Venttiilinsuoja-aineen käyttö
Venttiilinsuoja-aineen käyttö
Onko suositeltavaa käyttää -88 1200L:ssä venttiilinsuoja-ainetta? Onko kokemuksia käytöstä / käyttämättömyydestä?
- Hellraiser
- Viestit: 381
- Liittynyt: 12.11.2004 7:13
- Paikkakunta: Kuusankoski
- Viesti:
- Hellraiser
- Viestit: 381
- Liittynyt: 12.11.2004 7:13
- Paikkakunta: Kuusankoski
- Viesti:
- NesteHukka
- Viestit: 722
- Liittynyt: 4.10.2003 12:37
- Paikkakunta: Tampere
Ootko nyt ihan varma?Stefa kirjoitti:Noin yleissääntönä, alukantiset eivät moisia tarvitse.
Mä taas olen ymmärtänyt, että jos on valurautaiset venttiilinohjurit, niin tarvii sen lisäaineen, ja niitä kyllä löytyy alukansistakin.
Tietääkö kukaan, että mitä eroa on seetimateriaalissa niissä jotka kestää lyijytöntä ilman lisäaineita?
Puliukkojen takuuvarma neuvo: Ole varma ja vapaa. Osta tenaa.
Ei se venttiilin ohjuri sitä lyijyä tartte vaan seeti. Valurauta kannet jotka omaavat erilliset seetit toimivat ilman suoja ainetta, mutta ne joihin on suoraan kanteen koneistettu seeti pinnat niin olisi suotavaa käyttää lisäainetta tai sitten säädellä venttiileitä hiukan useimmin. Ei se irto seetirenkaan asennus koneistamoille mikään suuri operaatio ole sittenkään ku ensimmäiset venttiilit on uponnu kanteen.
Itonaiset seetit on ilmeisesti hieman kovempaa materiaalia kuin perus valurauta.
Itonaiset seetit on ilmeisesti hieman kovempaa materiaalia kuin perus valurauta.
Vapari ei ole vaihtoehto.
voimaa
voimaa
- NesteHukka
- Viestit: 722
- Liittynyt: 4.10.2003 12:37
- Paikkakunta: Tampere
Tuo olis periaatteessa huojentavaa, jos pitää paikkansa.Turbiini kirjoitti:Ei se venttiilin ohjuri sitä lyijyä tartte vaan seeti. Valurauta kannet jotka omaavat erilliset seetit toimivat ilman suoja ainetta, mutta ne joihin on suoraan kanteen koneistettu seeti pinnat niin olisi suotavaa käyttää lisäainetta tai sitten säädellä venttiileitä hiukan useimmin. Ei se irto seetirenkaan asennus koneistamoille mikään suuri operaatio ole sittenkään ku ensimmäiset venttiilit on uponnu kanteen.
Itonaiset seetit on ilmeisesti hieman kovempaa materiaalia kuin perus valurauta.
On toisaalta sellaisia esimerkkejä, niinkuin 80 ja 90 lukujen vaihteessa Kawasakilla oli nämä kuuluisat venttiiliongelmat, joita kesti pari vuotta. Sen jälkeen seetirenkaiden materiaalit kai saatiin kohdalleen. Ongelma oli venttiilien uppoaminen seetirenkaisiin.
Puliukkojen takuuvarma neuvo: Ole varma ja vapaa. Osta tenaa.
- Toveri Sladimir
- Viestit: 853
- Liittynyt: 13.7.2004 20:16
- Paikkakunta: Pöljä
Kyllähän se on istukkarenkaan materiaali, joka ratkaisee bensiinityypin lisäaineen suhteen.Muistelisin, että pallografiittivaluistukka ei tarvii lisäaineistusta(???).Kun markkinoille tuli lyijytön vaihtoehto, jotkut autot vaativat lyijyllistä vain esim. joka kolmanteen tankkaukseen.Lyijyn ominaisuus kuitenkin oli, että se säilyi istukan pinnassa useamman tankkauksen ajan.Näistä lisäaineista täytyy muistaa, että niitä on käytettävä jatkuvasti niissä moottoreissa joihin sitä vaaditaan.Lyijyähän ei enään polttoaineissa ole.
