozov]

Siviilijohtamista KONTTORIN SÄÄNNÖT 1. Wirkailijan on joka päiwä lakaistawa lattiat, pyyhittäwä pölyt huonekaluista ja hyllyistä. 2. Joka päiwä täytetään öljylamput, puhdistetaan uunit ja ristikot. Ikkunat pestään kerran wiikossa. 3. Jokainen wirkailija tuo päiwittäin sisälle sangon wettä ja kapallisen hiiliä. 4. Kynät teroitetaan huolellisesti, mutta kärjen saa kukin wuolla mieleisekseen. 5. Konttori awataan klo 7 ja suljetaan klo 8 illalla paitsi pyhinä, jolloin se on suljettuna. Jokaisen wirkailijan odotetaan käywän kirkossa sunnuntaina ja muutenkin wiettäwän ajan siweellisesti. 6. Mieswirkailijat saavat yhden illan wapaata wiikossa woidakseen seurustella tyttöjen kanssa, ahkera kirkossakäwijä saa kuitenkin kaksi iltaa. 7. Naiswirkailijoiden tulee elää suuressa siweydessä, erittäinkin nuorten neitojen. Kaikenlainen flirttailu konttorissa on kielletty. 8. Konttorin porsliininen lawoire on yksinomaan konttorin chefin ja kasöörin käytössä. Muut käyttäkööt pesemiseen kuparista lawoirea. 9. Kun työtunnit owat lopussa on ilta wietettäwä lukemalla Raamattua ja muita hywiä kirjoja. 10. Se, joka polttaa espanjalaisia sikaareja, nauttii alkoholijuomaa mitä tahansa, ajattaa partansa parturissa tai käy wedonlyönti- tai muissa julkisissa paikoissa, antaa aiheen epäillä hänen arwoaan, tarkoituksiaan, vilpittömyyttään ja kunniallisuuttaan. 11. Wirkailija, joka on uskollisesti ja moitteettomasti suorittanut työnsä wiiden wuoden aikana ja osoittautunut säästäwäiseksi sekä pitänyt huolen siweellisistä welwollisuuksistaan, saa wiiden sentin korotuksen päiwässä, mikäli liikkeen tuottama woitto sen sallii. - Henry Ford Motor Company 1903

nykyään tuo sisäpalvelusohjesääntö on kääntynyt päinvastaiseksi...

[rotsi4]

... on pormestarijärjestelmä, jossa pormestari johtaa kuntaa. Pormestari nimittää hallinto-osaston johtavien viranhaltijoiden joukosta kansliapäällikön, joka vastaa pormestarin alaisena kunnan operatiivisesta toiminnasta.

Kansliapäällikkö toimii myös hallinto-osaston osastopäällikkönä. Osaston toimialaan kuuluvat yleishallinto, henkilöstöhallinto, taloushallinto, työllisyyspalvelut, kaavoitus ja rakennusvalvonta.

Haemme kehittämisjohtajaa nimitettäväksi määräaikaisesti edellä mainittuihin tehtäviin. Kehittämisjohtajan virka täytetään toistaiseksi. Kehittämisjohtaja johtaa ja koordinoi kunnan kehittämistä valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti