Samaran/110:n ajoneston deaktivointi/ohjelmointi (Konelan ohje)

Koodaustoimenpiteet

Käynnistyksenesto mahdollistaa siirtymisen teknisen huollon toimintatilaan ja poistumisen siitä. Tässä toimintatilassa käynnistyksenesto käyttäytyy ikään kuin sitä ei olisi, toisin sanoen, se ei estä moottorin käynnistystä. Tämä toimintatila saattaa olla hyödyllinen silloin, jos autoa lainataan jollekin toiselle henkilölle, antamatta hänelle koodiavaimia, samoin silloin kun autoon suoritetaan korjaustoimenpiteitä, kun käynnistykseneston automaattinen päälle kytkeytyminen häiritsee töitten suorittamista.

Siirtyminen huoltotoimintatilaan ja poissiirtyminen siitä tapahtuu punaisen avaimen avulla. Tätä varten on suoritettava huolellisesti seuraavat toimenpiteet: 1. Kytke sytytysvirta, valodiodin tulee vilkkua taajuudella kaksi välähdystä sekunnissa. 2. Vie oma punainen avain merkkivalodiodin läheisyyteen ja pitäen sitä siinä, kytke sytytysvirta pois päältä. Valodiodin tulee syttyä ja summeri antaa lyhyen äänimerkin. Poista avain (punainen) merkkivalodiodin läheisyydestä. 3. Noin 3-5 sekunnin kuluttua sytytyksen poiskytkennän jälkeen valodiodin tulee alkaa vilkkua taajuudella 10 välähdystä minuutissa (pitäisiköhän olla sekunnissa?), katkoen vilkutussarjaa aina sekunnin välein. 4. Siirrä jälleen punainen avain merkkivalodiodin eteen. Merkkivalodiodin tulee syttä ja summeri antaa äänen, jonka pituus on noin yksi sekunti. 5. Viimeistään 10 sek kuluttua siitä, kun valodiodi on alkanut palaa on kytkettävä ja 1-5 sekunnin sisällä katkaistava sytytysvirta. Jos tiedon vaihto ECM:n kanssa on onnistunut niin 1-5 sekunnin kuluttua valodiodi sammuu ja summeri antaa lyhyen äänimerkin

Jos mikä tahansa tämän toimenpiteen vaihe on suoritettu väärin tai viiveaikoja ei ole noudatettu, niin käynnistyksenesto palautuu normaaliin toimintatilaan, toisin sanoen sellaiseen, ikään kuin koko toimenpidettä ei olisi suoritettu.

Tällaisen virheellisesti suoritetun toimenpiteen jälkeen valodiodi vilkkuu kahden sekunnin ajan taajuudella 2 kertaa sekunnissa. Jos toimenpide on suoritettu oikein, niin käynnistyksenesto siirtyy teknisen huollon toimintatilaan.

Käynnistykseneston opetus ja poistuminen huollon tilasta

Siirryttäessä huollon toimintatilaan pyyhkiytyvät samalla pois normaalien käyttöavaimien taltioidut koodit. Tällöin poistuttessa huoltotoiminnosta on käynnistyksenesto on "opetettava" sen avaimen avulla, jota tullaan käyttämään normaalin käytön aikana. "Opetuksen" voi suorittaa joko puhtaille avaimille, ts. sellaisille, joita ei ole opetettu aikaisemmin, tai niille joita on jo käytetty nimenomaan tämän käynnistykseneston kanssa.

Opetuksen suorittamiseksi ja huoltotoiminnosta poistumiseksi tulee suorittaa seuraavat toimenpiteet:

1. Kytke sytytysvirta, merkkivalodiodin tulee syttyä ja palaa jatkuvasti, indikoiden kytkettynä olevaa huoltotoimintoa.
2. Vie oma punainen avain toimintatilan merkkivalon eteen ja pidä sitä siinä, kytke sytytysvirta pois päältä. Valodiodin tulee edelleen palaa ja summerin antaa lyhyt äänimerkki.
3. Poista avain toimintatilan merkkivalon edestä. Suurin piirtein 3-5 sekunnin kuluttua sytytysvirran poiskytkennän jälkeen valodiodin tulee aloittaa vilkuttaminen taajuudella 10 väläystä sekunnissa, ilmoittaen että on siirrytty "opetustoimintoon"
4. Seuraavien 10 sekunnin aikana käynnistyksenestolaite odottaa opetettavan, "harmaan" avaimen vientiä merkkivalodiodin läheisyyteen. Opetuksen päätyttyä summeri antaa merkkiäänen, jonka pituus on noin 1 sekunti, valodiodi puolestaan sammuu täksi ajaksi.
5. Ensimmäisen käyttöavaimen opetuksen jälkeen opetustoiminto jatkuu vielä 10 sek ajan, mahdollistaen näin myös toisen käyttöavaimen opetuksen.
6. Opetustoimien päätyttyä, 10 seuraavan sekunnin aikana käynnistyksenesto on edelleen opetustoiminnossa (valodiodi vilkkuu 10 väläystä sekunnissa). Tämän ajan kuluessa on merkkivalon eteen siirrettävä "punainen" avain ja pidettävä sitä siinä niin kauan kunnes summeri antaa noin sekunnin pituisen äänimerkin. Valodiodi syttyy ja palaa jatkuvasti 10 sekunnin ajan.
7. Näiden 10 sek aikana, niin kauan kuin valodiodi palaa, on sytytysvirta kytkettävä päälle ja poiskytkettävä. Jos yhteydenotto ECM:n on onnistunut, niin valodiodi sammuu, käynnistyksenesto antaa lyhyen äänimerkin ja siirtyy pois opetus- ja huoltotoiminnosta.

