Kokemuksia lämpöpumpusta

[Pavlovits]

Ensin oli videovuokraamot
Sitten oli solariumit
Sitten tuli kuntosalit
Nyt on lämpöpumppuyritykset sellainen liikeidea, jolla lähes joka toinen kaveri arvelee rikastuvansa.

Itse keksintöhän on todettu hyväksi ja toimivaksi. Yleisimmin arvioidaan laitteen maksavan itsensä noin viidessä vuodessa. Eniten kiinnittää huomiota se, miten noita yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella ja se miten jotkut mainostavat:"Säästä lämmityskuluissa jopa 50-70%"

Käyttäjiltä olen kuullut vain myönteisiä lausuntoja. Onko kenelläkään täällä omakohtaisia kokemuksia?

[kapa]

Omia kokemuksia ei ole, mutta olen kuullut negatiivisia kokemuksia muilta. Lähinnä siitä luvatusta energiansäästöstä, ei ole kuulemma sähkönkulutus tippunut yhtään.

[Lada Scandinavia]

Kiinnostaa lämpöpumppu, mutta harkitsen, koska yhdellä tutulla sellainen jo hajos.(ultimaten pumppu)
Pumppu oli maksanut yli 2000e ja sen verran iso ulkoyksikkö, että oli 2 sisäyksikköä.
Pumppu oli hankittu noin 4v sitten ja nyt helmikuussa ulkoyksikkö hajosi ja ei kuulemma kannata korjata.
Takuu on kaiketi 1-2 vuotta.

Edelleen luotan halon voimaan, eli varaava takka, sen olla pitää,
pientalossa.

[ladamaster]

Uudessa talossa asuttu maalämmön kanssa ensimmäinen talvi. Työkaverilla on samalla kylällä uusi talo/suora sähkölämmitys ja melkein puolet vähemmän neliöitä ja kuutioita, maksoi tammikuusta 400 €, meillä meni tammi-, helmikuu 600 €.
Seinällä on lisänä ilmalämpöpumppu, hankittu satunnaisia viilennystarpeita varten ja varavehkeeksi. Asentaja ei kovin kehunut Ultimaten ja esim. Panasonicin kestävyyttä. Lähipiirissä on ainakin yksi Panasonic mennyt korjaukseen...

[PöyhöinKuusaalt]

No nyt päästiin taas mielenkiintoiseen aiheeseen. Pumppu on ja kokemusta on.

Älkäästä pelästykö vaan varttukaa viikko niin kertoilen jotakin. Ja ajatelkaa että: Taas se on Tietävinään tästäkin jotain

[Toveri Sladimir]

Talossa Mitsubishi, tallissa Panasonic. Mitsussa ei ongelmia, Panasonic lelu, jonka kehitys jäänyt kesken.

[rotsi4]

Tuossa seinällä hyrrää ultimaten ilmalämpöpumppu. Toiminut ihan hyvin, paitsi että ulkoyksikkö tahtoo jäätyä (sulaa kyllä itsellään, mutta tuskin ihan hyvä ominaisuus) ja pitää aika meteliä kun toimitila vaihtuu. Teho alkaa laskea jossain -15 asteen tietämillä, silloin alkaa puhallusilma tuntua kylmältä. Tiedä sitten kuinka paljon ottaa sähköä silloin, mutta ei se pahemmin lämmitä kyllä. Rahansäästö ei tuon hankinnassa ollut päällimmäinen asia, vaan se että ei tarvitse jo + asteiden vallitessa polttaa jokapäivä kuutiota puita että talo on lämpöisenä. Sähkölasku on noussut n. 150e, mutta siihen sisältyy kaikki kulutus ja veronnostot.

Tuon asennus oli aikamoinen episodi, osamaksu kauppa mutta kaikki erät piti maksaa ennen kuin pumppu tuli pihalle. No sitten kun oli maksettu niin ei kuulunut mitään, ja asiakaspalvelua/valituspuhelinta ei tainnut olla ollenkaan. Maanalaisista lähteistä saatiin tietoa firman omistajien nimistä jotka olivat kovin arveluttavia henkilöitä. Kun yhdelle kerrottiin rikosilmoituksen mahdollisuudesta niin ilmalämpöpumppu lähti käyntiin 48 tunnin sisällä.

Työpaikalla oli Hitactin laite, se hajosi heti alussa kai salamaniskusta mutta on toiminut sen jälkeen.

