Samara päästää liikaa

[jta]

Ja tulpat myöskin sitten uudet tai sitten puhdistaa ne vanhat kunnolla. Hiekkapaperilla kärkiväli puhtaaksi ja teräsharjalla sitten muuten.

[juippi11]

Katsastin aika vasta samanlaisen. Aluksi HC oli toista tonnia, ja käynti ontuvaa ja puputtelevaa. Yllättäen seosruuvia aukipäin ruuvaamalla arvot muuttui hyväksyttäviksi, käyntikin parani. Joskus minulla pomppasi tuo myös rikkinäisen tyhjäkäyntisolenoidin takia, juuri se mihin menee johto. Naapurin vanhalla papalla on -86 Samara, jossa oli myös aina päästöt ylärajoilla, kohon vaihdolla ja kaasarin korjaussarjalla sen sai vielä menemään läpi. Ehjänkin kaasarisamaran tyhjäkäynti kuulostaa mielestäni puputtavalta ja "kolmipyttyiseltä", kaikista kymmenistä yksilöistä mitä olen kuunnellut. Mutta kyllä tulpanjohdon poisnykäisyn pitäisi hieman vaikuttaa. Kaipa siinä jotain oikeaa vikaa on, jollei kaasarin korjauksilla ja tulpanjohdot/jakajankansi/pyörijä vaihtamalla tule päästöt kuntoon. Nuo mainitut virtapuolen osat kyllä vanhenee ja vaativat uusimista muutaman kerran auton elinkaaren aikana.

[Pave]

Kiitoksia vastauksista. Kolmosen poisnykäisy kyllä vaikuttaa, mutta selvästi vähemmän kuin muut. En löydä siihen kaikkien testien ja kokeiden jälkeen oikein mitään muuta järkevää syytä, kuin että sylinterin sijainti vaan on sellainen, että vaikutus on muita pyttyjä vähäisempi. No, hullultahan tuo kuulostaa. Onko kukaan testannut? Venttiilit on joku varmaan säätänyt, kun ovat n.330tkm:n jälkeen oikeissa välyksissä. Puristuspaineiden tasaisuus yllätti näiden metrien jälkeen.

Jahka tässä ehtii, niin uusin silmät supussa muutaman sytkäpuolen osan ja ajan seosruuvari taskussa korjaamolle mittaukseen.

[Pave]

...niin vielä tuosta kohosta, se jäi syksyllä sille säädölle että kaasarin rei'istä näkyy kohon yläpinta (bensapinnan sijaan). Eikös se olisi sillä perusteella nyt kunnossa?

[degen]

Ei välttämättä, koska bensapinnalle on määritelty myös oikea millimetrilukema. Koho on niin halpa, että uusi vaan sisään. Toiseksi, mikä selittäisi tulvimisen ennen kuin säädit kohoa? Itsekseen se ei säädy.

[Pave]

No niin, nyt on uusi koho ja neulaventtiili asennettu. Kaasarin "kansipahvikin" uusiutui samalla. Korjausoppaan mukaan bensapinta säätyy siten, että kohon ja tämän pahvin väliin jätetään millimetrin(!) väli -näin siis kannen ollessa ylösalaisin. En ymmärrä miten se voi olla mahdollista, peltiliparetta ei saa mitenkään väännettyä moiseen asentoon. Onkohan oppaassa virhe? Päädyin säätämään kohon näppituntumalta ja tähystämään taskulampulla kaasarin pikku reikiä. Ainakaan tulvimista ei esiinny ja kone käy ihan asiallisesti.

Kysyisin myös, että voisiko karsta olla syypää kolmossylinterin ongelmiin? Eli että pytty ei hengitä kunnolla imu- ja/tai pakopuolen tukkeutumien johdosta? Tämä selittäisi mysteerin, mutta samaan aikaan tuntuu oudolta, että näin olisi vain yhden syltyn osalta.

[pressa]

Koho ja neulaventtiili uusittu= näillä tulee co ja osittain hc kohdalleen.
Venttiilivälykset ja puristukset mitattu= mekaanisesti kunnossa ja sen suhteen hc pitäisi olla kohdalla.
Onko TULPANJOHDOT uusittu? uusi ne!! Nämä ovat hiilijohtoja ja sisäinen katkos on mahdollinen. http://www.mansemotors.fi/sytytysjohtosarja-samara = tällä tulee hc kohdalleen.
Näiden toimenpiteiden jälkeen ajat moottorin kunnolla kuumaksi (vähintään se 15 min yli 3000 kierrokislla, eli kolmosella sataa).
Uskon että päästömittaus näyttää "puhdasta" näillä eväillä

[Pave]

Päätinpä vielä laittaa uuden jarrutehostimen letkun. Suoritin siinä samalla suullisen imutestin ja ohhoh, tehostimesta tulee ilmaa loppumatta ja solkenaan! Onko tämä pätevä menetelmä todeta tehostin sököksi? Uutta vissiin suositellaan tilalle, vai onko niissä jotain korjattavissa olevaa tyyppivikaa?

Olisiko päästöjen perimmäinen syy tässä: liikaa kevätilmoja imusarjaan. Jännää on se, etten ole ajossa huomannut heikkoa tehostusta. Katsastuskin meni jarrujen osalta läpi. Lisäksi jarrupoljin on aina startatessa painunut jonkin matkaa -ihan niinkuin pitäisi. Ehkäpä tehostin sitten vuotaa riittävän vähän, vaikka ei saisi falskata lainkaan.

