GFL13 - 2017 - Lada Vesta - Silli
Lähetetty: 2.1.2020 11:44
Autokuume iski aika pahasti 23.12. Hetken tuli katseltua länsimerkkejäkin mutta mieleistä sopivaan hintaan ei sattunut löytymään.
Siirryin sitten Saksan nettiautoihin katselemaan Lada-tarjontaa.
Mielessä oli Grantat ja Vestaakin tietty uteliaisuuttani vilkaisin. Hintaero malleilla oli melko pieni niin kallistuin sitten lopulta katselemaan Vestoja enemmän.
Jokunen yksilö budjettiin täpärästi mahtui ja niistä sitten yksi oli sijainniltaan ja varusteiltaan sellainen mikä kelpasi.
Itsehän olen lomautettuna loppiaiseen asti, joten pääsin sitä koska vaan hakemaan. Yksin vaan en ostomatkaan pystynyt lähtemään niin pyysin sitten Attea kokeneempana kaveriksi.
Aten muut menot oli sitten sellaiset, että oli lähdettävä Hampuriin heti Tapaninpäivänä torstaina.
Hampurista sitten jokunen kymmentä kilometriä autokauppaan, mistä sitten löytyikin autoja vähän reippaammin.
Ladoja ei kuitenkaan ollut kuin yksi, joka päätettiin nopean tutkimisen jälkeen ostaa.
Sitten kiiren vilkkaa takaisin Hampuriin katsastuskonttorille, ennenkuin menee kiinni. Lähikonttorit autokaupan vieressä eivät olleet joulun välipäivinä auki.
Paluu Suomeen kulki Ruotsin kautta. Autossahan ei ollut kuin hyväkuntoiset kesärenkaat aluvanteilla, joten sääennustetta katsellessa tuli etsittyä niin Ruotsin torista, kuin tori.fi:stä talvipyöriä Renaultin vanteilla.
Sellaiseksi, kun Vestassa on vannekoko muuttunut. Jonkinlaiset halvat Sauvosta sitten löytyi, joten heti kun laiva saapui Turkuun, lähdin niitä sieltä hakemaan.
Ehjiä nastoja ei renkaissa enää ollut ja ikääkin sen verran että samanlainen pito olisi varmaan kesärenkaissakin ollut.
Ja vanteetkin oli tosi ruosteiset, mutta sainpa edes jotkut väliaikaisvanteet.
Myyjän piha oli mäessä, joten siinä en alkanut renkaita vaihtamaan, vaan koukkasin Janakkalaan Lada-Jussille.
Lada-Jussin luona renkaiden vaihto onnistui isolla hallitunkilla kätevästi. Sen verran tuli Vestan omaa tunkkia vilkaistua, että näytti tukevalta, mutta muovinen rakenne ja muovinen kierre epäilytti niin paljon, että pakkasin tunkin takuulappuineen takaisin hedelmäpussiin millaiseen se oli pakattukin.
Ruotsissa hyytyi akku niin, että sen jälkeen sai kaksi kertaa työntää käyntiin ja kaksi kertaa antaa apusähköä. Jussilta sain kuitenkin laina-akun jolla on toiminut ongelmitta jo usean päivän ajan.
Kotiin päästessä sitten tuli mietittyä mistä hommaisin uudet nastarenkaat, ja hommaisiko samalla siistimmät vanteetkin.
Ja antaisiko rengaspainevahdin loistaa kojetaulussa vai etsiä vielä antureita pyöriin. Anturit maksoi ihan liikaa joten ostin sitten pelkästään uudet Hakkapeliitat.
Ennen uutta vuotta oli katsastusasemalla ruuhkaa, joten varasin ajan tälle päivälle rekisteröintikatsastukseen.
Hintakaan ei 150€ maksavana ollut mikään älytön. Leima tuli, samoin kaksi vuotta ajoaikaa. Autoveropäätös tulee sitten joskus, joten rekisterikilpiä en vielä saanut.