[Pavlovits]

Tämän Ultimatemarketin taustalla ovat veljekset, joitten jäljilä löytyy melkoinen määrä oikeusjuttuja. Ainakaan minä en uskaltaisi ryhtyä kauppoihin tuon firman kanssa.
Jos pumppukauppoihin aikoo ryhtyä kannataa asioida sellaisten yritysten kanssa, jotka ovat tehneet asennuksia jo useamman vuoden ajan ja mielellään tunnettujen merkkien parissa. Käyttökekokemuksiahan netistä löytyy, mutta ajattelin kysellä Lada-ihmisten kokemuksia, olemmehan muutenkin ehkä vähän keskivertokuluttajista poikkeavia.

[Toveri]

Rakennettiin 2003 ja koko ajan on Panasonicin pumppu ollut käytössä. En siis voi vertailla sähkönkulutusta ennen ja jälkeen mutta meillä on varaava sähkölämmitys alakerran lattiassa ja patterit yläkerrassa. Lämpö tehdään lisäksi isolla uunilla, talvella joka päivä lämmitetään. Pinta-alaa on kahdessa kerroksessa 178 m2 ja viime vuonna meni 17500 kWh. Ilman pumppua varmaan menisi muutama tuhat enemmän. Jäähdytystä en kovin paljoa käytä.
Sisäyksiköstä on kerran vaihdettu puhaltimen moottori, laakeri alkoi pitää ääntä. Tyyppivika kuulemma, maahantuojalta sain osan ilmaiseksi vaikka takuuaika oli jo ohi. Vaihtotyö maksoi jotain 150e. Muuten on toiminut kuten pitääkin.

[liero]

syksylä laitoin mitsun pumpun rivarikoppiin , aiemmin lämmitin käytännössä pelkästään massavaraajalla ja pahimpina pakkasina pattereita seuraksi...

menneenä talvena pelkällä pumpulla , tuloksena kokolailla euromääräisesti sama sahkölasku kun viime vuonnakin .

kuluneena talvena tosin nostin huonelämpötilaa asteen pari, lisäksi pumpulla tulee ainakin tällaiseen pikkukoppiin tasainen lämpö (vrt. pelkkä massavaraaja). olen tyytyväinen...

[PöyhöinKuusaalt]

Ostin 3vuotta sitten Ilmalämpöpumpun. Tarvitsin sitä niiksi ajoiksi kun en itse ole lämmittämässä.

Minulla on Markiksessa 1949 valmistunut RintamaMiesTalo. Siihen ei ole tehty mitään isompia remontteja. Ikkunat ovat alkuperäiset 2pokaiset. Vuorauksia ei ole tehty jäkeenpäin ollenkaan. Ainoa huononnus on se, että Kammarin seinistä eräät "remonttimiehet" katsoivat parhaaksi repiä pois vanhat tapetti- ja pinkopahvikerrokset. Ehdin hätiin ja remontti jäi siihen.

Talo on Uunilämmitteinen. Keittiössä on iso hella ja kahdessa kammarissa on pysty- eli pönttöuunit. Toinen on alkuperäinen ja toisen rakennutin toissa keväänä alkuperäisiin kuoriin alkuperäiselle paikalleen. Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta täysin alkuperäisinä. Näissä on molemmissa keskikokoiset PorinMatit. Näistä KöyhänMiehen lämmittimistä ovat jotkut muurarit sanoneet, että tehokkuudessa noille ei pärjää mikään. No, tuo ei ole tärkeää.

Talossa ei käytetä mitään muuta lämmitystä kuin tulisijat. Minulla on vessassa pieni 30litran varaaja, jolla saa tarvittaessa tiskivedet ellen jaksa hellalla lämmittää. Hellalla se kyllä melkein aina tehdään. 3vuotta sitten asensin myös pienen suihkukaapin, johon 30l varaaja riittää loistavasti. Yleensä pestään kyllä ulkosaunassa.

Minulla on pyykinpesukone, pakastin ja jääkaappi kellarissa. Jääkaappia ei juuri tarvita. Kellari pysyy lähes ympärivuoden sopivan kylmänä. Kellari on alkuperäinen petoniseinäinen ja n. 2,20m korkea.

Sähkölaitteita on 90-luvun Finlux töllö, stereot, valot ja tämä läppäri. Sähkötaulu on alkuperäinen 3sulakkeinen 25ampeeria. Ne yhdet RemonttiMiehet kyllä ehtivät asentaa sellaisen jättimäisen modernin 2000-luvun taulun, mutta sitä ei kytketty. Huijasivat Hyvää ÄitiVainaatani ja olisivat syöneet hänen kaikki rahansa tuossa remonttihommassa. Viraapelimiehiä (lue Poikia) vielä.