[Saattaa kesäautosta tullakin syysauto, mutta hällä väliä kunhan toinen kiesi pysyy ajossa. Hyvä autoteknillinen korkeakoulu tämä Samantha tottavie on.]

[degen]

No niin, nyt on uusi koho ja neulaventtiili asennettu. Kaasarin "kansipahvikin" uusiutui samalla. Korjausoppaan mukaan bensapinta säätyy siten, että kohon ja tämän pahvin väliin jätetään millimetrin(!) väli -näin siis kannen ollessa ylösalaisin. En ymmärrä miten se voi olla mahdollista, peltiliparetta ei saa mitenkään väännettyä moiseen asentoon. Onkohan oppaassa virhe? Päädyin säätämään kohon näppituntumalta ja tähystämään taskulampulla kaasarin pikku reikiä. Ainakaan tulvimista ei esiinny ja kone käy ihan asiallisesti.

Tuo ohje on hevonpaskaa! Olen itse kokeillut samaa ja kaasari tulvi silloin rumasti. Toiseksi kohon lipareet eivät edes järkevästi taivu tuohon. Oikea säätöohje onkin erilainen. 35 mm kohon alalaidasta, neulaventtiilistä katsoen taaemmasta kulmasta tiivisteeseen, kun koho nojaa neulavenan kuulaan, muttei paina sitä sisään.

[Smoppi]

Männänrenkaat jumissa karstasta, kun on käynyt pitkään rikkaalla. Korjaa imuvuodot ja sen jälkeen vain kovaa ajoa.

[Pave]

Javisst, nyt ompi romarilta haettu vuotamaton jarrutehostin paikallaan.

Pyörittelin myös seosruuvia, sillä arvelin sen jääneen ties mihin asentoon syksyisen säätöyrityksen jälkeen. No sehän oli melkein kiinni. Kaiken huipuksi kone kävi ihan iloisesti, vaikka ruuvin kiristi pohjaan saakka Vasta useamman kierroksen avaaminen toi muutosta käyntiin, silloin alkoi mylly tukehtua. Onko tämä normaalia -pitäisikö koneen käydä seosruuvi pohjassa?
Pitäisi päättää mennäkö katsastukseen vai avatako kaasari.

[degen]

Noissa saattaa olla myös ns. lisärikastuspiirin kalvo olla huono. Se löytyy tyhjäkäyntisolenoidin alta, kolmen ruuvin kiinnipitämän kannen alta. Jos kalvo on risa, imee kone jatkuvasti liikaa bensaa tuon systeemin alipainekanavan kautta . Auton ei pitäisi tukehtua, vaikka tyhjäkäyntiruuvi olisi melkein irti.

[Pave]

Tänks, tsekkasin tuon kalvon ja siinä olikin pientä nirhaumaa. Vaihdoin uuden tilalle.

Seosruuvin vaikutus käyntiin on edelleen tosi vähäinen, melkeinpä olematon. Samalla tavalla pörrää, vaikka se olisi kiinni tai reilusti auki. Tutkin samalla tyhjäkäyntisolenoidin toimintaa. Se vetää heti kun kytkee virrat, ja pysyy "päällä" vaikka kuinka kaasuttelisi. Vedin solenoideille myös piuhan suoraan akusta, eikä kytkeytyminen näytä vaikuttavan käyntiin yhtään mitään. Testit tein tyhjäkäynnillä (ilman ryyppyä) ja lämpimällä koneella.

Onkohan tuota nyt mieltä viedä mitattavaksi/ säätöön, kun ruuvi vaikuttaa yhtä hyödyttömältä kuin se kuuluisa Ladan lohkolämmitin?

[Pave]

Mietin, että olisiko autossani ns.tyhjäkäyntipiiri poissa pelistä, syystä tai toisesta. Ymmärtääkseni sen pitäisi lähteä toimimaan seuraavasti: pedaali ylös ->kaasuläppä sulkeutuu ->solenoidi aukaisee jonkin kanavan ja kalja virtaa kaasuläpän alla olevasta reiästä. Tätä seosta säädetään ruuvilla kaasarin jalasta. Samanthani taitaa siis käydä joutokäyntiä ilman tätä "tyhjäkäyntipiiriä", ihan vain riittävän auki säädetyn kaasuläpän ansiosta.
Onko tietoa, voivatko päästöt mennä tällä asetuksella rajojen sisään? En jaksaisi enää elvytellä pensapuolta.

[mush]

Tyhjäkäyntipiiri ei sulkeudu kuin moottorijarrutuksessa, eli tyhjäkäyntipiiri toimii myös kovemmilla kierroksilla.

Jostain se saa vielä polttoainetta, joko bensapinta on vieläkin korkea tai onhan näitä nähty, että toimimaton tyhjäkäyntipiiri on korvattu esim kääntämällä kaasuläpän rajoitinta niin, ettei se sulkeudu kunnolla. Silti luulisi tyhjäkäyntiseoksen vaikuttavan edes jotenkin.

Tuolta sivulta 11 vähän kuvitettuna kaasuttimen toimintaa, myös miten eri tilanteissa polttoaine siellä kulkee.
http://www.ladaniva.co.uk/lada/colour.pdf

Syitä tuntematta, kukaan ei pysty sinulle oikein vastaamaan meneekö se päästötestistä läpi vai ei. Aika väljäthän tuonikäisen rajat ovat kunnossa olevalle, mutta jos jotain on pielessä...