lada 1200 -82 viripalikkaa
-
ossi
lada 1200 -82 viripalikkaa
minkämuotoista viripalikkaa kannattais lähteä hakee laddaan? mistähän niitä kannattais kysellä? (halpoja).
-
Lada-Jussi
- Viestit: 10242
- Liittynyt: 24.9.2003 17:48
- Paikkakunta: Janakkala
öh
mä suosittelisin auton entisöintiä alkuperäiskuntoon!!! Mitä mallia se on tarkemmin 2101, 21013 vai 21051?
"Suurin osa kalustosta on ulkotiloissa olosuhteiden pakosta, mutta se lohduttaa vähän kun kalusto huononee kuitenkin hitaammin kuin prässissä" (tai tuningissa)
Lada 1200
Tarkista ensin imu ja pakosarjan kohdistukset ,jos on hammastusta kanavissa työstä kohdalleen vaatii sarjojen irrotuksen. ja sen jälkeen hommaat pellin alle korvaus Weberin, ladaan tarkotettu.On sen jälkeen kun eri auto! kulutuskin pitäs laskea.
T:99
T:99
99
-
ossi
virittämisestä
Moottorin tuottama teho on suunnilleen verrannollinen poltettuun bensaan nähden. Koska seosta ei voi rikastuttaa loputtomasti (14,7:1 oli lambda 1?), joudutaan tuskailemaan sylinterien tilavuuden, täyttösuhteen, puristussuhteen ja kierrosajan kanssa.
Tilavuuden kanssa homma on aika yksinkertainen, enemmän tilavuutta tuo enemmän tehoa, olettaen että hyötysuhde on sama. Tilavuutta saa siis poraamalla tai vaihtamalla koneen isompaan.
Täyttösuhteeseen vaikuttaa moni asia, oleellisin on nokka-akseli. Nosto vaikuttaa venttiilin ohi virtaavan seoksen määrään, asteet ja profiili virtausaikaan ja overlap läpihengitykseen. Rajoituksia nokalle asettavat männän yläkuolokohtaan jäävä tila. Kun esim ykkösessä alkaa työtahti, nelosessa ovat molemmat venttiilit auki overlapissa. Tässä on maksiminostojen raja. Nokan profiili vaikuttaa venttiilin nosto- ja laskuaikaan. Ventiilin massa täytyy saada pidettyä hallossa jousilla. Jos nokan nostoa tai profiilia muutetaan, pitää varmistaa jousien voiman riittäminen.
Täyttösuhteeseen vaikuttaa myös virtausvastus. Tämä koskee kaikkea imu- ja pakosarjassa. Kanavien suurentaminen ei aina paranna tilannetta, koska tällöin virtausnopeus laskee. Riittävä virtausnopeus saa aikaan venttiilin sulkeuduttua ylipaineen imusarjaan. Kun venttiili taas aukeaa, palotila täyttyy tehokkaammin. Sama juttu on kaasuttimien kanssa, ne on oltava suhteessa tilavuuteen ja maksimikierroksiin. Hyvä perusoletus tuplissa on 1.6 koneelle 36mm ja 2.0 koneelle 40mm. Katukoneisiin pienemmät.
Kierrosaika, eli suomeksi rundit, määräävät paljonko seosta poltetaan. Koneesta saatava vääntö heikkenee kierrosten noustessa mutta fysiikan kaavojen mukaan teho nousee. Kierrosten nostaminen vaatii osien keventämisen ja vahvistamisen. Mäntien maksiminopeus on hankala asia koska ne viimeistään rajoittavat maksimikierrokset. Kierrosherkkyyteen vaikuttavat hitausmomentit kaikissa kohteissa, missä pyörii osia. Hitausmomentti vaikuttaa vain kiihdytyksessä, huippunopeuteen sillä ei ole merkitystä pitkillä matkoilla.
Palotapahtuman muuton liike-energiaksi -hyötysuhde on ottomoottoreissa hyvin heikko (20...35%). Sitä voi parantaa nostamalla puristuksia, jolloin terminen hyötysuhde kasvaa. Jostain olin lukevinani jotain 4% / puristusyksikkö. 98:lla puristuksia voi pitää 11 lukemissa, eli varaa ladan 8,5:n nostamisesta on. Puristusten nostaminen vaatii taas lujempaa tavaraa alakertaan. Turbottamisessa idea on hieman samanlainen, vaikkakin puristuksia lasketaan. Hyvät tehot tulevat korkeista puristuspaineista (esim. 11,5*0,8bar=9,2bar bar vs. 7,0*1,5bar=10,5bar) sekä hyötysuhteen nousemisesta. Turbokoneessa ahtopaineiden noustessa sytytysennakkoa tulee myöhäistää 10-20 astetta vapariin verrattuna.