Miksi tämä olosuhdeselvitys? No, siksi että minua kiinnostaa paljonko tuo pumppu vaikuttaa sähkönkulutukseen. Suoraa vertailuahan ei voida tehdä, koska lämmitysmuoto on puu. Ja vielä sellainen puu, jonka ostan runkona. Kuivatan ja teen sen alusta loppuun itse. Se vain tuodaan pihaan.

Kun taloa asuttiin jatkuvasti eli etten ollut välillä Joensuussa asumassa, sähköä kului 1640kW/vuosi. Aika vähän.

Vettä kuluu vuodessa 6kuutiota, koska omaa kaivoa käytetään kaikkeen mahdolliseen vesikulutukseen. Saunaan, tiskiin, joskus jopa Vessan huuhteluun. Miten nyt jaksaa puuhata.

Mutta sitten pumppuun. Ostin siis Sanyo Inverter -ilmalämpöpumpun Solar Shop Bergman OYstä Kouvolasta. Pumpun lämmitysteho on 4,6kW max. Jäähdytysteho on 4,2kW max.

Lämmityspinta-alahan siinä on ilmoitettu, mutta sehän ei kerro mitään, koska talossa lämmitetään tilaa eli kuutioita. Pumpulle on kuitenkin laskettu joku keskimääräinen lämmityspinta-ala. Valmistaja ilmoittaa 150neliömetriä.

Ostettaessa harkittiin sitä, kannattaako ostaa tuo IsoTykki. Kannatti. Siinä ajateltiin sitä, että ehkä joskus joku haluaa lämmittää tuolla koko talon. Nythän minä lämmitän sillä vain korkeintaan 3huonetta. Eteinen ja yläkerran raput sekä aula ovat kylmänä, kuten kaksi kamariakin, jollen nyt niissä yövy.

Kaikki ovet pidetään aina kiinni energian säästön takia, ellen nyt juuri niistä kulje. Pumppu on antamassa talolle peruslämpöä kun en ole kotona. Ja tästä minulla on eritysiseti nyt niitä KOKEMUKSIA, joita tuolla kyseltiin.

Mutta pidetääs pieni tauko, jottei lukia nukahda. Tai jos hän on jo nukahdellut niin herätellään hänet näin. Kyllä minä sitten olen Fhithumoinen Mies!

[Marko]

Laitoin ilmalämpöpumpun panasonicin vuosi sitte.Pääasiallisest lämmitys tapahtuu edellee puilla,mut se on toiminu hyvin sillo,ku oon reissussa.

[PöyhöinKuusaalt]

Saunoessa tuli mieleen eräs juttu. Saunassahan SuomiPoika ideoi ja tekee tärkeimmät ratkaisunsa.

Joku tuolla mainitsi: Ei Kannata Korjata!

Miten me LataIhmiset voisimme uskoa tuon? Veisinkö Vekottimeni asssiiiijantuntijalle ja hyväksyisin tokaisun: EiKannataKorjata? Ei IKINÄ!

Esim. jonka olen ennenkin laitellut tänne. Arvokas vanha kello. Kelloliikkeeseen kun ei pysy vire. EI KANNATA KORJATA! Ja kellosepän sanomana. Huh!

Ja mitä tekivät. Laittoivat kiinalaisenkumikoneiston sisään, ottivat arvokkaan mekaanisen koneiston itselleen ja varmasti korjasivat. Vielä veloittivat moisesta työstä ja kumikoneistosta, vaikka saivat paljon arvokkaamman itselleen.

Siis aina kun joku Kojaaja sanoo: Ei kannata korjata. Kannattaa vaihtaa korjaajaa.

[PöyhöinKuusaalt]

Tuo minun pumppuni on näitä ns. ArktisiaMalleja. Eli varustettu toiminolla, joka sammuttaa laitteen kun ulkoilma on pakkasella 20astetta tai yli. Pumppu käynnistyy automaattisesti kun pakkanen laskee tämän rajan alle. Toinen tärkeä toiminto on juuri se sulatus.

Pakkasvahdin tehtävänä on pysäyttää pumppu siksi, etteivät liikkuvat osat vaurioituisi tai joutuisi liian koville ilman ollessa tarpeeksi kylmä. Muuta merkitystä tällä toiminolla ei ole. Pumppu kykenee lämmönsiirtoon aina -35asteeseen asti, jolloin sen hyötysuhde laskee niin alas ettei sen katsota voivan enää lämmittää.