Jos mikä tahansa näistä toimenpiteistä on suoritettu väärin tai odotusaika ylittyy, niin käynnistyksenesto palaa huoltotilaan ja koko toimenpideohjelma on suoritettava uudelleen. Tällaisen virheellisen suorituksen osoittaa merkkivalodiodin vilkkuminen, se vilkkuu 2 sekunnin ajan 2 taajuudella 2 väläystä sekunnissa.

Jos toimenpiteet suoritettiin, mutta niiden aikana ei opetettu yhtään harmaata avainta niin käynnistyksenesto siirtyy pois huoltotilasta, mutta sitä ei pysty poistamaan estotoiminnosta, koska ei ole yhtään opetettua avainta. Tässä tapauksessa tulee jälleen siirtyä huoltotilaan ja poistua siitä kun sitä ennen on opetettu tarpeellinen määrä mustia avaimia.

HUOMAUTUS. Sytytysvirran kytkennän jälkeen ensimmäisten 20 sek aikana merkkivalodiodi saattaa vilkuttaa erilaisia toimintatilanteita:

• Jos merkkivalodiodi vilkkuu tällöin kerran sekunnissa ja sen jälkeen sammuu, niin se merkitsee, ettei ohjainlaite (ECM) ole antanut lupaa moottorin käynnistämiseen. Tämä on mahdollista silloin, jos käynnistykseneston ohjainlaitteessa on jokin vika tai huono yhteys sen ja ECM:n välillä.
• Jos tänä aikana valodiodi vilkkuu 5 kertaa sekunnissa ja tämän jälkeen sammuu, niin se merkitsee, että käynnistykseneston ohjainlaite on löytänyt sisäisen virheen. Virheen poistaminen tapahtuu irrottamalla akkukaapelin kenkä akun navalta. Jos vika toistuu, niin silloin käynnistyksen eston ohjainyksikkö tulee vaihtaa jopa silloinkin, jos moottori lähtee käyntiin.
• Jos valodiodi palaa tällöin jatkuvasti sitten sammuu merkitsee se sitä, että moottori käynnistyy ilman, että käynnistyksenesto kytketään pois päältä, tässä tapauksessa tulee suorittaa ECM:n opetustoimet.
• Jos valodiodi jää päälle 20 s viiveen loppuessa merkitsee se sitä, että käynnistyksen eston ohjainyksikkö on jäänyt "neitseelliseen" tilaan tai se on huoltotoimintotilassa.

Ruiskun ja sytytyksen ohjausyksiköt

Ladan erimalleissa käytettyjä ruiskun ohjainyksiköitä. Vahvistetulla merkittyjä pitäisi olla käytössä Suomen markkinoilla. Kysymysmerkillä merkityistä tietoa puuttuu.

ohjainlaite	malli nro	päästö	ruisku	moottori	automallit	muuta
GM EFI-4	21214-1411010-10	US83	Z	21073	21073-40-138 21073-40-142 21044-40-138	sähköinen puhallin
GM EFI-4	21214-1411010	US83	Z	21214	21214-00-138	mekaaninen puhallin
GM EFI-4	21214-1411010	Euro-2	Z	21214-01	21214-10-110	ajonestolaite ja sähköinen puhallin
GM ITMS-6F	21214-1411010-50	Euro-2	Z	21073-??	21073-??	ajonestolaite?
GM ITMS-6F	21214-1411010-40	Euro-2	Z	21214-40	21214-40-110	ajonestolaite ja sähköinen puhallin
GM ISFI-2S	2111-1411020-20	US83	PP	2111-83	21083-20-138 21093-20-138 21099-20-138 21099-20-141	-
GM ISFI-2S	2111-1411020-21	Euro-2	PP	?	21083-? 21093-? 21099-?	ajonestolaite?
Bosch M1.5.4	2111-1411020-60	Euro-2	PP	2111-14	21102-00-21	ajonestolaite? (varust 21)
Bosch M1.5.4	2112-1411020-40	Euro-2	F	2112-10	21103-R00-110 21113-R00-110	ajonestolaite
Bosch MP7.0	2111-1411020-40	Euro-2	PP	2111-14	21102-P00-110 2111-P00-110	ajonestolaite
Bosch MP7.0	2111-1411020-50	Euro-3	F	2111-76	21083-S00-130 21093-S00-130 21102-S00-130 2111-S00-130 21122-S00-130	ajonestolaite, epätasaisen tientunnistin
Bosch MP7.0	2112-1411020-50	Euro-3	F	2112-70	21103-S00-130 21113-S00-130 2112-S00-130	ajonestolaite, epätasaisen tientunnistin

ruiskuntyypit:

• Z = zentralnij, yksipiste
• PP = poparno parallelnij, monipiste
• F = fasirovannij, monipiste

VAZ autojen laturit

G-221
42A, laturista erillinen jännitteensäädin, Takavetoiset pyöreälamppuiset mallit ja Niva 1600

G-222
47A, jännitteen säädin laturissa, Takavetoiset 2104, 2105 ja 2107 autot 1988 asti

37.3701
55A, jännitteen säädin laturissa, Samarat ja vuodesta 1988 Lada 2104, 2105, 2107 sekä Niva 1700i mallissa

94.3701
80A, jännitteen säädin laturissa suojakannen alla, erillainen käyttöhihna, Samarat ruiskumoottorilla ja Lada 110 mallit

Laturin jännitteen säätimet ja niiden kytkentä

Osiin liittyvät kirjaimet ovat kyrillisellä kirjaimistolla, mikäli ei toisin mainita. Alkuperäisissä osissa yleensä venäjänkieliset tekstit.

Laturin ?-221 (länsim. G-221) laturista erillinen mekaaninen jännitteen säädin ??-380

Säätimen liittimestä 15 oranssin värinen johto virtalukolle liittimeen 15
Säätimen liittimestä 67 harmaa johto laturin hiilien liittimeen 67

Osassa autoja voi olla kontaktiton elektroninen säädin mallia 121.3702, mutta sen kytkennät pitäisi olla samanlaiset. Jos vaihdat säädintyyppiä tarkista auton kytkennät.

Laturin ?-222 (länsim. G-222) jännitteen säädin

Virtalukolta tuleva oranssin värinen johto säätimen koskettimeen ?
säätimestä lähtevä johto laturin koskettimeen 30

Hiilet säätimessä, irroitettavat

Laturin 37.3701 jännitteen säädin vuoteen 1996 asti (johdolla)

Laturin rungosta tuleva johto säätimen koskettimeen ?
säätimestä lähtevä johto laturin koskettimeen 30

Hiilet säätimessä, irroitettavat

Laturin 37.3701 jännitteen säädin vuodesta 1996 lähtien (ilman johtoa)

Laturin rungosta tuleva johto säätimen koskettimeen ?
josta yhteys (ilman johtoa sisäkautta) säätimen ? lähdön kautta laturin koskettimeen 30

Hiilet säätimessä, kiinteät

Laturin 94.3701 jännitteen säädin

jännitteen säätimellä ei ole johtokytkentöjä, kaikki toimii kosketuspintojen kautta.

Hiilet säätimessä, kiinteät

Laturin hihnat

Samara ja 110 8-venttiilinen: moniurahihna 6PK698

110 16-venttiilinen: moniurahihna 6K742

Virranjakajat

?-125
1970-1980 oktaaniluvun säätimellä 1,2 ja 1,3 malleihin

?-125?
1974-1980 oktaaniluvun säätimellä 1,5 ja 1,6 malleihin (vuoteen 1974 asti erilainen käyttöakseli ja lohkon apuakseli)

30.3706
1980-1991 alipainesäätimellä 1,5 ja 1,6 malleihin

30.3706-01
1980-1991 alipainesäätimellä 1,2 ja 1,3 malleihin

30.3706-81
1980 välimalli 30.3706:sta ilman alipainesäädintä käytetty vanhan kaasuttimen kanssa.

30.3706-83
1980 välimalli 30.3706-01:stä ilman alipainesäädintä käytetty vanhan kaasuttimen kanssa.

1,5 ja 1,6 moottoreissa käytetyissä virranjakajissa pidempi käyttöakseli, kuin 1,2 ja 1,3 malleissa.

38.3706
1987-lähtien kärjetön virranjakaja 1,5 ja 1,6 malleihin

3810.3706
kärjetön virranjakaja 1,7 litran kaasutin moottori (ei Suomessa)

40.3706 (tai 40.3706-01)
Samaran kärjetön virranjakaja, 1,3 ja 1,5 mallit

40.3706-10
Samaran kärjetön virranjakaja, 1,1 mallit

Takavetoisten Lasinpyyhkimen ja pesulaitteen käyttökytkin

1971 vuodesta ensimmäiset mallit kolmiasentoinen pyyhkimen kytkin kojelaudassa ja pesulaitteen käyttö käsin kojelaudassa olevalla painikkeella.

1973 vuodesta 1500 S mallin myötä; kolmiasentoinen pyyhkimen kytkin kojelaudassa ja pesulaitteen/pyyhkijöiden käyttö jalkakäyttöisellä lattialla olevalla painikkeella sekä osassa autoja kaukovalovilkku korvattu sähköisen pesulaitteen kytkimellä.

1977 vuodesta 1600 mallin myötä; kolmiasentoinen pyyhkimen kytkin ohjausakselin oikealle puolelle, kytkintä vetämällä toimiva lasinpesulaite. 1200 ja Combi malleihin seuraavana vuonna.