Pessimisti ei pety, mutta optimistille ei tule iloisia yllätyksiä.
Takatuuppari-Skodassahan on valurautainen kansi ja siinä olenkin käyttänyt suoja-ainetta. Kuulemma kovin helposti se kaivaa venttiilinsä kannen sisään.
On monta kertaa pitänyt ostaa lentobensiiniä (Avgas 100LL), mutta ikinä ei ole kentällä käydessä kannu mukana. Siinähän on lyijyä aivan valtavan paljon. Lentobensiiniin lyijyä lisättiin ennestään 1950 luvulla kun Convairien moottorit vaativat sitä tolkuttoman määrän eikä sen määrää ole juurikaan tuosta laskettu, koska lentomoottorin varma toiminta koetaan tärkeämmäksi kuin ympäristövaikutukset. Lentobensiiniä ei autoon laitettaessa tarvitse täyteen tankattaessa lorauttaa kuin litra joukkoon. Liiallinen määrä aiheuttaa moottorin karstoittumisen; Näin tapahtuu jopa lentomoottoreilla. Esimerkiksi peruspienkone Cessnan tulpat ovat väliin niin lyijyiset, että ennen lentoa suoritettavassa koekäytössä nominaalipyörintänopeudella 1700 RPM se toisella magneetolla saattaa antaa selvästi suuremmat pudotukset kuin on sallittu (125 RPM both-asennosta tai oikean ja vasemman max erotus 50 RPM) ja käynti on epätasaista. Tämä on kuitenkin helposti korjattavissa lisäämällä kierroksia ja säätämällä laihennusvivusta moottori todella laihalle. Hetken aikaa moottori ryskyy ja paukkuu, mutta sitten käynti tasaantuu.
On monta kertaa pitänyt ostaa lentobensiiniä (Avgas 100LL), mutta ikinä ei ole kentällä käydessä kannu mukana. Siinähän on lyijyä aivan valtavan paljon. Lentobensiiniin lyijyä lisättiin ennestään 1950 luvulla kun Convairien moottorit vaativat sitä tolkuttoman määrän eikä sen määrää ole juurikaan tuosta laskettu, koska lentomoottorin varma toiminta koetaan tärkeämmäksi kuin ympäristövaikutukset. Lentobensiiniä ei autoon laitettaessa tarvitse täyteen tankattaessa lorauttaa kuin litra joukkoon. Liiallinen määrä aiheuttaa moottorin karstoittumisen; Näin tapahtuu jopa lentomoottoreilla. Esimerkiksi peruspienkone Cessnan tulpat ovat väliin niin lyijyiset, että ennen lentoa suoritettavassa koekäytössä nominaalipyörintänopeudella 1700 RPM se toisella magneetolla saattaa antaa selvästi suuremmat pudotukset kuin on sallittu (125 RPM both-asennosta tai oikean ja vasemman max erotus 50 RPM) ja käynti on epätasaista. Tämä on kuitenkin helposti korjattavissa lisäämällä kierroksia ja säätämällä laihennusvivusta moottori todella laihalle. Hetken aikaa moottori ryskyy ja paukkuu, mutta sitten käynti tasaantuu.
Ongelmakawoissa pikemminkin seetirenkaat uppoaa venttiileihin eikä venttiilit seetirenkaisiin. Ilmeisesti venttiileiden materiaali on pehmeätä ja/tai karkaisu huono ja lisäksi seetit sen verran kapeat että venttiileistä tulee tuon näköisiä:NesteHukka kirjoitti: On toisaalta sellaisia esimerkkejä, niinkuin 80 ja 90 lukujen vaihteessa Kawasakilla oli nämä kuuluisat venttiiliongelmat, joita kesti pari vuotta. Sen jälkeen seetirenkaiden materiaalit kai saatiin kohdalleen. Ongelma oli venttiilien uppoaminen seetirenkaisiin.
http://groups.msn.com/KAWASAKIZZR1100/p ... PhotoID=56
Ja tuossa vielä vertailun vuoksi ehjä venttiili:
http://groups.msn.com/KAWASAKIZZR1100/p ... PhotoID=57
Nämä venttiilit ovat vuosimallia 1997