Sulatus on silti tärkeämpi toiminto. Sulatushan näissä kaikissa melkein on, paitsi... On niitä sellaisiakin, joissa sulatus on ihan tyhjän kanssa.

Totta kai kaikki tällaiset koneet jäätävät. Niiden kennoston pintalämpötila on aina alhaisempi kuin ulkoilman otettaessa lämpöä ilmasta. Tällöin kennoston pinnalle muodostuu yleensä kastepiste. Ja kun pelataan pakkasilla, kastepiste jäätää.

Tässä on kaikkien pumppujen heikko kohta. Pumpun ropelli pyörii lähellä kennostoa. Kennosto vielä usein kaartuu ropellin sivuille. Huurretta tai jäätä muodostuu koko kennostopinnalle. Jos pumppu jäätää tarpeeksi, jää saattaa osua ropelliin. Ropellin pyöriminen estyy tai vaikeutuu. Tällöin on vaarana ropellin vaurioituminen tai moottoririkko jos ropellin pyöriminen estyy kokonaan. Moottori kai ns. palaa.

Tämä varmaan on tilanne jos sanotaan, Ei Kannata Korjata. Mutta väittäisin, että korjaamisen kannattavuus riippuu paljon laitteesta ja siitä, mistä pumppu on hankittu. Jos liike, kuten Solar Power Bergman OY (en ole asiamies), myös huoltaa pumppuja, he eivät varmaan aivan ensimmäisenä sano: Ei Kannta Korjata. Jos taas on kyse joistain itseasennettavista tai vastaavista, tällaiset huoltofirmat, jotka myyvät itse, eivät lähde korjaamaan. Ja tämä on TIETO.

Nämä lämpöpumput ovat melko pitkälle automatisoituja. Melko pitkälle väitän. Ja se on näiden Suurin HeikkoKohta. Mikä tahansa Vekotin on niin heikko kun sen heikoin kohta on. Ja mitä automatisoidumpi sitä alttiimpi monenlaisille häiriöille, varsinkin kun olosuhteet vaihtelevat kuten meillä täällä. Ingenjööri ei voi millään ottaa kaikkia muuttujia huomioon eikä varsinkaan niiden kombinaatioita, koska kaikki muuttujat eivät voi olla edes tiedossa.

Ja kohta päästään niihin kokemuksiin. Kunhan vielä vähän saunotaan ja syödään makkaraan ja... Ja tämän kombinaation variaatioiden tuloksen tiedän. Sehän on tietenkin UNI Eli silmät luppaa.

[PöyhöinKuusaalt]

Ma'a'at o paistumas ni pannaa viäl vähä. Hups! Kuusaat.

Eli minun kokemusteni mukaan automatiikka on se kaikkein HeikoinKohta näissä. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että vielä heikompi kohta on se Käyttäjä joka luottaa automatiikkaan eikä huolehdi Vekottimestaan. Näin kai se on kaikissa värkeissä. Ohi asian, mutta siksi en ÄlyttömiäÄlytaloja voisi kuvitella asuvani. Minun älytaloni pelaa juuri niin hyvin kuin minun Älyni pelaa. Huolehdin, säädän, värkkään ja pähkään kaikkea melko paljon, kuten nyt näitä juttuja lukeneet ovat huomanneet. Älä Pähkää! Tee Jotaa! Olisinkohan kuullut tuon joskus?

Siis kokemusta pyydän.

Säädin pumpun viime syksynä minimilleen eli siltä pyydettiin 16astetta. Sen pienemmälle tuon pumpun ohjelma ei suostu pyyntiä laskemaan. Maksimi on 32astetta.

Pumpussahan on vaikka mitä toimintoja erilaisista automatioista varsin yksinkertaiseen lämpötilan asettamiseen ja puhallusnopeuden säätöön. Laitoin kaiken mahdollisimman yksikertaiseksi. Tuo pyyntilämpö ja minimi puhallus.

Pumppu laitettiin lämmittämään 3huonetta. Sisäyksikkö sijaitsi keskimmäisessä. Kahden muun huoneen ovet laitettiin rakoselleen. Tarkoitus oli pitää muiden huoneiden lämpö n. 10asteessa. Kaikki tämä, jotta mahdollisimman vähän energiaa kuluisi.

Tuon tyyppisestä talosta vielä sen verran, että siinä on selviä lämpötilapisteitä, joissa lämpötila viipyy kauemmin ennen kuin laskee niiden alle. Toisaalta on selviä harppausjaksoja, joissa lämpötila laskee nopeasti. Tämä siis silloin kun lisälämpöä ei tule.

