kelien vaihtelu sai jarrut oikkuilemaan. Oikea takarumpu alkoi pitämään hinkkaavaa ääntä jarrutettaessa, ja käytin autoa korjaamolla. Sanoivat, että rummussa oli vettä, kengät hyvässä kuosissa (niin kuin pitääkin 21tkm ajetulla autolla olla). Puhdistivat ja säätivät.
Auto pelasi hyvin päivän verran, sitten hinkkaus kuului uudestaan ja hävisi. Parin sadan kilometrin päästä jarrupalojen kuluneisuuden merkkivalo syttyi palamaan ja hävisi hetken autoa seisotettua. Keli oli tällöin märkä, joten saattaa olla myös kosteusvika sähköissä.
Sitten taas pelasi hyvin päivän, välillä kuluneisuuden merkkivalo paloi mutta en kiinnittänyt siihen huomiota kun keli oli edelleen märkä.
No sitten tuli pakkasta, ja auto seisoi pihalla käsijarru päällä. Tänään oikea takajarru oli totaalijumissa, eikä irronnut pakilla tai ykkösellä. Otin renkaan irti ja lämmitin rumpua sisälämppärillä jonkun aikaa. Jarru irtosi, ja ajoin auton korjaamon pihaan.
Välillä myös vasen etujarru pitää metallista kirskuntaa, etenkin jos autoa kääntää oikealle. Jarrutettaessa ääntä ei kuulu.
Ovatko nämä vaivat pelkästään keleistä johtuvia, vai voiko tuossa olla muuta takana? Miten tuon takarummun saa "tiivistettyä" niin, että sinne ei vesi pääse? Onko jarruvaijerin ja rummun liitoskohdassa jotain tiivistettä, joka voisi olla rikki? Monet näyttävät olevan myös sitä mieltä, että talvella käsijarrua ei kannata käyttää, varsinkaan jos pakastuu suojakeliltä.
Hmm. Pitää varmaan ostaa oma talo, niin saa tallin jossa rassata autoa. Ja ohjekirja.
Ja autohan oli pari vuotta vanha 1500 Samppa.
Ettei kenkä vaan olisi jotenkin heppoisesti tms. paikallaan ja hinkkaisi rumpuun? Ei itselle ole tullut kyllä vastaan jos ei aja jostain lammikosta yli.
"Suurin osa kalustosta on ulkotiloissa olosuhteiden pakosta, mutta se lohduttaa vähän kun kalusto huononee kuitenkin hitaammin kuin prässissä" (tai tuningissa)
