Mistä sanonnat tulevat?

[Pavlovits]

Paljon mahdollista tuo alkuperä. Olin kahdeksan vuotta Imatralla kauppahommissa ja suunnilleen kerran viikossa tuon litkan kuuli.
Onkohan Imatran ja Lappeenrannan Ladat myyty kaikki rajan taa, kun ei ainkaan täällä foorumilla sikäläisiä juuri näe.

[Pavlovits]

Oikeassa oli Pressa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Litka

[Pavlovits]

Mistähän tulee sanonta kun puuvene kuivuessaan ravistuu?

[Jaska HKI]

Ainakin Kainuussa ravistuminen tarkoitti puuastian,puisen veneen tiiveyden katoamista kuivumisen seurauksena.Puuvenettä saatettiin paikata hampulla tai räteillä jotka työnnettiin temmi raudalla rakosiin.Käyttöastia saatettiin upottaa kaivoon turpoamaan ja vene vedellä täytettynä rantaveteen upotettuna tappi pois ja esim.kivillä täyttynä.Parhaat tiivistysaineet olivat hamppu joka turpoaa kastuttuaan ja hautaterva jota saatiin ostamalla tai omasta tervahaudasta joita eii-isänkin raijasivat 250km matkan Suomussalmelta Ouluun.

[Jaska HKI]

Saivaren perseen halkaisija? Mistä sanonta tulee?
Ei tässä kasakoita tarvita? Mistä tulee?

[juippi11]

Tuohon veneen ravistumiseen vielä, tämä on täysin minun omaa päätelmää; tien ojia sanotaan ainakin kainuussa raveiksi. Olisiko ravi alunperin tarkoittanut uraa/halkeamaa? Veneeseenhän tulee kuivuessaan halkeamia, joista se vuotaa. Ravistuminen voi kyllä liittyä myös rapea -sanaan, mistä lähtien lienee sitä käytetty.

[Pavlovits]

Mennä v-tun päreiksi.
Olen kuullut tuolle selityksen, mutta haluan tietää onko joku muukin kuullut sen ennenkuin uskon.

[Jaska HKI]

Saivare,eli tukkatäi.Sen P....n halkaisija on pilkunnussija eli turhanpäiväsyyksiin puuttuja.

Kasakka,Venäjällä Tsaarinmahdin puolustajia rajavalvonnassa ja venäläisyyden puolustajina.Tarvittaessa paikalle kutsuttavissa.Täti joka oli syntynyt 100 vuotta sitten oli oppinut sen vanhemmiltaan.Kainuussa tarkoitti tilattavaa apulaista tai renkiä.

[Jaska HKI]

Mitä tarkoittaa Kainuussa elänyt sanonta."Viinaton Juhannus on leivätön Joulu?

[ff8728]

Paikkakunnalla nuo sanonnat toimii, yritin johdatella siemenviljaan tuota Jaskan viimestä, ei raksuta yläpiä helteellä ee.
Ennen ukko sortui väkijuomista ojanpohjalle, kysyttiin seuraavana päivänä, "kävitkö ravissa, kävin, Vonkaus voitti", oli vastaus.

[Jaska HKI]

Jos talon isäntä oli kova juoppo,niin hän tislasi kaikki siemenvijaksi tarkoitetuista ohrista viinaa ja joi pois.Siemenviljaa ei ollut,eikä tullut satoakaan.Niinpä viimeistään Jouluna ei ollut ohrarieskaa pöydässä.Pärjäiltiin perunoilla,marjoilla,suolakalalla ja juurikasveilla.

[juippi11]

Tai sitten jos ei ole tehnyt ja myynyt viinaa juhannuksena sesongin aikaan, ei ole leipääkään jouluna. P****n tai v***npäreistä olen kuullut että olisi muka käytetty saunassa ennen peflettien keksimistä, tautien leviämisen estämiseksi. Jos joku puu hajosi oikein säleiksi, riitti siitä päreitä vaikka tuhannelle emännälle.

[Pavlovits]

Tuon pefflettijutun minäkin luin jostakin. Tosin vain sellaisena, että naiset käyttivät sellaista kuukautisten aikana.

[Puakki2]

Seinähulluista vielä sen verran, että nämä olivat lähes aina täysikasvuisia henkilöitä tai erittäin vahvoja ja raivokkaita nuoria. Seinähulluuden eräs syy oli se, että nämä henkilöt eivät ymmärtäneet tavallista yhteisön vietintää. Syynä esim. kuurous, autismi tai jokin muu kehitysongelma. Ja toisaalta yhteisö ei ymmärtänyt näiden raukkojen viestintää. Tuli raivokkaita ristiriitoja ja ihminen joutui kaltoinkohdelluksi. Tämä tietenkin lisää ahdistusta ja agressiota.

Seinähullu vietty yleensä koko kurjan elämänsä kahlittuna seinään kalistellen kahleitaan, mölyten, raivoten ja joskus kiitolisena kun sai ravintoa ja jonkun myönteisen viestin.

Esimerkiksi Heikki Turusen Kivenpyörittäjästä olisi voinut tulla Seinähullu, jollei hänelle olisi suotu ymmärrystä ja jos hän ei olisi saanut pyörittä iänikuista kiveään.

Alexis Stenwallista tuli seinähullu, osaksi siitä syystä, ettei häntä arvostettu kirjailijana, veljensä luona hänet saatettin teljetä saunaan, jonka luukusta hän roikotti kättään (K. Holberg/Turun Teatteri) Muotokuva on piirretty arkussa lepäävästä vainajasta, patsaan muoto kuvaa lysähtänytta ryhtiä, aikalainen on kertonut: Voimainsa päivinä hän muistutti riskiä seppää!

[Puakki2]

Jos talon isäntä oli kova juoppo,niin hän tislasi kaikki siemenvijaksi tarkoitetuista ohrista viinaa ja joi pois.Siemenviljaa ei ollut,eikä tullut satoakaan.Niinpä viimeistään Jouluna ei ollut ohrarieskaa pöydässä.Pärjäiltiin perunoilla,marjoilla,suolakalalla ja juurikasveilla.

Entäs ruis-leepee? "Jos on vanhassa varoa, ala panna pietarista" (kylvää Pietarin päivästä) Vauraassa talossa kuului olla ylivuoteisia puimattomia ruisaumoja, takamailla. Jos auman luona nähtiin lumikon, tai kärpän jäljet, ei saanut sitä pyydystää, tuollainen vilja-auma oli ruoan suhteen hiirille toista kuin kirkko!