Puuhakilvillä saa kuitenkin ajaa, kun ostin vakuutuksen.
Siirryin sitten Saksan nettiautoihin katselemaan Lada-tarjontaa.
Mielessä oli Grantat ja Vestaakin tietty uteliaisuuttani vilkaisin. Hintaero malleilla oli melko pieni niin kallistuin sitten lopulta katselemaan Vestoja enemmän.
Jokunen yksilö budjettiin täpärästi mahtui ja niistä sitten yksi oli sijainniltaan ja varusteiltaan sellainen mikä kelpasi.
Itsehän olen lomautettuna loppiaiseen asti, joten pääsin sitä koska vaan hakemaan. Yksin vaan en ostomatkaan pystynyt lähtemään niin pyysin sitten Attea kokeneempana kaveriksi.
Aten muut menot oli sitten sellaiset, että oli lähdettävä Hampuriin heti Tapaninpäivänä torstaina.
Hampurista sitten jokunen kymmentä kilometriä autokauppaan, mistä sitten löytyikin autoja vähän reippaammin.
Ladoja ei kuitenkaan ollut kuin yksi, joka päätettiin nopean tutkimisen jälkeen ostaa.
Sitten kiiren vilkkaa takaisin Hampuriin katsastuskonttorille, ennenkuin menee kiinni. Lähikonttorit autokaupan vieressä eivät olleet joulun välipäivinä auki.
Paluu Suomeen kulki Ruotsin kautta. Autossahan ei ollut kuin hyväkuntoiset kesärenkaat aluvanteilla, joten sääennustetta katsellessa tuli etsittyä niin Ruotsin torista, kuin tori.fi:stä talvipyöriä Renaultin vanteilla.
Sellaiseksi, kun Vestassa on vannekoko muuttunut. Jonkinlaiset halvat Sauvosta sitten löytyi, joten heti kun laiva saapui Turkuun, lähdin niitä sieltä hakemaan.
Ehjiä nastoja ei renkaissa enää ollut ja ikääkin sen verran että samanlainen pito olisi varmaan kesärenkaissakin ollut.
Ja vanteetkin oli tosi ruosteiset, mutta sainpa edes jotkut väliaikaisvanteet.
Myyjän piha oli mäessä, joten siinä en alkanut renkaita vaihtamaan, vaan koukkasin Janakkalaan Lada-Jussille.
Lada-Jussin luona renkaiden vaihto onnistui isolla hallitunkilla kätevästi. Sen verran tuli Vestan omaa tunkkia vilkaistua, että näytti tukevalta, mutta muovinen rakenne ja muovinen kierre epäilytti niin paljon, että pakkasin tunkin takuulappuineen takaisin hedelmäpussiin millaiseen se oli pakattukin.
Ruotsissa hyytyi akku niin, että sen jälkeen sai kaksi kertaa työntää käyntiin ja kaksi kertaa antaa apusähköä. Jussilta sain kuitenkin laina-akun jolla on toiminut ongelmitta jo usean päivän ajan.
Kotiin päästessä sitten tuli mietittyä mistä hommaisin uudet nastarenkaat, ja hommaisiko samalla siistimmät vanteetkin.
Ja antaisiko rengaspainevahdin loistaa kojetaulussa vai etsiä vielä antureita pyöriin. Anturit maksoi ihan liikaa joten ostin sitten pelkästään uudet Hakkapeliitat.
Ennen uutta vuotta oli katsastusasemalla ruuhkaa, joten varasin ajan tälle päivälle rekisteröintikatsastukseen.
Hintakaan ei 150€ maksavana ollut mikään älytön. Leima tuli, samoin kaksi vuotta ajoaikaa. Autoveropäätös tulee sitten joskus, joten rekisterikilpiä en vielä saanut.
Puuhakilvillä saa kuitenkin ajaa, kun ostin vakuutuksen.