Suomeksi: hanki isompi kone, työstä siihen hyvät kanavat ja palotilat, hanki koneen ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin sopiva nokka, varmista hyvä polttoaineen saanti ja sekottuvuus ilmaan, hanki hyvä sytytysjärjestelmä (kärjetön) ja poista pyörivistä osista massaa ulkokehältä. Moottorin tehon hakeminen on kallista puuhaa. Takapihavirittämisessä pätee parhaiten ajatus: nokka-akseli on moottorin sydän.
Tilavuuden kanssa homma on aika yksinkertainen, enemmän tilavuutta tuo enemmän tehoa, olettaen että hyötysuhde on sama. Tilavuutta saa siis poraamalla tai vaihtamalla koneen isompaan.
Täyttösuhteeseen vaikuttaa moni asia, oleellisin on nokka-akseli. Nosto vaikuttaa venttiilin ohi virtaavan seoksen määrään, asteet ja profiili virtausaikaan ja overlap läpihengitykseen. Rajoituksia nokalle asettavat männän yläkuolokohtaan jäävä tila. Kun esim ykkösessä alkaa työtahti, nelosessa ovat molemmat venttiilit auki overlapissa. Tässä on maksiminostojen raja. Nokan profiili vaikuttaa venttiilin nosto- ja laskuaikaan. Ventiilin massa täytyy saada pidettyä hallossa jousilla. Jos nokan nostoa tai profiilia muutetaan, pitää varmistaa jousien voiman riittäminen.
Täyttösuhteeseen vaikuttaa myös virtausvastus. Tämä koskee kaikkea imu- ja pakosarjassa. Kanavien suurentaminen ei aina paranna tilannetta, koska tällöin virtausnopeus laskee. Riittävä virtausnopeus saa aikaan venttiilin sulkeuduttua ylipaineen imusarjaan. Kun venttiili taas aukeaa, palotila täyttyy tehokkaammin. Sama juttu on kaasuttimien kanssa, ne on oltava suhteessa tilavuuteen ja maksimikierroksiin. Hyvä perusoletus tuplissa on 1.6 koneelle 36mm ja 2.0 koneelle 40mm. Katukoneisiin pienemmät.
Kierrosaika, eli suomeksi rundit, määräävät paljonko seosta poltetaan. Koneesta saatava vääntö heikkenee kierrosten noustessa mutta fysiikan kaavojen mukaan teho nousee. Kierrosten nostaminen vaatii osien keventämisen ja vahvistamisen. Mäntien maksiminopeus on hankala asia koska ne viimeistään rajoittavat maksimikierrokset. Kierrosherkkyyteen vaikuttavat hitausmomentit kaikissa kohteissa, missä pyörii osia. Hitausmomentti vaikuttaa vain kiihdytyksessä, huippunopeuteen sillä ei ole merkitystä pitkillä matkoilla.
Palotapahtuman muuton liike-energiaksi -hyötysuhde on ottomoottoreissa hyvin heikko (20...35%). Sitä voi parantaa nostamalla puristuksia, jolloin terminen hyötysuhde kasvaa. Jostain olin lukevinani jotain 4% / puristusyksikkö. 98:lla puristuksia voi pitää 11 lukemissa, eli varaa ladan 8,5:n nostamisesta on. Puristusten nostaminen vaatii taas lujempaa tavaraa alakertaan. Turbottamisessa idea on hieman samanlainen, vaikkakin puristuksia lasketaan. Hyvät tehot tulevat korkeista puristuspaineista (esim. 11,5*0,8bar=9,2bar bar vs. 7,0*1,5bar=10,5bar) sekä hyötysuhteen nousemisesta. Turbokoneessa ahtopaineiden noustessa sytytysennakkoa tulee myöhäistää 10-20 astetta vapariin verrattuna.
Suomeksi: hanki isompi kone, työstä siihen hyvät kanavat ja palotilat, hanki koneen ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin sopiva nokka, varmista hyvä polttoaineen saanti ja sekottuvuus ilmaan, hanki hyvä sytytysjärjestelmä (kärjetön) ja poista pyörivistä osista massaa ulkokehältä. Moottorin tehon hakeminen on kallista puuhaa. Takapihavirittämisessä pätee parhaiten ajatus: nokka-akseli on moottorin sydän.
-
Lada-Jussi
- Viestit: 10242
- Liittynyt: 24.9.2003 17:48
- Paikkakunta: Janakkala
voi jeesus
eli 2102 Lada 1200 Combi -82, missä kunnossa, äkkiä entisöimään!!!
"Suurin osa kalustosta on ulkotiloissa olosuhteiden pakosta, mutta se lohduttaa vähän kun kalusto huononee kuitenkin hitaammin kuin prässissä" (tai tuningissa)-
ossi