Esim. Yli 20asteen sisälämpö laskee nopeati 18-16. Tässä pysytään kohtuullisen kauan. Sitten lasku 10 tapahtuu melko verkkaan mutta varmaan tahtiin. Kymmenessä lämpö pysyy todella kauan ja hartaasti. Olen ihmetellyt tuota. Se tuntuu käsittämättömältä. Ja nämä on havaittu ei nyt ulkolämpötilasta riippumatta, mutta joskus tuntuu että normaalit talviulkolämpötilat eivät aivan hirveästi vaikuta tähän. No, toki jos on pautitiarallaa -40 jo on kumma jos ei putoa. Tai jos roikutaan +-0 niin onhan noilla eroja. Mutta tuollaisen käytöksen olen talollani havainnut olevan.

Siksi pyritään tuohon 10asteeseen. Ja minä onnistui siinä, että sisäyksikköhuone oli tietenkin tuo 16, keittiö 8 ja kammari 10. Näille keittiön ja kammarin erolle on selkeänä syynä se, että keittiössä on paljon suurempi muuripinta kuin kammarissa. No, myös ikkunasijoittelu vaikuttaa. Huoneet ovat lähes saman kokoiset.

Tällaisilla säädöillä lähdettiin sateiseen, märkään, loskaiseen ja +-5 syksyyn ja alkutalveen. Siellä se tsupatteli omia aikojaan. Välillä pyysin jotakut käymään vähän vilkaisemassa. Huurretta kertyi ja jäätäkin.

Kunnes alkoi olla jäätä ja enemmän jäätä ja paljon jäätä. Minä täältä puhelimessa ihmettelemään tilannetta. Lopulta naapurin PikkuSerkku soitti: Pitää pahaa pärinää tuo sinun pumppusi. Viittitkö äkkii mennä sammuttaa sen. Avain on siäl ja siäl. Soita jos et osaa sammuttaa. Siinon selkee nappula. Paina vaa sit. Kiitti ku soitit.

Ehdin jo säikähtää. Mutta onneksi olin PikkuSerkulle sanonut, että soittaa jos jotain kummaa näkyy. Sielläkin naapurivahti toimii erinomaisesti. Yhdet valvoo aamuyötä kun heräävät ajoissa ja toset sitten miten ovatkin liikkeellä. Ympäri vuorokauden siinä melkein joku on silmällä. Mutta läheltä siis piti.

Miksi vehe ei sulattanut? Eihän ollut edes kylmä. Oliko sulatus mennyt rikki? Mitäs tämä tällainen on? HöH?

No, mutta eihän maailman yksikertaisinta asiaa kannata kauaa ihmetellä. Senhän äkkää melko äkkiä vaikka saunan lauteilla pähkätessään. Ja onhan noita muuttujia, mutta kun ottaa ne huomioon, tietää olosuhteet ja laskee -5 X +5 = +-0 vai oliko se tässä tapauksessa +10, johon pyrittiin, niin kyllähän tuollainen propleemi ratkeaa. Eikä tee heikkoakaan.

Keksisikö kukaan, mikä tässä minun yhtälössäni meni pieleen? Mikä vaikutti jäätämiseen? Miksei sulatettu? Miksi pumppu ajoi itseään kohti rikkoutumista ja tuhoa? Mitä ihmettä?

Niin pitänee vielä kertoa, että pumpun sulatustoimintoa on kahden lajista. Aikarajasulatus eli kun tietty aika on kulunut edellisestä sulatuksesta, pumppu pyöräyttää nesteet joksikin aikaa kiertämään väärinpäin eli sulatukselle. Toinen toiminto käynnistyy silloin, jos pumppu ei saa tavoittelemaansa lämpömäärää kohtuullisella työllä. Se jotenkin vertaa otettavan ilman lämpöä ja sitä, mitä se siitä saa pyyntölämpötilan saavuttamiseen. Aika vaikea juttu, mutta jotenkin noin se menee.

Siis mikä mättää? Arvailkaas, veikatkaas, tietäkääs tai ehdotelkaas. Yhtä oikeaa vastausta ei tietenkään ole enkä minäkään voi tietää sitä kaikkein osuvinta vastausta. Minulla on vain yksi teoreema, joka ainakin käytännössä osoittautui sellaiseksi, että sitä välttämällä moista vaaraa ei synny. Keksitään